Tässäpä teille imetysterroristeille!

ja olen antanut kiinteitä 4 kk iästä alkaen. Maitoa on kyllä riittänyt mutta se ei ole vienyt nälkää. Lapset ovat voineet hyvin eivätkä ole kärsineet nälkää.



En kannata sitä että pelkällä rinnalla lapsi olisi puolivuotiaana.

Siis noi on alkamassa vasta tutkia ko asiaa, joten sen perusteella en vielä vetäis johtopäätöksiä:) Odotetaan tutkimuksen tuloksia ensin.

Neuvolajärjestelmä on niin hyvä, että moiseen poikkeavaan asiaan puututaan ajoissa.



Siihen esitän haisevan vastalauseen, että monen rintaruokitun kasvu hidastuu 4-6kk iässä "poikkeavasti". Tuo kasvun hidastuminenhan on nimen omaan LUONNOLLINEN juttu tuossa iässä niillä vauvoilla, jotka saavat äidinmaitoa (tarpeeksi). Notkahdus on normaali juttu silloin, eikä sen takia tarvitse aloittaa lisäruokaa. Ne kauniit, suoraviivaisesti etenevät kasvukäyrät on keinotekoisesti ravittujen vauvojen käyriä.

lapset saivat rintamaitoa, mutta myös muuta. Allergioita ei ole kenelläkän isossa lapsimäärässä esiintynyt.



Muistan aikoinaan kun kerrostalon alakerrassa oli omani kanssa samoihin aikoihin syntynyt vauva 1970-luvulla. Vauvan äiti kertoi antavansa, kun rintamaito oli loppumassa, korviketta ja Vitolia pulivuotiaaseen asti. Minä taas odotin, että nelikiloisena syntynyt vauvani pääsisi alkamaan marjoista sekä hedelmäsoseista hyvinvoivana jo kasvissoseisiin, ja siitä eteenpäin muihin ruoka-aineisiin.



Maissi-perunasose valmisruuassa luki n. 2kk. alkaen. Halusin alkaa sen antamisen jo 8 viikon ikäiselle, vaikkei ihan 2 kk. ollutkaan. Vauva vaati aika paljon syötävää, syntymäpainoakin oli kunnolla.



Alkerrassa alkoi aina iltaisin vauvan tuskainen itku, vauvalla oli selvästi vatsavaivoja. Itkemistä kuului aina n. yhteen asti öisin ja jotenkin minua alkoi

iltaisin jännittää se jokailtainen vauvan itkeminen. Oma vauva nukkui tyytyväisenä, oli saanut hedelmäsoseita, marjakiisseliä sekä kasvissoseita. Tuntui kuin kiinteä ateria "paksumpana" työntäisi ilmat suolesta pois, jolloin ei ilmavaivoja ole. Ajattelin kuullessani vauvan itkua, että siellä se ilma vauvan suolistossa pysyy paikallaan aiheuttaen kipua, ei liiku minnekään, ei ole mitään raskaampaa, joka työntäisi ilmaa eteenpäin ja lopulta ulos.



Ei se ollut minulle helppoa kuunnella kivuliasta itkua eikä tietysti vauvan vanhemmillekaan. Oltiin yhtä väsyneitä päivisin alakerran vanhempien kanssa, vaikka omani nukkuikin hyvin, eikä ollut vaivoja, mutta kuultuani sieltä itkua en kyllä nukkunut minäkään. Ilmastoinnin ja ohuen seinän kautta äänet kuuluivat hyvin.



Suhteessa ikään annettiin 3kk ikäisestä kasviksien lisäksi lihaa, kalaa, kanaa ja maksaa soeena, teollisina lasten ruokina.

6-viikon ikäisestä alkaen kiisseleitä oli ainakin Piltillä, jauheena, johon lisättiin vain vesi. Minäkin otin niitä Leningradin matkalle ja ravistelin tuttipullossa jauheen veden kansa kiisseliksi.



1960- luvulla oli oikein "kunnon ruuuat" vauvoille. Purkeissa luki 2kk ikäisestä alkaen, oli kasvikset jne, sekä otsikot - Peruna-silakkasose, Maksaa - lihaa-vihanneksia, Munaa... Muistan kun yksi 5-viikkoinen lapsi oli aina nälkäinen ja menin neuvolaan. Sain sieltä ohjeen ns. Varkilan munavelliin: lehmänmaitoseokseen (alle 3kk 1/2 maitoon ja yli 3kk 2/3-osa maitoon) laitettiin vehnäjauhoja suurustukseksi jolloin seos paksunee, vähän sokeria. Kun maito jäähdytettiin kylmässä vedessä, lisättiin litraa kohti yksi keltuainen ja 1/2 appelsiinin mehu. Tämä velli piti nälkää eikä tarvinut antaa syöttökerralla kuin 150ml, ei vatsakaan sitten venynyt pelkästään maitoa juodessa, rintamaitoa kun ei tullut tarpeeksi.



!950-luvulla keitettiin vastasyntyneille, jos ei rintamaitoa saanut kauraseosta vesi-maitoon sekoitettavaksi. Äidinmaidon kerrottiin olevan kaikkein parasta lapselle, mutta ainahan se olut mahdollista, esim. äitiysloma oli vain 3 viikkoa synnytyksestä. Moni äiti joutuikin pitämään rinnoisaan ns. maidonkerääjiä, kun maitoa valui yli. Helpotti kun pääsi kotiin jossa vauva tyhjensi rinnat. Tuoremehuja on annettu n. kolmeviikkoisesta alkaen..

. Tuo kasvun hidastuminenhan on nimen omaan LUONNOLLINEN juttu tuossa iässä niillä vauvoilla, jotka saavat äidinmaitoa (tarpeeksi). Notkahdus on normaali juttu silloin, eikä sen takia tarvitse aloittaa lisäruokaa. Ne kauniit, suoraviivaisesti etenevät kasvukäyrät on keinotekoisesti ravittujen vauvojen käyriä.

lopetan tyytyväisen ja hyvin kasvavan vauvan imetyksen?



Saati että antaisin jotain muna/vehnäjauho/mehuvelliä jota en kyllä juottaisi rotallekaan... ai niin, mutta kun ENNENVANHAAN tehtiin näin. Miksiköhän ne suositukset muuttuu? Ihan huvikseen, vai kenties siksi että tutkimus ja tietämys asioista lisääntyy?

jakavat tietoansa, ilman heidän tietoa ei mulla olisi imetys onnistunut :) Mulla oli vielä neuvolassa imetysmyönteinen täti joten homma sujui tanssien.

rautalangasta väännettynä:



aikoinaan (70-luku?) on tehty käyrät keskimääräisestä lapsen kasvusta. Tuolloin suurin osa vauvoista on ollut pulloruokinnalla, joten tätä käyrää ei tietenkään suoraan voi soveltaa rintaruokittuihin vauvoihin.



Rintaruokitut vauvat usein "tilailevat" lisää maitoa, eli tulee tiheän imun kausia. Silloin tarjonta ei aina riitä vastaamaan kysyntää, joten on luonnollista, että painon nousu voi vähäksi aikaa hidastua. Pulloruokittujen ei tarvitse tilailla, kun vanhemmat voivat heti lisätä maidon määrää.



Monet vauvat lähtevät liikkeelle n. puolivuotiaina, joten silloin yht' äkkiä maidon tarve lisääntyy paljon. Yleensä rintaruokituilla paino alkaa kulkemaan eri käyrällä, eikä sen tarvitse takaisin vanhalle käyrälle muuttaakaan.



Eri asia sitten nämä, joilla ei oikeasti tule sitä maitoa tarpeeksi. Tämä painonkehityksen muutos puolivuotiaana ei liity tähän, vaan yleensähän on kyse vastasyntyneiden äideistä, jotka yrittävät väkisin imettää.



Omaa järkeä saa käyttää. Itse täysimetin ekaa lasta puoli vuotta, mutta toiselle aloin antamaan kiinteitä jo 4-kuisena, koska hän vaati niin paljon maitoa täysimetyksellä, että elämästä ei meinannut tulla mitään, piti ajatella sitä esikoistakin.

That's the point, darling. Kun imetys sujuu ja vauva kasvaa, ei ole vaaraa nestehukasta. Jos äiti jää imetysongelmien kanssa yksin, lapselle voi kehittyä nestehukka. Käytännössä Suomessa käydään niin usein neuvolassa, että ongelma ei liene suuri. Toinen juttu on sitten se, miten hyvin neuvola osaa ohjata imetyksessä vai onko korvike ainoa keino.

Soseet siis VÄHENTÄVÄT pienen lähes vastasyntyneen vatsavaivoja?



Oletko kuullut uusimmista tutkimuksista, joiden mukaan liian aikainen kiinteiden aloitus tuhoaa vauvan suolinukkaa ja lisää riskiä esim. keliakiaan?

Vai mitätöitkö nämä lääketieteelliset löydöksen ihan oman mutun perusteella?



Voi voi, niin av: ta, niin av: ta...

kuin normikäyrä jota neuvola käyttää... JA siinä on notkahdus 5kk kohdalla ja se on TÄYSIN luonnollinen :)



Yhden lapsen kokemuksella voin todistaa. Täysin käyrällä menevä notkahti kumminkin 5kk neuvolassa ja 6kk oli taas täysin nollakäyrällä........



Repikää siitä...... Ja sitäpaitsi imetetyillä ei ole paino-ongelmia....



Toisen lapsen jpuduinkin sit aloittamaan korvikkeen 4kk kohdalla ja TASAN kolmen viikon päästä vauvan käyrä osoitti suoraan taivaaseen eli nollakäyrältä +20 käyrälle...... Että repikää siitäkin... kolmessa viikossa.....

mutta se on ihan tutkittu juttu, että ns. maitoanemiaa esiintyy juurikin korvikeruokituilla, täysimetetyillä vauvoilla äärimmäisen harvinaista!

Eli raudanpuutteen takia ei ainakaan tarvitse täysimetystä 4 kk iässä lopettaa..



No, sanoivat tutkimustulokset mitä tahansa, aina löutuu näitä jotka etsivät pienimpiäkin tekosyitä imetyksen lopettamiseen, kun eivät vain kehtaa myöntää lopettavansa oman viitsimättömyytensä takia.

Btw, minulle laiskana ihmisenä täysimetys on aina ollut varsin helppo tapa, ei läträilyä pullojen ja vellien kanssa.

Itselläni on ystävä, joka tulee täysin allergiattomasta suvusta, mutta on itse moniallerginen atoopikko. Äitinsä on kertonut, kuinka hänen käskettiin antaa tomaattimehua 6vkon ikäiselle neuvolan toimesta. Äitihän antoi - ja lapsi muuttui kauttaaltaan ihan kirkkaan punaiseksi ja kirkui vain... siinä varmasti niiden allergioiden alkuhetki.



Ja omalta kohdaltani voin kertoa kolmea lasta imettäneenä, että mulla sitä maitoa tulee niukasti. Mutta vauvat silti ovat vain sitä rintaa halunneet, eivät ole suostuneet pullolle. Esikoisen kohdalla itse panikoin ja pakotin lapsen pulloruokinnalle ( varmaan juuri ap:n kaltaisten korvikefasistien syllistämisen takia) - ja kas kummaa, tuo suht isona syntynyt vauva on meidän lapsista se, joka on kaikkein huonoiten ensimmäisenä elinvuotenaan kasvanut.

Kiitos, kun jaksoit kirjoittaa vauvan ruokkimiseen liittyviä muistojasi vanhemman äidin näkökulmasta.



terveisin kaikkia lapsiaan puoli vuotta täysimettänyt lääkäriäiti, joka ei ole fanaattinen suuntaan eikä toiseen

Myös äiti ja isä ovat terveysriski lapselle - pahoinpitelevät ja tappavat mokomat!



Enempi varmaan tapahtuu pahoinpitelyjä vanhempien taholta kuin imetykseen näännyttämisiä. KAIKKI RISKIT POISTETTAVA! Syöttötuolista voi tippua, jos ei sitä osata käyttää, rattaat kaatua, jos kärrää liian lujaa...



Voi älyvapaus...

mutta yhdenlainen kokemus on meidän uusimman vauvan imetys. Hienosti söi, nukkui ja valveillakin jaksoi olla. Ekalla neuvolakäynnillä viikon päästä ei paino ollut noussut sairaalasta lähdön jälkeen. Seurantaan ja viikon päästä uusi käynti. Edelleenkin päivät jatkuivat samanlaisina ja vauva tyytyväinen. Paino alkoi putoamaan. Siinä vaiheessa piti ottaa korvikkeet käyttöön jotta ei putoa enempää (314g pudonnut) Nyt kun olemme kokonaan korvikkeella (ei sitten enää huolinut rintaa enkä jaksanut taistella) menee samoilla painokäyrillä kuin isommat sisaruksensa saman ikäisenä. Ja sisaruksia olen imettänyt vielä tässä vaiheessa. Ja totta olin laiska kun en jaksanut taistella imetyksen suhteen mutta minulle on tärkeämpää lapsen hyvinvointi kuin se kuinka kauan olen imettänyt. Olisimme varmaan olleet sairaalassa hetken päästä jos olisin ollut jästipää.

Luuletko sä oikeasti, että normaalilla psyykellä varustettu imetysmyönteinenkään ihminen kieltäytyy lisäruuasta, JOS vauvan paino PUTOAA!? Pidätkö sä todellakin itseäsi jotenkin keskivertoimettäjää fiksumpana, kun älysit antaa korviketta. Oh noes...



"minulle on tärkeämpää lapsen hyvinvointi kuin se kuinka kauan olen imettänyt" Taputapu, saat kirkkaimman kruunun!



Korvikkeet kieltoon! Liian suuri määrä korviketta aiheuttaa munuaisvaurion! Korvikkeen antajat eivät varmasti riskiä tajua, vaikka sitä menisi kaks litraa!



Joo, on huono päivä ja vituttaa yksinkertaset ihmiset.

Jos ei äidinmaito riittänyt tai ei voinut imettää esim. lyhyen äitiysloman takia. Ohjeet tulivat ammatti-ihmisiltä, kertoivat kuinka äidinmaito on hyväksi vauvalle, mutta pakottavien syiden sanelemana annettiin maitoseosta. Ei ollut valmiita Tutteleita, vellejä jne. Ne tulivat myöhemmin.

Muistan kuinka 1960-luvun lopulla olin Herttoniemen lastenseimessä harjoittelijana vuoden vauvojen puolella. Silloin vauvat tulivat hoitoon 5kk-6kk ikäisinä.



Aamuisin oli puuroa tai velliä, maitoseos (2/3-osa maitoa) sekä jotain marjasosetta tai esim. omenasta tehtyä. Nykyisin päiväkodissa näen puuron päälle laitettavan teollista makeata mansikkahilloa jne. jotka sisältävät lisäaineitakin.



Lounaalla vauvoille oli muussia, keittoja soseutettuna ym. ja aina n. lusikallinen voita lautasen reunalla ruokaan sekoitettavaksi. Myös siihen aikaan D-vitamiinivalmisteet annettiin "seimessä",( kuten ensimmäisille omilleni annettiin myös 1970-luvulla päiväkodissa, ei tarvinnut kotona muistaa.) Joka päivä eturuuan jälkeen annettiin vauvoille kiisseliä ja matoseosta.



Päiväunien jälkeen vauvat saivat uudelleen kiisseliä, mutta se oli aina eri kiiseliä kuin mitä oli ollut lounaalla. Kiisselin päällä oli myös ekstraa, ruusunmarjasosetta, omenaraastetta tms. Hyvin tunnollista ja vaihtelevaa. Leipää annettiin mutusteltavaksi, kuori leikattuna pois ja yleensä maksamakkaralla tms. päällystettynä.



Nykyisin 3v-6v saavat välipalalla esim. pelkän pullan, se lukee listassakin. Silloin ei tule leipää mukaan, mehua kyllä ja pala juuresta. Eri päiväkodeilla omat listansa, mutta yhtenä päivänä pitää pärjätä pullalla, toisena päivänä nakkismpylää...



Olen itse arvostanut äidinmaitoa ja kertonut kuinka ennen tehtiin yleisestikin. Olen (kuusi lasta) luovuttanut keskosille äidinmaitoa neljän vauvan syntymän jälkeen. Maitoa riitti, joten halusin myös muille sitä antaa. Kerroin toisessa ketjussa kuinka vein linja-autoon joka toinen päivä maitolaatikot, kerran taksi ei muistanut hakea eteenpäin jne.



Lukiessani Ritva Kuusiston imetystä koskevaa kirjaa olin iloinen kun sain tietoa äidinmaidosta. Maaima on pieni, sanotaan, enkä kirjaa lukiessani osanut aavistaa saavani olla Ritvan kanssa henkilökohtaisesti tekemisissä n. vuoden kuluttua lukemastani. Hänen kuopuksensa oli ryhmässäni vaihtoehtopedagoisessa päiväkodissa. Oli tosi mukavaa tavata hänet, ja juttua riitti...

ensin totesi ädit, jotka eivät täysimetä, viitsimättömiksi ja sitten kuitenkin sanoi, että on laiskuutensa takia imettänyt.



Mä en ymmärrä teitä naidsia joita kaivelee muiden auvojen ruokavaliot... te ette ole sinut oman ratkaisunne kanssa, kun olette niin kiukkuisia =/.



Niin kauan kun ruokitte ja rakastatte hullun lailla lapsianne, olette oikein onnistuneita äitejä joten rauhoittukaa=)

MUN lapseni kasvoi täysimetyksellä hienosti 72 senttiseksi ja 9 kiloiseksi puolivuotiaaksi. Koskaan ei nähnyt nälkää, oli tyytyväinen ja terve.

En silti usko että koska MINULLA oli näin niin KAIKILLA täytyy olla samoin.

Vierailija: ja olen antanut kiinteitä 4 kk iästä alkaen. Maitoa on kyllä riittänyt mutta se ei ole vienyt nälkää. Lapset ovat voineet hyvin eivätkä ole kärsineet nälkää.

En kannata sitä että pelkällä rinnalla lapsi olisi puolivuotiaana.