vauvan menetys

Ei mitään värssyjä - yleensä niissä on jotain joka kuitenkin loukkaa tahattomasti (tyyliin: "enkelinne oli Jumalalle niin rakas että häntä tarvittiin jo taivaassa"...miksi, miksi ihmeessä! Miten tämän ajatuksen pitäisi minua auttaa!).



Laita surukorttiin ihan koruttomasti: "Olet ajatuksissani, olen niin pahoillani että menetit rakkaan lapsesi. Olen sinua varten milloin vain minua tarvitsetkaan."

Noh kannattaa ottaa selvää surevatko edes koko vauvaa,tuttu menetti juuri syntymättömän lapsensa ja ei kyllä käytöksestä uskoisi että heillä on suruaika!Valittavat,huutavat,kiroilevat...ovat vittumaisia!Siihen loppui meidän "säälimiset"

Missä päin tämä teidän tuttunne asuu?

kai te tiedätte että suru ja tuska voi purkautua myös aggressiona ja raivona?



Että ehkä ei kannattaisi niin kauheasti arvostella... voipi olla että ovat niin sokissa vielä etteivät osaa edes surra?

Noh se vittuilu alkoi jo 3-4kk ennen tätä tapahtumaa joten ei voi siihenkään vedota,jotkut ovat vaan veemäisiä ja jotkut eivät!!

Taidatkin olla tosiystävä.

Apu loppuu siihen kun joku ei toimi sinun odottamallasi tavalla.

Noh kannattaa ottaa selvää surevatko edes koko vauvaa,tuttu menetti juuri syntymättömän lapsensa ja ei kyllä käytöksestä uskoisi että heillä on suruaika!Valittavat,huutavat,kiroilevat...ovat vittumaisia!Siihen loppui meidän "säälimiset"

Vauvan menetyksen itse kokeneena sanoisin, että parempi kun omin sanoin kerrot vain että välität ja ajattelet ystävääsi. Ja että olet valmis kuuntelemaan jos hän haluaa puhua. Ne värssyt tuntuu vain teennäisiltä eikä lohduta tippaakaan.



Siis esim. "Olen muistanut teitä/sinua paljon. Jos vain haluat puhua, olen milloin vain valmis kuuntelemaan."

eikä se aiheuta vauvan menetystä. Vitun tekopyhä ääliö, painu hurskastelemaan muualle.



Toivottavasti joku haistattaa sulle vitut päin naamaa

Ja mistä sinä tiedät miten he kotioloissa surevat vauvan menetystä

Noh kannattaa ottaa selvää surevatko edes koko vauvaa,tuttu menetti juuri syntymättömän lapsensa ja ei kyllä käytöksestä uskoisi että heillä on suruaika!Valittavat,huutavat,kiroilevat...ovat vittumaisia!Siihen loppui meidän "säälimiset"

Kolmosen mielestä läheisensä menettäneiden pitää siis pukeutua mustiin ja käyttäytyä hillitysti joku tietty määrätty aika? Pitääkö peilit peittää kotona? Saako nauraa tai hymyillä?

Siis ei mitään väliä sillä miltä menetyksen kokeneista itsestään tuntuu (suru, viha, pettymys), kunhan ulospäin näytetään siltä kuin "kuuluu"...