Egypti ja etenkin Hurghada. Kokemuksia?

Tinkiminen tosiaan on siellä maan tapa, siihen pitää vaan asennoitua niin. Maa on todella köyhä hotellialueiden ulkopuolella, monelle ainoa keino hankkia rahaa on myydä tavaraa turisteille. Jos ei halua ostaa jotain niin se pitää vaan selkeästi ilmaista ja kävellä pois. Toisaalta varsinkin loppumatkasta melkein halusin maksaa joillekin enemmän kun tajusin että euro sinne tai tänne ei itselle merkitse mitään mutta köyhälle kyläläiselle on tosi iso raha. Jos ei halua nähdä köyhyyttä ei kannata poistua hotellialueilta. Me olimme siis Hurgahadan puolella.

siis en tarkoita että huutelisivat hävyttömyyksiä, vaan yrittävät kaupata tavaroita.

Sharm el sheikissä jotkut kauppiaat oli ihan mukaviakin ja niiden kanssa tuli juteltua ilman että ostettiin mitään. joka ilta käveltiin kauppakadulla ja huuteluun tottui. Can I give you my business-card kyselyyn kannattaa kohteliaasti kieltäytyä koska se on keino jolla ne vie liikkeeseen sisälle ja silloin on lähes pakko ostaa.

Hurghadassa kävimme vain yhtenä iltana ostoksilla koska hotellimme oli kauempana oleva all inclusive, eikä sieltä ollut niin tarvetta lähteä mihinkään.

Kauppakatu oli törkyisempi ja myyjät ehkä hieman innokkaampia.

Itse en ole hirveän innostunut siitä agressiivisesta myymistavasta.

Mutta Egypti on ihan ok.

Mukavalle ja ystävälliselle kauppiaalle maksan mieluusti vähän yli ja tulen toistekin liikkeeseen. Kaupankäynnin ulkopuolella olevaa rahastusta en jaksa käsittää. Turistipoliisilta tien neuvominen maksaa, lentokentällä maastapoistumiskortin täyttämisessä neuvominen maksaa jne. Palkkataso on todella alhainen. Maksan mielelläni saamasta avustani. Ainoastaan sitä en jaksa lomalla, että joku roikkuu kamerassa ja haluaa ottaa minusta kuvan ja siitä rahaa, vaikka minulla ei ole mitään tarvetta kuvauttaa itseäni roskapöntön vieressä.

Tinkiminen on ok, mutta tarkkana saa hintojen kanssa olla. Muutama euro sinne tai tänne, ei maata kaada.



Hotellialueet ovat siistejä ja vehreitä. Työntekijät ovat ystävällisiä ja ruoka hyvää. Kannattaa ehdottomasti mennä, mutta varautukaa vatsavaivoihin. Hygieniataso ei vastaa eurooppalaista esim. meidän loistoluokan hotellin ravintolassa kokki leikkasi samalla veitsellä raakaa lihaa ja jo kypsynyttä pihviä.

Tosiaan Egyptissä ei voi ajatella, että tuote maksaa sen ensimmäisenä ilmoitetun hinnan verran. Itseäni ennen Sharm el Sheikhin matkaa kokeneemmat opastivat, että myyjän ilmoittamaan hintaan pitää esittää vastatarjous, joka on noin 10-20 prosenttia myyjän hinnasta, sitten vedetään kissanhäntää kunnes hinta on noin puolet myyjän alunperin ilmoittamasta. Raskastahan tuo on, mutta toisaalta ihan hauskaa, jos haluaa reissussa kokea jotain paikalliseen elämäntapaan kuuluvaa. Tällä metodilla ostettiin ihan jälkikäteenkin tarkasteltuna järkevään hintaan mm. uimaräpylöitä (Sharmista saa hyviä sukellus- ja snorklaustarvikkeita) ja koristeellinen vesipiippu.



Eräänkin kerran meidät kutsuttiin liikkeeseen - en muista saamaanko business cardia vai katsomaan naapuria parempaa valikoimaa - ja sisällä tarjottiin teet ja vesipiipulliset, ja huvitukseksi meidät puettiin perinneasuihin ja opetettiin sitomaan huivi beduiinien tapaan, ja kuvia tietysti räpsittiin. Koko episodiin meni varmaan reilut puoli tuntia ja se oli ihan hyväntuulista hauskanpitoa, mutta ymmärrän, että kaikki eivät halua sellaiseen leikkiin ryhtyä, eikä mekään toki joka puodissa. Kuitenkin päällimmäisenä jäi mieleen, että touhu ei velvoittanut ostamaan. Myyjä teki selväksi, että hän juo teetä ja tarjoaa sille, joka paikalla sattuu olemaan, ja asiakas ostaa, jos se jotaion haluaa, ei pakosta. Pari parin euron huivia taisi mukaan tarttua, mutta ei velvollisuudesta. Minulla oli aikaa hyvin valikoida sopivan värisiä huiveja sillä aikaa, kun silloinen puoliskoni piiputteli myyjän kanssa.



Myyjät kyllä huutelivat perään, ja itse en ainakaan kovin mielissäni ole tungettelevan imartelevista kommenteista. Sharm etenkin on keinotekoinen paikka, jonka käsittääkseni italialaiset sukelluksen harrastajat ovat "perustaneet", joten siellä lähinnä asuu turistibisneksessä mukana olevia miehiä ilman perhettään, ja tämä tietysti vaikuttaa jotenkin siihen, miten naisiin suhtautuvat. Silti kukaan ei tunkenut iholle - Hurghadasta taas olen kuullut että poskelle taputtelijoita riittää, vaikka matkustaisi miehen ja lapsen kanssa. Myös taksikuskien kanssa on joskus hermot palaa, kun kyydin tarpeessa ei välttämättä jaksaisi samaa hintavääntöruljanssia kuin basaarialueella shoppaillessa.



Ja kuten edellisetkin ovat todenneet, pahin juttu on varmaan turistiripuli. Ruoka varmaan on epähygieenisempää, mutta myös esimerkiksi setelit ovat hurjia lian levittäjiä. Jos käsihuuhde kulkee matkalaukussa, sitä kannattaa käyttää aina rahan käsittelyn jälkeen. Kun oireita alkaa ilmeta, kannattaa heti pyytää hotellin tai matkanjärjestäjän kautta paikallinen lääkäri, jotta saa paikalliset tabletit - ne tuntuvat tepsivän tehokkaasti niihin bakteereihin, joita siellä on elimistöönsä saanut. Ovat jopa niinkin tehokkaita, että kannattaa harkita haluaako syödä koko kuuria; loppulomasta ei välttämättä tarvitse vessassa käydä eikä ihan heti Suomessakaan...