Mikseivät vanhemmat vaadi laadukkaampaa päivähoitoa?
katsoitteko tänään Kotron ohjelmaa Teemalta?
Siinä lto-liiton Molander ihmetteli, mikseivät vanhemmat vaadi parempia lastenhoitopalveluita lapsilleen ja tuudittautuvat uskomaan tilanteen olevan hyvän päivähoitopalveluissa. Hän ja psykologian professori Liisa -Keltikangas Järvinen pitävät ryhmäkokoja aivan liian suurina, jotta päivähoito voisi olla laadukasta ja yksilöllistä, lapsen kehitystä tukevaa.
Keltikangas-Järvinen myös puhui tutkimuksista, jotka osoittavat päivähoidon lisäävän keskimääräisesti (ei siis kaikkien lasten) lapsien aggressiivisuutta: mitä aikaisemmin päivähoito aloitetaan ja mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän joienkin lasten aggressiivisuus lisääntyy.
Hänen mukaansa koska ryhmät ovat liian isoja, päiväkodit eivät nykymuodossaan ja näillä täyttöasteilla mahdollista lapsen sosiaalisten taitojen harjaannuttamista, vaan pikemminkin se estää sitä. Ei ole riittävästi henkilökuntaa ohjaamaan sosiaalisten taitojen harjaannuttamista, koska henkilökunnalla ei ole aikaa puuttua kuin jo ilmenneisiin konfliktitilanteisiin.
Eiköhän aleta kaikki pommittamaan kunnallisvaltuustoja vaatimuksilla päivähoidon parantamiseksi! Kait lapsemme ovat sen arvoisia?
Kommentit (30)
Joissain vanhainkodeissa tilanne on todella surkea. Tuntuu kuin vanhuksilla ei olisi ihmisarvoa ollenkaan.
En voi käsittää miten lapset ja lapsenlapset hyväksyvät sellaisen? Sen pitäisi tuntua pahalta ihan ventovieraistakin!
Onneksi omena on pudonnut kauas puusta.
on todennäköisesti itse syypäitä siihen, ettei lapset tai lapsenlapset välitä.
Eikä kusipään tytär ole siksi kusipää, että hylkää sen kusipään. Ihan oman mielenterveyden takia on vältettävä kusipäitä.
lapsi ei ole päässyt lähellekään oma kotia, koska paikan on saanut kotona olevan vanhemman lapsi. Ei muuten, mutta kun ei ole omaa autoa, yleiset kulkuneuvot harvassa jne. Pistää tällaisessa asiassa miettimään, että mitä tää oikein on. Jos on kyse siitä, että jonkun lapsi tarvitsee tukitoimia ja saa kenties avustajan kehityksen tueksi, tai äidillä masennusta, unettomuutta tms. sairaus, niin silloin ymmärtää että on sanut paikan kunnalliselta. Mutta 5-tuntinen hoitoaiaka sellaisella lapsella joka pärjäisi vanheman kanssa kotona, käyden avoimessa päiväkodissa, kerhossa jne. on miettimisen paikka. Mitä teki Vantaa kotivanhempien lapsille?
hyviin tapoihin, niitäkin täällä näkee.
pienessäkin ryhmässä. Molemmissa on puolensa sekä isoissa että pienissä ryhmäkoossa. Toinen asia on henkilökunnan määrä. Sekään ei ole automaattista, että määrä tuo laatua hoitoon. Lähellämme olevassa päiväkodissa on henkilökuntaa runsaasti, mutta kahvittelevat ja seurustelevat keskenään, lastenhoito ei ole sen laadukkaampaa, pikemminkin päinvastoin.
Heillä on myös suosikki lapset ja silmätikkulapset. Vähemmän henkilökuntaa olevassa paikassa lapset eivät ole niin tiukan kontrollin ja "vikojen" etsinnän alla. Hoitajat ovat helpottuneita konkreettisesti jos lapsi edistyy toivottuun suuntaan, muuttuu helpommin hoidettavaksi, itsenäistyy jne.
Mielestäni pääsyy lasten agressiivisuuden lisääntymiseen on lastenohjelmat ja elokuvat. Sekä vanhemmilla lapsilla tietokonepelit.
voi olla syy, miksi jotkut hoitajat pitävät joistain lapsista enemmän.
Jostain epäsosiaalisesta perheestä tuleva lapsi voi olla pesemättä, tahraiset vaatteet päällä jne. Lääkärien ja asianajajien lapsille ehkä lirkutellaan eri tavalla kuin taviksien. Pitäisi olla samat lähtökohdat kaikkien lapsille. perhetaustasta huolimatta ja yrittää tässä henkilökuntapulassakin saada huonommassa asemassa olevat samalle viivalle. Lapsuudesta lähtee koko elämä, on meidän kaikkien etu, jos lapset pärjäävät yhteiskunnassa aikuisena. Pärjäävät työelämässä, perhesuhteissa jne.
Voi inhoittaa pesemätön lapsi, jotkut muut lapset jo huomautellut että on hajua, niin olisi hyvä laittaa lapsi suihkuun, pieni lapsi ei kotona itse pysty huolehtimaan itsensä pesemisestä. Vanhemmille tietysti noottia, että lapsi tarvitsee pesua...
kun terveistäkin pitää melkein sairaita tehdä.... arg...
laatua saa jos olis enemmän TYÖNTEKIJÖITÄ!!
Hänen mukaansa koska ryhmät ovat liian isoja, päiväkodit eivät nykymuodossaan ja näillä täyttöasteilla mahdollista lapsen sosiaalisten taitojen harjaannuttamista, vaan pikemminkin se estää sitä. Ei ole riittävästi henkilökuntaa ohjaamaan sosiaalisten taitojen harjaannuttamista, koska henkilökunnalla ei ole aikaa puuttua kuin jo ilmenneisiin konfliktitilanteisiin.
?
JA rahaa, vieläkää ei olla saatu rahaa espoon kaupungilta, koskakohan saadaa??
kyllä kaupungilla oli hieno ilotulitus uutenavuotena, että sellaseen rahaa on varaa laittaa, mut ei lapsiin! ja johonkin saatanan metrotaiteeseen 500000 per asema!!!
;-DDD
.
JA rahaa, vieläkää ei olla saatu rahaa espoon kaupungilta, koskakohan saadaa??
kyllä kaupungilla oli hieno ilotulitus uutenavuotena, että sellaseen rahaa on varaa laittaa, mut ei lapsiin! ja johonkin saatanan metrotaiteeseen 500000 per asema!!!
enemmän - yhdellä hoitajalla tulisi olla vähemmän lapsia vastuullaan.
Olen aivan varma, että suurin osa hoitajista ja opettajista tekee parhaansa ja on motivoituneita työhönsä, mutta jos työskentelyolosuhteet ovat sitä mitä nyt, niin ei sitä millään ehdi tekemään ja olemaan enemmän.
Tämä liittyy läheisesti ryhmäkokoon: alle kolmivuotiaiden ryhmässä ryhmän maksimikoko pitäisi olla korkeintaan 8, isompien ryhmässä suunnilleen 16, en muista tarkalleen. Jotain 14-16 välillä kuitenkin.
Vuoden professori, psykologi Liisa Keltikangashan on tutkimusryhmineen selvittänyt, kuinka lasten stressivaste usein heikkenee suurissa ryhmissä ja siten päivähoito voi olla lapsen kehitykselle haitallista - ainakin tietynlaisen temperamentin omaaville. Heikko stressivaste kun vaikuttaa keskeisesti esim. työmarkkinoilta syrjäytymiseen, se myös liittyy sydän- ja verisuonisairastavuuteen. Siksi ryhmäkoolla on suurtakin väliä.
Joten kyllä päiväkodeille pitäisi antaa lisää resursseja ja sekä lapsille että työntekijöille paremmat työolosuhteet!
jossa vaikka vakituisista saattaa olla yksi sairaana ja sijaista ei saada vaikka yritetään.
Siinä teille laatua.
Oikeasti ei ehdi tekemään kun syömiset, pukemiset ja nukkumiset. Virkikkeet niin kuin omat kahvitunnitkin jäävät väkisin liian vähälle.
Ja sitten vielä ne työtehtävät mistä vanhemmilla ei välttämättä ole tietoa. Eipä tämä työ aina herkkua ole mutta useimmiten kyllä ihan mukavaa.
olla, saadaan stressittömiä kananmunia. Eläimillekin halutaan stressitöntä elämää, miksei sitten lapsille. Vapaan kanan munatkin ovat terveellisimpiä - ilman stressiä. Ja liha, jos teuraksi aiottu eläin vaistoaa loppunsa, stressi voi pilata lihan.
Tässä vähän leikkimielellä pilke silmäkulmassa, mutta ajattelisiko päättäjät enemmän jos vertaisivat eläinten ja lasten oloja, huomataan että eläimille pitää parantaa elinolosuhteita ja matkoja teurastamolle...
mutta kyllä musta vaan tuntuu että mitään ei voi asioitten eteen tehdä. toki toivosin, et asiat parantuis maailmassa, ympäristön, lasten, vanhusten, sairaiden ym kannalta.. mut mitä se auttaa vaikka kuin monta meiliä läheteltäs... huoh... koitan ite antaa lapselleni mahdollisimman paljon aikaani.
Pitäisi olla enemmän joukkovoimaa, nyt työelämä ja muut vaateet vetävät niin tiukalle ihmisiä, ettei heillä riitä energiaa marmatukseen ja asioiden kehittämiseen.
Nämä virkamiehet valmistelevat ja esittelevät asiat lautakunnille (meillä usein virkamiesten esitys menee heittämällä läpi) ja hallitus/valtuusto siunaavat nämä päätökset- kumileimasimeksi ovat menneet. Meillä siis valta on pitkälti näillä opetus- ja varhaiskasvatuspäälliköillä. Tosin kunnan taloustilanne antaa myös raameja.
Lisäksi aktiivisena voi toimia vanhempaintoimikunnissa ja yrittää sitä kautta vaikuttaa. Yhdistys voi kutsua vaikka lautakunnan jäseniä erilaisiin tilaisuuksiin ja hyvällä tuttava/suhdeverkostolla lobata asioita eteenpäin. Siinä vaan pitäisi tuntea oikeat henkilöt. Lisäksi aktiivisesti kirjoittelemaan lehteen ja tekemään tarvittaessa vaikka kansalaisaloitetta valtuuston käsiteltäväksi (tätäkin kokeiltu, mutta oli tyhjän kanssa).
etten ottanut esikoiselle tarjottua huonoa paikkaa, vaan kieltäydyin ja perustelin kieltäytymisen selkeästi ja tarpeeksi ylös.
Sen jälkeen kiersin 20 päiväkotia, rankkasin niistä parhaat, enkä ottanut paikkaa muuta kuin siitä parhaasta.
Ja sain sieltä paikat.
Tuntuu ettei mitään siitä pysty käytännösssä toteuttamaan. Hienoja asioita, jotka eivät ainakaan osittain toteudu.
- Kiireettömyys, kuulisi vain vanhemmat kun lapsia joudutaan patistamaan
milloin ulos, milloin sisään, milloin vessaan (sitäkään ei anneta itse
säädöstellä, kaikki vaan vuoron perään ettei ulkoa tarvitse tulla...
- Pyrkiminen yksilöllisempään, vuorovaikutukselliseen ja turvalliseen
hoitopäivään, rauhallisten, kuuntelevien ja ymmärtäväisten hoitajien
kanssa, syliä, naurua, leikkejä... ei käytännössä toteudu henkilöstö-
politiikan ym. takia.
Lukekaa google: VASU jossa mm. paljon kirjattuna hyviä asioita. Seuratkaa lastenne päiväkodin toimintaa, kyselkää, katsokaa lasta, hän on hyvä tietolähde kuinka hoidossa sujuu jne.
Monen päiväkodin sivuilta voi lukea vasusta, varsinkin yksityiset ovat laittaneet hyvin, vaihtoehtopedagogiset ilmoittavat myös vasusta, opetussuunnitelmastaan mutta toteutuuko, kun henkilökuntaa ei ole ryhmässä oikeasti tarvittavaa määrää,
- on työvuorot, kahvitauot, ruokailu (kaikki ei syö lasten kanssa) palaverit, kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa hoitoajallakin, ei vain hakumatkalla. Vapaita kertyneistä koulutuksista, työajan lyhennyksiä, sairastelua sekä lomia, joihin ei palkata sijaista. Onneksi työntekijän sairastaessa palkataan. Usein hoitaja joutuu olemaan jopa yksin loppupäivästä, kun ei kerta kaikkiaan ole muita.
Eikä pelkästään päivähoidossa...
Tietoa ja tutkimusta olisi päätöksenteon tueksi, vaikka näistä ryhmäkokoasioista, mutta niitä ei toteuteta.
Tiedetäänkö tarpeeksi laadusta lasten päivähoidossa. Lapsen kunnioittaminen, vuorovaikutuksen tärkeys jne.
Ainakin minun äitini on niin kusipää, että joutaisi kuolla.
Potut pottuina.