***JOULUNTÄHTÖSET VKO 50***

Ihana hentoinen lumipeite sykähdyttää tänään! Kunpa lumi vain nyt pysyisi jouluun asti ja mieluiten koko talven! Tänään on reippaampi olo kaikin puolin verrattuna eiliseen. Mieli on korkeammalla, enkä ole jaksanut vaivata päätäni sillä, milloin vauva syntyy. Ehkä huomenna taas sitä rataa...Tänään olen käynyt koiran kanssa kolmen vartin kävelyllä ihan reipasta vauhtia, huovuttanut pari jouluista koristetta, maalannut kertaalleen yhden lipaston valkoiseksi...Kuulostaa lievältä energiapuuskalta...Enteilisikö jotain? Tuskin, mutta onpahan tullut tehtyä mukavia asioita. Nyt täytyy lähteä hakemaan lapsia, hoitopaikassa on jouluista tarjottavaakin tänään. Masu vain täytyisi saada toimimaan, että jaksaisi näitä joulun herkkuja syödä...Tällaisia aatoksia tänään. Hahalle tiedoksi, että minäkin olen tulossa TAYS:iin ja todennäköisesti yli la:n (19.12.) mennään, joten tiedä vaikka tavataan...

t. Menninkäinen rv38+5

HAHA78: mullakin on ollut sokrua pissassa vaihtelevasti yhden ja kahden plussan verran joka neuvola käynnillä n.4 kuukaudelta lähtien (muistaakseni) syömisistä riippumatta. Verensokerit silti ok, joten ei pitäs olla syytä huoleen. Meillä vain th sano, että asia tarkistettava raskauden jälkeen, että pitäs normalisoitua sitten.



Toppapuvuista on ollut puhetta... Mulla on vauvalle haalari kokoa 56cm, joka ei ole ihan topppapuku, mutta paksumpi kuin pelkkä fleece. Ja tietysti äp:en haalari. Näillä ja turvakaukalon lämpöpussilla olen ihan satavarma että pärjään. Vaunuun laittaessa laitan sen pienemmän haalarin ja äp:en makuupussin ja vaunun koppa on hyvin topattu, sekä kopan päällinen lämmin. Sitten kun vauva on kasvanu ulos pienemmästä haalarista, vaikka äp:en haalari on isohko, sitä pystyy mielestäni käyttämään vallan hyvin, koska alkaa olla jo kevätpuolta ja koen todella turhaksi ostaa enää haalaria siihen väliin, joka olisi käytössä n. 1-2kk.

Mutta jotkuthan ostaa ihan omaksi ilokseen 5 eri haalaria vauvan ensimmäisen vuoden aikana, eikä siinä mitään, onhan ne todella söpöjä. Mutta vähemmälläkin ja maalaisjärjellä varmasti pärjäilee.... No ei oteta stressiä puvuista, vauvatkin kasvaa kovin eri tahtia....



Ens viikolla mulla on viimenen lääkärineuvola. Kyllä kovia viiltäviä suppareita jo ilmenee, kun tekee jotain raskaampaa (tai siis ihan normaaliraskasta), kuten siivoaminen, lumityöt... Mutta menevät levolla ohi. En tiedä yhtään vauvan laskeutumisesta, kun edellisellä käynnillä ei ollut laskeutunut, mutta semmonen tunne on melkein koko ajan alapäässä, että hiuksia näkyy tai vähintäänkin kalju kiiltää... No saapa nähdä.



Jouluvalmistelut on hyvällä tolalla, lahjoja puuttuu 3 kappaletta ja kortit laitan postiin tällä viikolla. Sen verran epäusko kuitenkin iski, että vauvan vaatteet pesin valmiiksi, niin onpa sekin nyt tehty. Hoitopöytä puuttuu, mutta sen on luvannut nykyinen käyttäjä tuoda, joten tuokoon vaikka sitten sillä välin, kun olen sairaalassa. Turvakaukalo on luvattu lainaan ja saman kunnan sisällä, joten senkin varmaan saa kunhan hakee.



Varmaan viestistäkin huomaa, että aika meinaa käydä pitkäksi yksin kotona ollessa.... Jaarittelen sitten teille, kun ei viitsi yksikseen puhua.



Mutta nauttikaahan te jo vauvanne saaneet, ja kitkutetaan me muut vielä hetki.... Kohta on tammikuu ja eiköhän ne myöhäisimmätkin sieltä sitten synny.



Nudivas + masukki 35+5

Meille syntyi poika 7.12 klo: 18.45. Pojalla paljon, paljon tukkaa ja pituutta 48cm, painoa 3690g ja pipo 35cm.

Synnytys oli todella nopea. Laitoksella kerkesimme olla 4h ja poika saapui maailmaan 2min. ponnistuksella. Synnytys oli todella rankka sen nopeuden suhteen, mutta näin jälkikäteen ei jäänyt pahaa mieltä:) Tikkejä ei tullut yhtään ja vain muutama pieni nirhauma, mutta olo on todella upea ja onnellinen. Maito on noussut jo kunnolla ja imetyskin sujuu loistavasti. Poika todella rauhallinen ja suloinen tapaus. Tulen kirjoittelemaan paremmin synnytyksestäni, joku päivä paremmalla ajalla.



Oikein paljon onnea kaikille jo vauvansa saaneille ja zemppiä loppu rutistukseen vielä niille joilla suuren suuri koitos edessä:)



Pulmu ja "Eki" 3 pvää vanha

Oikein paljon onnea kaikille vauvansa saaneille joita en ole vielä onnitellut.



Itse täällä odottelen, että tämä viimeinen jästipää ymmärtäisi tulla ulos. Näen itseni sielun silmin selittämässä asianomaiselle muutaman vuoden kuluttua, kun kysymys tulee siitä, että miksi synttärit on niin lähellä joulua, että itsepähän et tullut ulos, vaikka kehottelin jo marraskuun viimeiselle päivälle syntymistä... Eli ei tunnu miltään tänäänkään, plaah. Olin lasten kanssa ulkona, ja yritin kävellä oikein vaappuvaisen reippaasti, että jotain alkais tapahtua, mutta ei. Kuus vuotta sitten ei, sillonkaan kun esikoista odotin, kävelemisellä ollu mitään vaikutusta kun sitä käskivät sairaalan käytävillä tehdä (käynnistys oli odotettavissa seuraavana aamuna rv41+1). Joten tässä on tämmönen deja-vu -tunne. No toinen tuli vajaat kolme vuotta sitte kyllä rytinällä, ilman ennakkotuntemuksia (rv40+5). Vasta limatulpan lähtö anto ounastella jotain ja poikahan oli maailmassa jo kuus tuntia tulpan jälkeen, että se siitä sit. Mä nyt kuitenkin toivon sitä tulppaa joka vessareisulla, tai sit oikeita supistuksia... Kävelystä ei ollu muuta ku se, että nyt selkä tuntuu taas kipeeltä, kun sen oon jo kuntoon saanu viime viikon jumin jälkeen.

Äsh, tästä tuli tosi omanapasta tilitystä, mut mua oikeesti kyllästyttäääääää... Tulis jo pois, tää maha on oikeesti ihan kamala, tätä en jää kaipaamaan, synnyttäminen on paljo mielekkäämpää ku odottaminen, se on edellisten kokemusten perusteella nopeeta ja ihan kivaa.



Jaksuja muillekin möhömahoille!!!



T. Dentaurus rv40+2

Käytiin siis neitin kans tänään ekassa neuvolassa,kaikki tosi hienosti...lähtöpaino sairaalassa 3774g ja tänään 4250g!!!!Tosi hyvin paino noussut eli maito riittää hyvin,pituuttakin tullut puoltoista senttiä....itsellä olo loistava,energiaa riittäis vaikka muille jakaa:-)))

Minihattis ja Iita

Aluksi lämpimät onnittelut [b]Soffiolle[/b] ja [b]Pulmulle[/b] vauvoista!



Ja kiva oli kuulla, että [b]Minihattiksen[/b] tytär kasvaa niin hienosti, ja että äidilläkin on hyvät fiilikset! Ja [b]Menninkäisellä[/b] myös positiivinen mieli, se on kyllä ihanaa kun melkein aina sitä tässä lopussa muuttuu tällaiseksi äriseväksi karhuksi ;).



Hienoa myös, että [b]Hahalla[/b] ei ollut pissassa enempiä sokereita!



[b]Dentaurukselle[/b] ja [b]Siisalle[/b] ja kaikille muillekin kaipaaville supparisäteitä kovasti. [b]Nudivaksella[/b] ainakin on jo reippaita supistuksia ollut, tuskinpa joudut 40 viikkoa odottamaan!



Sitten osasto (.). Oli neuvolakäynti tänään, ja siellä kaikki muuten ok (paineet, pissat, hb jne.) mutta vauva innostui vähän liikaa ja dopplerilla kuunneltaessa syke veteli kahdessasadassa. Ei siinä muuten, mutta kun puolen tunnin kuluttua kuunneltiin uudestaan, syke oli edelleen liian korkea (yli 180). Lähete päivystykseen tuli sitten, soittelin miehen tulemaan vähän aikaisemmin töistä kun en esikoista olisi tietenkään voinut sairaalaan ottaa. Päivystyksessä kökötin sitten 1,5 tuntia käppyrällä ja ultrattiin. Ihan oli syke ok tässä vaiheessa, joten ei mitään jatkotoimenpiteitä sen johdosta tullut (ja äitikin saa taas yönsä nukuttua ;)).



Ikävämpi juttu oli, että tämän lääkärin mukaan painoarvio olisi nyt 3,6 kg!!! Ja mulla siis 39. viikko vasta just alkanut... 2 viikkoa sitten synnytystapa-arviossa painoksi veikattiin 2,9 kg, eli jos nämä ultrat pitävät paikkansa, olisi kasvanut 700 g kahdessa viikossa :o :o. Jep, ultra on vain arvio tietenkin, mutta kyllä jäi huolettamaan. Ja mitä jos kasvu jatkuu tätä tahtia loppuun asti? Silloin olisi joku 5-kiloinen siellä 43. viikolla, jonne saatan hyvinkin mahakkaana vielä kärvistellä (näin esikoisenkin kanssa).



Olen kyllä nyt tosi romuna tän asian kanssa, ottaa niin päähän... Minä kun jo ehdin tuudittautua ajatukseen, että suht keskikokoinen vauva kuitenkin. Nyt kyllä haaveet alatiesynnytyksestä taas romahtivat. Sanoivat kyllä, että edelleen Plan A pitää ja odotellaan kaikessa rauhassa tammikuulle syntyykö itsekseen vai ei, ja voidaan käynnistää sitten 42+1 ettei ainakaan heti suoraan leikkaukseen joudu, mutta itse olen nyt hyvin skeptinen sen suhteen miten tässä käy. Ei minun kohtuni viimeksikään jaksanut punkea yli nelikiloista ulos, mitenpä sitten nyt (mahdollisesti) vielä isompaa.



Räyh, että olen vihainen...

Gnatte 38+1

Nythän niitä rupeaa pitkän odottelun jälkeen maailmaan tupsahtelemaan näitä pieniä joulutonttusia. Minulla on tämä vauvakuume vain yltynyt nyt viikon aikana, en millään jaksa odottaa sitä nyyttiä tulevaksi! Ihana ajatellakin, että kohta täällä on voi niin suloinen pikku nyyttis, vaikka samalla pelottaakin se kaikki uusi ja ihmeellinen ja kauhuskenaariot vilisevät silmissä. Mutta toivotaan, että kaikki menee hyvin ja onnellisesti.



Viikkoja on nyt 39 ja 1, oikeastaan meidän tapauksessa olisi ihan hyvä, jos vauva myöhästyisi vähän lähdöstä la:lle osuvan muutohässäkän ja muutenkin hirvittävän kiireen takia... Mutta haluaisin järjenvastaisesti synnyttämään heti! Mitään merkkejä ei vain oikein ole ilmassa vielä, välillä supistelee, mutta loppuvat aika lyhyeen ja ovat melko kivuttomiakin. No eiköhän se sieltä kuitenkin synny.



Onpas kyllä jötkilä Gnatte teille tiedossa, toivotaan että vauva syntyisi pian!Ja jospa se ei kuitenkaan niin iso ole, arviot on aina arvioita.



Minulla unet sen kuin vähenevät ja väsymys senkuin suurenee. Kovasti olen kuitenkin ehtinyt vauvalle laittaa juttuja valmiiksi ja energiapuuskiakin on kiitettävästi, kuten jollain muillakin täällä. Olo on kuitenkin kaikenkaikkiaan oikein positiivinen ja odottava, onnellinen! Joulu on niin ihanaa aikaa muutenkin! :)



Odotellaan lisää joulutonttuja tulevaksi ja jaksellaan hyvin loppumetreillä! Tsemppiä!

:)

Ois kyllä kiva jo saada oma vauva syliin:) Alan olla jo niin täynnä tätä turvotusta että hermot menee. Jalat ja sormet on aamusta jo turvoksissa ja pahenee vaan iltaan mennessä. Sormia,jalkoja ja myös päätä on ruvennu särkemään:( Mies eilen illalla nimitti mun jalkoja ankan räpylöiksi ja mä suutuin siitä,musta se ei ollu kivasti sanottu. Sunnuntaina käytiin sielä Tuurissa Keskisillä ja todellakaan sielä ei tarvinnu yksin olla. Olin varautunu että ihmisiä sielä on mutta en arvannu että ihan noin paljon. Kärryjäkin piti jonkun aikaa jonottaa ja kassalla taisi mennä puolitoista tuntia. Pienimmät oli anopilla ja isommat mukana. Ja kun haettiin pienimmät pois niin anoppi sai jälleen kerran mut suututettua ja se helkutin akka on vielä jouluksi tulossa meille. Mies saa vasta aatonaattona sen hakea ja mieluiten illalla yhtään aikasemmin sen ei tarvi nokkaansa näyttää ja parempi on että lähtee heti pyhien jälkeen pois. Ja jos musta on kiinni niin se ei tule meille ammaksi,mä olen niin vihanen sille akalle että sappi alkaa kiehumaan vaikka sitä ei mulla enää ole:D

Mun pitäs ruveta vääntämään jotakin esikon synttäreille ne pidetään lauantaina ja millään en jaksaisi tehdä mitään. Mutta nyt mun pitää kuitenkin mennä ruuan laittoon.



-Nektariina 38+3

Onpas täällä hiljasta...



Onnellisesti muutama paremmin nukuttu (aamu)yö takana. Huomaan heti olevani pirteempi ja täynnä puhtia. Hehkutin jo tänne Diasporalin helpottaneen levottomia jalkojani, mutta nyt on kyllä alkuyöstä vähän taas jalkaongelmia.=/ En uskalla lisätä annosta, koska ohjeen mukaan saa ottaa vaan yhen satsin/pvä...eli kai vaan sinniteltävä tai laitettava mies hieromaan koipia joka ilta.



Toivon niin että tuo maassa oleva lumi pysyis, eikä nämä parin päivän plussakelit sulattais niitä kokonaan pois! Mies miettii millon pitäis talvilomiaan ja suunnitteli kuulemma sijottavansa ne tohon joulun molemminpuolin...jos sit vauva syntyykin, niin voi jatkaa lomailua pidempään isyysloman turvin. Yhden viikon kuulemma säästäis hiihtolomalle/kesään. Minkäslaisia suunnitelmia muilla isillä? Säästättekö osan isyyslomasta kevääseen/kesään, vai miten?



Nyt lakanoiden vaihtoon! Rauhallista viikonloppua kaikille!



HaHa78 -----38+1

ja tästä tää varmaan vain koko ajan hiljenee lisää, kun yksi ja toinen saa vauvansa. Tylsäksi taitaa käydä meidän viimeisten vihtahousujen elo!



Kiva että [b]Haha[/b] on saanut edes vähän nukkua vaikka harmi, että jalkavaivat uhkaavat palailla. Niitä ei nyt kyllä tarttis olla enää näiden muiden loppuraskauden vaivojen päälle!



Ei ole mullakaan [b]Kivi[/b] mitään merkkejä synnytyksestä (suppailujani en laske, kun eivät ne olleet ainakaan pari viikkoa sitten tehneet mitään, vaikka on kyllä supistellut jo kauan). Eli taidan tämän jötkäleeni (kiitos vain myötätunnosta!) pusata ilmoille vasta tammikuussa, kuten olen itse asiassa alusta asti odottanutkin. Ja toivonut, tähän asti siis - tammikuu olisi parempi synttäri kyllä, mutta nyt kun mahdollisesti on jättiläisvauva, niin en enää kyllä haluaisi tammikuulle odottaa. No, ei tässä muutakaan voi. Tsemppiä teille Kivi muuttoon!



[b]Nektariinalle[/b] jaksamista turvotuksen kanssa! Mulla on nyt myös vähän ruvennut olemaan, joskin aika vähällä tässä pääsee.



Onkohan [b]Siisa[/b] saanut akupisteillä synnytyksen käyntiin, kun ei ole kuulunut? Samaa kaikille muillekin toivoville :)!



(.) kuuluu sellaista, että eipä kuulu mitään. Eli kuten jo aikaisemmin totesin, mitään merkkejä ei ole ollut, hirveetä väsymystä vaan. Sitten olen vielä käynyt kivaa keskustelua vakuutusyhtiön kanssa. Kävin jättämässä syyskuun lopulla hoitovakuutushakemuksen tälle syntymättömälle, ja tällä viikolla soittelin perään kun ei ollut heiltä päin mitään kuulunut. Väittivät, että hakemuksessa oli jotain epäselvää (??? raskaus edennyt oppikirjan mukaan :o) ja olisivat siihen liittyen laittaneet jonkun lisäselvityspyynnön, ja kun siihen ei ole vastattu, hakemus on hylätty. No ei ole kyllä meillä ikinä nähtykään sellaista paperia, ei ole tullut minun eikä miehen nimellä.



Eivät edes vaivautuneet palaamaan takaisin asiaan kuten luvattiin kun aikaisemmin viikolla soitin, tänään sain itse soittaa perään. Edelleen sitä samaa väittivät, että on muka heiltä kirje lähtenyt, tuskinpa. Ja oli tai ei, niin perille ei ole tullut. Veikkaan, että näin lähellä laskettua aikaa eivät enää sitä myönnä (varsinkin nyt kun sattui tuo episodi vauvan sydämen kanssa). No, sitten vain odotetaan kunnes vauva on syntynyt ja vaihdetaan kaikki vakuutukset toiseen yhtiöön. Mutta ketuttaa silti, koska jos sitten synnytyksessä jotain menee pieleen, kukaan ei korvaa ja jälkikäteen voi olla vaikeaa saada vakuutusta (kun just sen varalle siis hain tätä vakuutusta).



Jep, taitaa olla ruoka valmista joten poistun. Tulkaahan muutkin langoille!

Gnatte 38+3

...yhtenä kappaleena. Henkisesti tuntuu puolestaan, että alan olla riekaleina eli tähän olotilaan suhtautuu näköjään joka toinen päivä positiivisesti ja joka toinen vähemmän positiivisesti. Kaipa sitä saakin jo vähän olla ärsyyntynyt, kun haluaisi vain, että pääsisi tässä masupallosta eroon ja voisi liikkua, syödä ja nukkua suht normaalisti...(noh, normaali nukkuminen ei taida onnistua vauva-arjessa, mutta silti...). Tietysti suurimpana tavoitteena kaikkien noiden edellisten unelmien lisäksi saada se VAUVA!!!



Minullakin on yöllisiä heräilyjä, niin kuin monella tuntuu täällä olevan. Yleensä saatan vielä alkaa tekemään yöllä jotain, yhtenä yönä surffailin netissä, viime yönä luin kirjaa "Aktiivinen synnytys" (!!!) ja venyttelin...Mitähän ensi yönä, hoh hoijaa?? Olen ollut siis useina öinä hereillä noin tunnin siinä klo4.30-5.30 maissa, mutta onneksi saanut sitten vielä unen päästä kiinni pariksi tunniksi ennen varsinaista heräämistä. Päivisin saatan lepäillä ja jopa nukkuakin vähän, mutta tänään en ole ehtinyt lepäilemään ja olo on kyllä sen mukainen. Onneksi mies lupasi lähteä lasten kanssa uimahalliin kohta, joten saan rauhassa käydä saunassa ja lepäillä vaikka tv:n ääressä. Joululahjojakin pitäisi laittaa kääröihin. Meillä minä taidan olla meidän perheen "joulupukki", sillä hoidan lasten ja sukulaisten lahjat. Mies antaa kyllä minulle lahjan tai pari, yleensä ne on olleet kivoja ja miellyttäviä lahjoja. Hän haluaa kyllä antaa läheisille lahjoja, mutta ei oikein perusta lelulahjoista ym. "turhasta" esim. lapsille. Itse taas ajattelen, että kyllä lapsille nyt jotain lelulahjojakin pitää antaa. Saavat kyllä sukulaisiltakin tietysti jotain, mutta ollaan sanottu, ettei mitään isompaa tarvitse ostella. Aika lailla "järkilahjoja" siis meillä harrastetaan. Ehkä tilanne toinen sitten, kun lapset vanhempia (nyt siis vanhin 7v.) ja alkavat tosissaan haluta kaiken maailman juttuja itselleen. Tosin kyllä me aina jokin raja tullaan lahjajutuissa pitämään, meillä ei koskaan kotonakaan harrastettu mitään hurjan kalliita lahjoja. No niin, nyt täytyy lopettaa, mutta palaan kyllä taas...



t. Menninkäinen rv39+0

11.12 syntyi 3450g painava poikavauva meille. Olo väsynyt, mutta onnellinen. kertoilen enemmän myöhemmin.

Vinkkinä vain kaikille, jotka vielä odottelevat supistuksia: vyöhykepisteet olivat meillä apuna suppareiden aikaansaamiseksi (näin uskon nyt tällä kokemuksella...)!

tsemiä loppumetreille vielä jakautumattomille ja vauvan saaneille onnea roimasti!

T:Onnellinen perhe / Siisa

Arvasin että olet lähtenyt synnyttämään kun ei hetkeen näkynyt! Voi kun itsekin pääsis jo tosi toimiin! Kokeilin tänään kaikenlaiset ässät ja vaikka mitä mutta eipä tunnu missään, voisimpa sanoa että olo on parempi kun aikasemmin. En nyt tosissani yrittänyt saada synnytystä käyntiin , kunhan kokeilin.

Uskon kyllä noihin akupisteisiin ja meinataan miehen kanssa kokeilla niitä heti kun aika on tarpeeksi kypsä.

mae3 rv 36+4

Ihana juttu, ja palailet kun jaksat!



Mennikselle ja Maelle jaksuja myös, täällä kökin ihan yhtä oireettomana teidän riemunanne :). Ajattelin ruveta nyt minäkin niiden akupisteiden parissa touhuamaan, jos jotain kypsyttelyä saisivat aikaiseksi. Alkaa tosissaan epätoivo hiipiä, ei viikkojen vaan vauvan mahdollisen koon takia. Ja kun ainakaan vielä pari viikkoa sitten ei ollut tapahtunut alakerrassa mitään, niin en oikein usko että parista painalluksesta heti synnytys käynnistyisi :D vaan varmaan aika kauan niitä saa hieroskella! Tuntee ainakin tekevänsä jotain, vaikkei niistä oikeasti apua olisikaan...

Moi kaikille!



Paljoa en ole kirjoitellut, mutta ilmoitan kuitenkin seuraavaa.



Meille syntyi suunnitellulla leikkauksella (perätilan vuoksi) 3.12. tyttö. Painoa oli 3300 gr ja pituutta 47 cm. Raskausviikot oli tasan 39.



Viikon sairaalassaolon jälkeen kotiuduimme sinä oikeana virallisena synttärinä. Kaikki on mennyt hienosti. Tyttö on kiltti; syö ja nukkuu. Isoveli suhtautuu häneen hienosti, mutta me vanhemmat saamme kyllä tuntea nahoissamme, että mustasukkaisuus on melkoista... Oma toipuminen on ollut kohtalaista. Haava on edelleen kipeä, mutta kyllä sen kanssa jo pärjää. Heti leikkauksen jälkeen oli kyllä ihan kamalaa.



Juuso Petteri



ps. Onnea kaikille jo nyyttinsä saanneille ja tsemmppiä muille loppumetreille.

onnitteluja Juusopetterille myös! Kiva oli kuulla pitkästä aikaa, ja tietenkin niitä kaikkein ihanimpia eli vauvauutisia! Toivottavasti haava pian paranee.

Täällä on taas herätty naapurin remonttiin 07:30. Sitten kun kiukkusena nousin kahvin keittoon niin ne lopetti sen paukuttamisen 08:00. Jotenkin todella epäreilua, että porukka herätetään paukuttamalla pattereita ihan täysillä ja sittepä päivän hommat olikin siinä, ja koko rappu on saatu hereille.

Ei millään meinannu tulla uni eilen kun alko synnytys pyörimään mielessä. Tällä viikolla saapi vauva sitten syntyä. Musta oli ihana kun mieskin jo suunnittelee mitä voitas tehdä että saatais tää pikkunen ulos masusta. Hän ehdotti että keskiviikkona alkaisin juoksemaan rappuja ja sitten kymmenen aikaan voisin aamulla soitella hänelle töihin että nyt lähdetään synnärille ; ) Muistutin ettei ne vauvat synny ihan noin tarkalla ajoituksella. Mutta ainahan sitä voi yrittää vauvan kanssa neuvotella. Mulla on nyt tullu limatulppaa kahdessa erässä, mutta ei mitään merkittäviä määriä. Uskon että lorahtaa sitten isompi satsi kerralla niinku kakkosestakin. Sitten tämä synnytys noudattaa ihan eri kaavaa kun kaksi edellistä enkä osaa arvioida tätä ollenkaan.

Me ollaan Ganten kanssa täällä kohta kaksin... Mullahan toki on syytä roikkuakin täällä kokonaisena, kun toiset on niin paljon pidemmällä. Silti olen edelleen vakuuttunut että vauva syntyy tän kuun puolella. : )

mae3 rv 36+6 (Huomenna poksuu!!)

Meillä päädyttiin lopulta käynnistykseen, ensin tipalla, ei vaikutusta, sitten seuraavana päivänä tableteilla, joista ensimmäinen ei sulanut lainkaan!! Iltaa kohden alkoi sitten tapahtua ja yö ja aamukin valkeni, eikä varsinaisesti tapahtunut muuta kuin että äiti väsyi totaalisesti erilaisiin tuskiin ja käänteisiin. Lopulta päädyttiin kiireelliseen sektioon, jonka tuloksena päivänvalon näki iso tyttö, 4680g ja 54cm Rv 39+0. Mä menetin melkoisesti verta ja kohdun alareunakin todettiin haperoksi (tämä oli nyt toinen sektio) tyttö joutui illalla lastenosastolle 2 vrk sokeritippaan yms.. Aika hulinaa siis oli, 9pv tuli vietettyä sairaalassa. Nyt ollaan jo toipumaan päin ja odotellaan terveydenhoitajaa jo toiselle kotikäynnille =)

Ja huh huh...taikatoiveella ollut aikamoinen koettelemus, mutta onneks nyt on kaikki hyvin!



Tänne ei mitään uutta. Ei supistele, ei tunnu missään. Eilen yks kaveri (terkkka ammatiltaan) sano puhelimessa, että mun ääni kuulostaa siltä niinku oisin kohta lähössä synnyttämään...niinpä niin. Olin just heränny päiväunilta, joten se siitä arviosta.=)=)



Hirvittää kävellä tuolla ulkona, kun maa on yhtä jääkenttää. Ei oikein tekis mieli kaatua ja joutua sen takia synnärille. Toivon kyllä edelleen että vauva sinnittelis sisällä tammikuulle, mutta saas nyt nähä. Mies aikoo tänään ilmottaa työpaikalla, että pitää joululomaa 29.12 eteenpäin ja sen perään mahollisesti 2 viikkoa isyyslomaa. Sanoin kyllä, että voi olla että joutuu pariks päiväks siinä välissä töihin jos tää oikeen kunnolla menee yli lasketun.=)



Pitää varmaan lähteä käymään postilaatikolla, että saa tänään ees miniannoksen raitista ilmaa....vaikkakin ilmanlaatu oli tänä aamuna Ylen meteorologin mukaan Treella tyydyttävä/välttävä.=)



HaHa 38+4