Varovainen esittäytyminen
Piti oikein rekisteröityä, jotta pääsee myös kirjoittamaan. :)
Vauvakuumetta on ilmassa nyt ihan tosissaan ja siksi olen vauvapalstalle jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen palannut. Jo olemassaolevat lapseni ovat syntyneet -01 ja -03, joten onhan niistä auvoisista (?) vauva-ajoista jo useampi vuosi. Nyt haaveilen kolmannesta ja mies haluaa vauvan myös. Vauva olisi meille ensimmäinen yhteinen.
Työasiat vielä mietityttää, olen tällä hetkellä määräaikaisena ja mahdollisesti paluuta nykyiseen työpaikkaani ei ole, jos jään määräaikaisesta pestistä äitiyslomalle. Vauvahaave ajaa kuitenkin tämän työn edelle, sillä uskon työllistyväni kyllä sitten aikanaan muualle, jos vanhaan työhöni ei ole enää paluuta (mikä sinänsä harmittaa, mutta enemmän harmittaa se jos en saa vauvaa :) ).
Vauvahaaveelle ei ole vielä konkreettisesti tehty mitään eli emme ole vielä siirtyneet yritysasteelle, mutta vielä sekin päivä koittaa ja tuskin maltan odottaa. Onko täällä muita, joilla vauvahaave ei ole vielä yritysvaiheessa, mutta vauvakuume on todellinen ja jo lähes arkipäiväistä elämää rajoittava? :D
Kommentit (6)
ensimmäisestä haaveillaan, taloudellisen tilanteen takia ei kuitenkaan olla vielä yritysasteella, mutta kuume on molemmilla kova :p
elikkäs mies on tällä hetkellä armaijassa, aika nuoriakin ollaan mutta uskon että tarpeeksi 'viisaita' miettimään perheen perustamista. avoliitossa asutaan..
pillereitä syön vielä, niiden poisjättämistä ollaan mietitty, pitäs kuitenkin olla hieman varmuutta tulevasta, että uskaltaa yrityksen alottaa. toivon mukaan mies pääsee armeijan jälkeen heti töiden pariin :) itsellä tosiaan opinnot ammattikorkeassa kesken.
päivittäin vauvaa mietin ja täällä selailen juttuja, joten kyllä kuume on aivan arkipäivää, myös miehellä ;)
Varovaisesti kai on itsekin myönnettävä että kuumetta pukkaa ;) En koskaan uskonut näin "sanovani", mutta kyllä vain.. Eli hiukan pidän kuumeiluani jopa pelottavana asiana.
Olen pian 25- vuotias nuri nainen ja avoliitossa ihanan miehen kanssa. Vielä olen pitänyt kuumeiluani omana tietonani, koska tiedän ettei puolisoni ole vielä valmis isäksi. Hän on kyllä aavistanut tunteeni ja välillä siitä yhdessä ohimennen ns. vitsaillaan. Eli annan hänelle nyt aikaa tottua ajatukseen, että entäpä jos..
Meilläkään ei ole rahallinen tilanne vakaalla pohjalla, joten siksikin pelottaa vielä enemmän tuntea näin.
Kuitenki; liityn mielelläni joukkoonne :)
täälläkään ei taloudellinen tilanne ole kovin vakaa, mutta tänään juuri puhuttiin puhelimessa että jos se vauva tulis ens keväänä :) kumpikaan ei malttas oottaa! tosi lapsirakkaita ollaan.
heinäkuussa mies kotiutuu armeijasta ja näillä näkymin pääsis heti töihin. ja enköhän mieki kesäksi/syksyksi pääse töihin, joten en nää hätää meillä :)
^ Teillähän on asiat edenneet kivasti :) Kiva kun on mitä odottaa ja haaveilla.
Me teimme sellaisia muutoksia, että luultavasti etsimme uudet työt, jotta tämä talous tästä kohenisi. Eli se hoidetaan nyt heti ensin pois alta. Täytyy sitten katsoa kuumeilu tilannetta uudelleen :)
Millainen mahtaa olla ketju aloittajalla tilanne?
meidän lapset on samanikäiset. Mulla on tyttö -01 ja poika -03.
Minulla on vakituinen työ, mutta olen hakenut useamman kerran toiseen paikkaan ja tiedän, että parin seuraavan vuoden aikana sieltä vapautuu paikka. Mutta en kyllä sen takia aio jättää vauva-asiaa taka-alalle, ikää on kuitenkin oo 33v, pian taas vuosi lisääkin.
Vihdoinkin löydin etsimäni ketjun...Tietysti kadotan sen taas.=/
Meillä on vauvasta puhuttu jo jonkin aikaa ja jatkuvasti neulon pikkusukkia ja muita vauvan tarpeita.=) Nyt sitten päätettiin, että kesän alussa vauvan teon aloitus olisi mahdollista. Opiskelen vielä ja valmistun joulukuussa. Vauva olisi tervetullut heti opintojeni jälkeen. Mies on töissä, joten rahan tulo on siinä mielessä turvattu, mutta ei tietenkään kahden veroinen. Tulemme kuitenkin vähemmäkin toimeen ja vielä tässä on aikaa laittaa säästöönkin.=) Kuume tosiaan rajoittaa elämää, kun tulee vaan palstoilla pyörittyä, eikä tajua mennä nukkumaan.=) Ihanaa, etten ole yksin.
Jokaikinen vauva turuilla ja toreilla kääntää pääni ja tekisi mieli työntää vatsa pystyyn, että kyllä kohta meilläkin.=) Taidan olla ihan päästäni vialla...=)