Vierailija

Kuvittelimme kertovamme lapsille iloisen uutisen ulkomaille muutosta, mutta reaktio olisin täysin päinvastainen. Lapset asettuivat täysin poikkiteloin, eivätkä mistään hinnasta halua muuttaa pois kotoaan. Muutto on kuitenkin edessä ja tarvitsisin vinkkejä, kuinka helpottaa lasten (3 ja 7 v.) sopeutumista. Emme kukaan osaa uuden kotimaamme kieltä sanaakaan ja lasten on aloitettava koulu englannin kielellä. Tekisi nyt mieli vain itkeä ja huutaa...

Kommentit (17)

Ainakin 3-vuotias on uudessa ympäristössä parin viikon kuluessa. 7-vuotias voi haikailla kavereiden perään siihen asti, kunnes oppii uuden kielen (6kk), mutta sen jälkeen sujuu varmasti oikein mukavasti. Yleensä yli 10-vuotiaiden kanssa muuttaminen on oikeasti ongelmallista, sitä nuoremmat sopeutuvat lähes poikkeuksetta hyvin ja nopeasti.



Muutto on lapsille hyvin abstrakti juttu, erityisesti jos ette ole muuttaneet edes kotimaassa aiemmin. Asiaa ei kannata dramatisoida tai puhua siitä liikaa. Lisäksi kannattaa tuoda positiivisia asioita pääasiassa esille, sillä niitä on kuitenkin enemmän kuin negatiivisia. Englanninkielen harjoittelu kannattaa aloittaa ajoissa, auttavasta kielitaidosta on iso apu alkuvaiheessa, vaikkei se kielen oppimista merkitsevästi nopeutakaan. Parissa kuukaudessa lapsi alkaa ymmärtämään uutta kieltä, puolessa vuodessa alkaa jo sitä itsekin tuottamaan.



Älä turhaan stressaa asiasta itsekään. Ei se mikään itkun ja huudon paikka ole, vaan ihana mahdollisuus tarjota lapsille uusia kokemuksia, sellaisia joita ei kotimaassa voi ikinä saada.



nimim. ulkosuomalainen, joka on muuttanut lasten kanssa 4 kertaa maasta toiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

lapset itkevät sydäntäsärkevästi kun muutatte ulkomaille, samoin he itkevät kun muutatte takaisin kotimaahan. Yleisesti ottaen lapset eivät halua elämäänsä muutoksia, vaan vastustavat niitä. Ei niitä kannata ottaa liian vakavasti.

Itse muutimme ulkomaille kun lapset olivat 2 ja 5-vuotiaita. 5-vuotias kaipaili ensimmäiset kuukaudet suomenkielisiä kavereita mutta 2-vuotias ei välttänyt vaikka kaikki puhuivat ympärillä englantia. 5-vuotias aloitti preschoolin täysin ummikkona mutta viihtyi loistavasti ja 4kk kuluttua ymmärsi kaiken mitä koulussa puhuttiin. Kyllä lapset sopeutuu uuteen maahan paljon nopeammin kuin uskoisikaan..

Paaasia, etta vanhemmat ovat tyytyvaisia, se heijastuu lapsiinkin. Olemme asuneet ulkomailla nyt 8 vuotta, neljassa eri maassa, ikina lapset eivat ole protestoineet muuttoa vastaan, tosin eipa heille ole sellasita mahdollisuutta esitettykaan. Kunhan vain vanhemmat ovat ratkaisuun tyytyvaisia ja tuovat esille muuton positiiviset puolet, eivatka niita negatiivisia.



Ehka vanhempi lapsesi haluaa jotain, jonka voit hanelle luvata uudessa kotimaassa (esim vaikk marsu) tai ehka siella on jotain, jota teilla ei nyt ole (vaikka parempi saa tai uima-allas pihalla), koeta painottaa naita muutoksen hyvia puolia. Ja kaykaa tutustumassa etukateen kouluun, kansainvaliset koulut ulkomailla ovat aika erilaisia kuin suomalainen peruskoulu.



Ja ehka tulevassa asuinpaikassanne asuu muitakin suomalaisia (meita on nykyaan ihan joka paikassa), ehka kannattaisia tutustua jo etukateen, vaikka netin kautta, naihin uusiin kavereihin ja sopia jo vaikka play date heidan kanssaan heti muuton jalkeen.



Onnea muuttoon! Hyvin se menee! Ala turhaan murehdi! Aina kun menettaa jotain, saa tilalle jotain muuta...

Puhu asiasta lapsiesi kanssa. Mitä pelkäävät, mstä eivät haluaisi lopua, mitä odottavat muutolta. Lapsen mielikuvat pohjautuvat ehkä asioihin, jotka eivät pidä paikkaansa, ovat esim. voineet kuulla teidän keskustelevan tyyliin "sitten ei mummi tulekaan enää joka viikonloppu kylään".



Kannattaa kertoa lapselle jokuin kiva yksityiskohta, joka liittyy muuttoon (esim. saa oman huoneen, asutaan lähellä uimarantaa jne.). Tietekin sen täytyy pitää paikkaansa ;-D.

vaan lapset ovat muuttamassa uuteen omaan kotiinsa!



Otatteko muuten huonekalut mukaan, lapsein sopeutumista edesauttaa huomattavasti tutut ja turvalliset, omat huonekalut ja lalut, kun kuitenkin koti, koulu, kieli, kaverit ja kaikki muutkin vaihtuvat!

Sillä on tosi iso merkitys lapselle, kun hän tietää millaiseen paikkaan on menossa. Jos ette pääse sinne ennen muuttoa, niin sitten vaikka koulun aloittamista edeltävänä päivänä. Meillä tutustumisreissulla on ollut aina iso merkitys, ja se on selvästi helpottanut, kun lapsi on tiennyt millaiseen paikkaan menee ja näkee luokkatoverinsa ja opettajansakin etukäteen.

Kuten joku tuolla jo sanoikin, on ihan sama mista muutoksesta kyse, voi olla aika varma, etta lapset protestoivat! Lapset tykkaavat rutiineista ja tuntevat olensa yleensa turvallisiksi, kun asiat toistuvat samoina. Alkushokin jalkeen sinunkin lapsesi varmasti tottuvat uuteen ymparistoon, voithan siellkin sailyttaa samat perusrutiinit kuin Suomessa.



Omat lapseni ovat syntyneet taalla Irlannissa, mutta muutimme pari vuotta sitten takaisin Suomeen muutamaksi kuukaudeksi. Meilla muuttoon ei liittynyt mitaan ongelmia, koska Suomi oli jo niin tuttu paikka ja kieli myos. Paluumuutto Irlantiin oli myos kivuton, koska paikka ja kieli siis jalleen tuttuja. Toki poika jai haikailemaan kavereiden peraan kumpaakin suuntaan muutettaessa, mutta kun niita kavereita nakee joka tapauksessa aina lomilla kuitenkin, ei ollut isompia ongelmia.



Suosittelen teille muutamaa muuttoa helpottavaa asiaa:



-Verkostoidu jo etukateen. Ota selvaa, onko uudessa kotimaassa Suomi-kouluja ja kerhoja tai muuta vastaavaa toimintaa. Ota niihin yhteys jo etukateen ja pyyda kaytannon infoa uudesta maasta. Tutustu netissa ihmisiin, selvita, onko samanikaisia lapsia, jne.



-Tutustuta lapsi heti uuteen kieleen, jo Suomessa. Lapset oppivat kylla kielia kasittamattoman nopeasti, ihan kateeksi kay... ; )



-Pieni lahjonta ei ole pahasta! Esim. tuo yllamainittu marsu, uima-allas, ranta lahella, tai joku muu asia, mista lapset tykkaavat paljon ja mita teilla ei Suomessa ole.



Onnea matkaan vaan! : )

Meillä muksut olivat 5 ja 2 vuotiaat ulkomaille muuttaessa. Nuoremmalle riitti, kun koko perhe oli yhdessä ja omat tavarat odottivat uudessa huoneessa. Vanhemmalla oli vaikeampaa; lähti matkaan avoimin mielin, mutta turhautui pian, kun yhteistä kieltä ei saman ikäisten kanssa ollutkaan (lapsi puhui jo englantia, mutta paikalliset muksut eivät).



Mitäpä, jos hankkisit lasten kirjoja ja elokuvia uudella kielellä ja katselisitte niitä porukalla. Tee muutosta houkutteleva seikkailu, mutta älä tuputa asiaa heille.



Jos mahdollista käykää tutustumassa paikkoihin etukäteen. Paikalliset leikkipuistotkin ovat taatusti erilaiset ja jännittävät.



Onnea matkaan!



[

Hei, lapselle ulkomaanmuutto on järisyttävä kokemus, joten reaktio on ymmärrettävä.



Olen törmännyt pariin hyvään aihetta käsittelevään kirjaan: Veikko-vaarin antiloopit kertoo lapsen silmin ja tarinoiden kautta, miten lapsi kokee muuton, ja sitten myöhemmin paluun. Sitten on toinenkin, aikuisille tarkoitettu tietokirja Suomalainen lapsi maailmalla.



Toivotaan, että näistä teoksista olisi sinulle apua!



Lainaus:

Kuvittelimme kertovamme lapsille iloisen uutisen ulkomaille muutosta, mutta reaktio olisin täysin päinvastainen. Lapset asettuivat täysin poikkiteloin, eivätkä mistään hinnasta halua muuttaa pois kotoaan. Muutto on kuitenkin edessä ja tarvitsisin vinkkejä, kuinka helpottaa lasten (3 ja 7 v.) sopeutumista. Emme kukaan osaa uuden kotimaamme kieltä sanaakaan ja lasten on aloitettava koulu englannin kielellä. Tekisi nyt mieli vain itkeä ja huutaa...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla