Lue keskustelun säännöt.
vanhempien erilaiset kasvatuskäytännöt, apua!
15.02.2009 |
Kuinka pitkälle pitää mielestänne tukea toista vanhempaa kasvatustoimissa? Periaatteessahan sanotaan ettei pitäisi mitätöidä toisen asettamia rajoja jne. mutta kun en vaan pysty siihen.
Mielestäni mieheni kohtelee lapsiani huonosti ja kohtuuttomasti. Rankaisee aiheettomasti, paisuttelee rangaistuksia kesken jo antamansa rangaistuksen (eivät oel kuitenkaan fyysisiä). Puuttuu asioihin vaikka ei kunnolla tiedä mistä lapsen kanssa keskustelemme sekoittaen tilannetta jne. MInulla menee hermo nykyään heti, näissä tilanteissa enkä pysty tukemaan häntä yhtään ja heti huudan vastalauseeni hänelle tietysti lasten kuulleen. Ei varmaan tee hyvää lsekään apsille, mutta kumpi on mielestänne pienempi paha?
Kommentit (5)
sitä vaan keittää niin yli kun hän tekee mielestäni niin väärin. Aina lupaan itselleni toimia toisin mutta en onnistu... No huomenna taas päivä uusi ja uusi yritys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on tilanne semmoinen, että tarvitsette apua! Neuvolan kautta psykologin kanssa juttelemaan molemmat vanhemmat, sieltä saa tosi hyviä keinoja selvittää ja ratkaista tilanteita oikeudenmukaisesti lapsen kannalta.
Been there, done that.
kummallakin vanhemmalla. Lapset tietävät kyllä tämän eikä lapset mielestäni ole siitä kärsineet. Tietävät kyllä, että isän kanssa ei urputus auta, kun taas äidin kanssa voi rangaistuksistakin keskustella.
mutta olisi tärkeää että molemmilla olisi parempi maltti. Siitä teidän tulisi keskustella (maltilla) ihan kahdestaan... ja miettiä yhdessä, millä asenteella haluatte jatkossa hoitaa asiat erimielisyyksienne suhteen?
Jos mies rankaisee maltittomasti, niin juttele asiasta hänen kanssaan silloin kun olette kahden kesken ja tilanne on rauhallinen. Miettikää mikä olisi fiksuin tapa kohdella lapsia, sen sijaan että lasten huonosta käytöksestä seuraisi teidänkin huonoa käytöstä. Sillä maltin suhteen ette ole ilmeisesti kumpikaan toistanne parempia. Voit kertoa esimerkkejä siitä mitä toivoisit miehen tekevän toisin - mutta tärkeintä olisi, jos saisit hänet suhtautumaan tilanteisiin rauhallisemmin, silloin toimintakin olisi varmasti harkitumpaa oli hänen ratkaisunsa mikä tahansa.
Jos mies puuttuu keskusteluihin maltittomasti, niin sinun ei kuitenkaan tarvitse menettää malttiasi: se on miehen huono tapa yrittää selvittää tilanne nopeasti, mutta miksi suostuisit itse samaan hätäiseen tyyliin?
Ei ole varmaan aluksi helppoa, mutta kokeile pitää kärsivällisesti linjasi ja pysyä asiassa juuri sellaisina hetkinä, kun tekisi mieli vain huutaa vastalauseita. Oikeasti asiat hoituu loppujen lopuksi nopeammin ilman turhaa hermostumista. Se ettet koe tarvetta huutaa tarkoittaa sitä, että hallitset tilanteen paremmin ärsyyntymisestä huolimatta. Saat olla eri mieltä, mutta jos haluat samalla tukea miestäsi, keksi uusia tapoja ilmaista kantasi rakentavasti.
Mutta mä tiedän ihan tasan tarkkaan miltä susta tuntuu. Vähän vastaava tilanne meillä.
Koettakaa keskustella asiallisesti mikä on käytäntö. Voi olla, että sun miehesi ei oikeasti oikein osaa. Siis silläkin on homma ihan hukassa. Voinut vaikka oppia kotoa.
Koska tietysti arka aihe, koita keskustella sivistyneesti ja anna miehellesi tilaa ja sopikaa miten käyttäydytte rangaistus tilanteessa.
Ja luultavasti sinä olet oikeassa, mutta kannattaa naamioida jotenkin silleen, että se on miehen idea. Mun ukko on ainakin niin jäärä, mutta olen oppinut "huijamaan" sitä. :)