Kokemuksia Meilahden Englantilaisesta koulusta?
Ollaan juuri paluumuutettu Suomeen (Iso-Britanniasta) ja siinä mielessä sopivasti, että yksi lapsistamme on oikeassa iässä osallistuakseen tänä keväänä Meilahden englantilaisen koulun preschoolin testeihin.
Olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia ko. preschoolista ja koulusta yleisemminkin. Miten lapset siellä viihtyvät? Onko kuri ja vaatimustaso kova, kuten huhutaan? Entä miten kristilliset arvot näkyvät koulun toiminnassa, sehän mainitaan koulun nettisivuilla suunnilleen ekassa lauseessa?
Sitäkin mietin, että kun lapset valitaan kykytestien perusteella ja opetuksen vaatimustaso on kova, miksi koulu ei kuitenkiaan menesty erityisen hyvin ylioppilastutkintovertailussa? Viime vuonna Meilahden englantilainen koulu oli vasta sijalla 89. (Hesarin listan mukaan). Verrataan nyt vaikka ranskalaiseen kouluun tai muihin Helsingin tunnettuihin hyvämaineisiin lukioihin.
Kuulisin mielelläni näkemksiä näihin ja muihinkin pointteihin.
Kommentit (2)
Hei,
itse olimme samassa tilanteessa kaksi vuotta sitten, palasimme kolmen vuoden ulkomailla olon jälkeen suomeen. Meidän kaksi vanhempaa lasta ovat nyt ko.koulun esikoulun ykkösellä ja kakkosella, ja kolmas hakee sinne vuoden päästä.
Olen ollut kouluun erittäin tyytyväinen. Mielestäni siellä ovat tallella edelleen tietty kodinomaisuus, juuri suhteellisen pienen oppilasmäärän takia ja kommunikointi toisten vanhempien sekä opettajien kanssa on mielestäni toiminut hyvin. Mitä kurinpitoon tulee, niin verrattuna suomalaiseen päiväkoti eskariin koen että englantilainen koulu on tietyllä tapaa työorientoituneempi. Esimerkkinä viikottaiset sanakuulustelut, lukemaanoppimistehtävät sekä esiintymisharjoittelu (show and tell). Ja kyllä tapakasvatus on edelleen hyvin läsnä, mikä ainakin meidän tapauksessa oli juuri yksi syy miksi ko kouluun haimme.
Mieheni on käynyt aikanaan saman koulun ja niistä ajoista on menty eteenpäin paljon, kristillisyys on edelleen läsnä, mutta mielestäni ei mitenkään korostetusti.
Todettakoon vielä että minun kokemukseni on nyt siis kahdelta vuodelta ja nimenomaan eskarin puolelta.
Tuo mitä sanoit kurista ja vaatimustasosta on ollutta ja mennyttä, samoin kristillisyys. Se oli totta yli 20 vuotta sitten, nykyään siitä on jaljellä enää heikko varjo. Tosin tuo silloinen kova kuri ja vaatimustaso toi myös mukanaan senkin että koulussa oppilaat todellakin viihtyivät siellä. Koulukiusaamista ei ollut nimeksikään, ilmapiiri oli kodinomainen ja iloinen, ja niin opettajia kuin muitakin oppilaita oppi kunnioittamaan. Silloisen koulun oppilaat pärjäsivät mainitsemissasi ylioppilaskirjoituksissa ja yleensäkin elämässään erinomaisesti jo pelkillä perustiedoillaan ja -taidoillaan.
Nykyään vanhasta koulusta on valitettavasti jäljellä enää näköjään maine ja sieltä tulevilla oppilailla on eväinään toki erinomainen englannin kielen taito, mutta muilta osin koulu ei ole enää entisensä. Ehkä koulun oppilasmäärä on vaan kasvanut liian suureksi ja nykyiset opettajat ja kasvatusmetodit eivät enää kykene luomaan kouluun sitä kodikasta, kunnioitettavaa ja turvallista ilmapiiriä, joka siellä aiemmin vallitsi.
Kannattaa siis unohtaa kokonaan puheet ja juorut ja mennä itse tutustumaan koululle. Vasta siellä, keskustelemalla, näkemällä ja kokemalla, pystyt itse tekemään valintasi.
Jos valinta olisi minun, olisin ehdottomasti laittanut lapseni siihen englantilaiseen kouluun, joka se oli vielä yli 20 vuotta sitten. Nykyiseen en muuta kuin kielitaidon vuoksi ja todennäköisesti päätyisin silloinkin vaikka siihen ranskalaiseen kouluun. Englannin oppii huomattavasti helpommin vaikka myöhemmässäkin vaiheessa. Samasta syystä valitsin omalle koululaiselleni A-kieleksi ranskan, en englannin.