Millä perusteella koulun aloittamista voidaan lykätä?

Vanhemmat varmaan saavat päättää...

lähtökohtaoletus on se, että oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun täyttää 7. Vanhemmat ei voi muuta noin vain itsekseen päättää. MUTTA vanhempien näkemys lapsen koulukypsyydestä otetaan huomioon kun asiaa arvioidaan.

Joissakin kunnissa vanhemmat voivat toivoa lykkäämistä lapsen syntymäajan perusteella, mutta tämä ei ole käytäntö läheskään kaikkialla.

Mikäli hekin ovat samaa mieltä asiasta, lykkäys on sitten siinä. Meillä päiväkodissa kelto( kiertävä erityislastentahhanopettaja) teki hoitajien ja meidän vanhempien kanssa lapun, jonka allekirjoitimme.



Meidän lapsemme oli mielestämme vielä niin leikkivä ja epävarma eskaritehtävien tekemisessä. Ei muuta syytä, ei mitään lääkärin diagnoosia sun muuta. Ja aloite lähti meiltä, lapsi syntynyt jouluun lopussa. Nyt ekalla ja kyllä lykkäys kannatti. Nyt tosi reipas koululainen, jolla menee koulussa loistavasti.

Koulukypsyyden arviointiin osallistuvat lapsen vanhemmat, päiväkoti, neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja. Arviointi aloitetaan noin viisivuotiaana.



Koulukypsyys koostuu:



- lapsen fyysisestä kasvusta ja kehityksestä, Lapsen tulee olla fyysisesti tarpeeksi vahva koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja repun kantamiseen.



- motorisesta kypsyydestä, Lapsen motoristen taitojen tulee vastata lapsen ikää. Hänen on suoriuduttava pukemisesta ja riisumisesta.



- keskittymiskyvystä, Koulun käynti vaatii taitoa istua paikallaan, kuunnella, mitä opettaja sanoo ja noudattaa ohjeita sekä tehdä niiden mukaan. Koulunsa aloittava lapsi jaksaa normaalisti istua paikallaan noin 30 minuuttia.



- itsenäistymisestä ja kyvystä olla erossa vanhemmista, Lapsen pitää pystyä irtautumaan vanhemmistaan ja olemaan erossa heistä koko päivän. Hän saa itselleen opettajasta uuden auktoriteetin, joka hänen pitää hyväksyä.



- sosiaalisesta kehittyneisyydestä,Lapsen tulee pystyä toimimaan ryhmässä ja ottamaan vastaan koko ryhmälle annettuja ohjeita. Hänen on pystyttävä jakamaan opettaja muiden kanssa ja olemaan lapsiryhmässä koko päivä. Hän pitää osata kuunnella muita ja kertoa omia mielipiteitään ryhmälle.



- tunne-elämän kehityksestä,Lapsen pitää olla tunne-elämältään niin kypsä, että hän pystyy olemaan erossa kodista ja vanhemmista. Koulussa tulee pettymyksiä. Toiset osaavat asioita paremmin ja lapsen on opittava se kestämään.



- älyllisestä tasosta, Lapsen tulee ymmärtää koulutehtävät ja osata ne tehdä. Hän tarvitsee ikää vastaavan kielellisen kyvyn, ajattelu-, päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn.



- silmän ja käden yhteistyöstä, Lapselle on yleensä muodostunut oikea kynäote ennen kouluikää. Käden, sormien ja ranteen motoriikkaa säätelevät lihakset kehittyvät vielä pitkään, mutta käden jälki alkaa tulla selvemmäksi.

Eli lapsella ei mitään selkeää ongelmaa, mutta hän on loppu vuodesta syntynyt poika. Rauhallinen ja keskittyvä, mutta leikkiminen vielä tosi tärkeää, kiinnostunut numeroista ja kirjaimista kyllä. Eskari mennyt aika hyvin, mitä nyt sanovat hänen olevan siellä vähän hidas (vasen kätisyys ehkä vaikuttaa) ja tarvitsee hoputtamista. Luonteeltaan hän on aika kiltti ja herkkä, tätä hiukan jännitän, mutta toisaalta hän menee rohkeasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Päiväkodissa hän tulee kaikkien kanssa toimeen hyvin. Mietin myös sitä kuinka jaksaa keskittyä koulutyön tekemiseen pitkäjänteisesti.

ja poika on aika pieni kokoinen, en tiedä onko sillä sitten merkitystä mihinkään...

En näe mitään merkittävää ongelmaa pojallamme noissa mainitsemissasi asioissa. Ehkä tässä sitten suuntaudutaan sinne koulun aloitukseen, katsotaan vielä vastaukset koulukypsyys kokeesta. Kiitos vielä. Isoja päätöksiä ja äitiä ehkä vain jännittää eniten!