Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä toisten kiltteyttä hyväksikäyttävän äititutun kanssa? Minä ja moni muu jo aivan kypsänä!
03.02.2009 |
Tämä äiti valitteli aiemmin miten haluaisi opiskella, mutta ei ole siihen vara ja töihin on palattava heti esikoisen äitiysloman loputtua. Mitenkäs asian sitten ratkaisi: Hankkivat kunnon asuntolainan, alkoi sitten opiskella ja uusi vauva minimiäitiyspäivärahoineen.
Ymmärrän, että tiukkaa varmasti on rahasta, mutta alkaa hermot mennä tän touhun kanssa, ARRGGGGH!
Esimerkkejä:
- Avoin päiväkoti järjestää koko päivän kestävän ilmaisen ulkoilmaretken. Kutsussa ja ilmoittautuessa vielä varmistetaan ottaako omat eväät vai maksaako 3€/hlö järjestäjän hankkimista eväistä. Äiti ei lapsilleen osta valmiita eväitä, mutta ei myöskään ota mitään mukaan, ei edes vauvalle. Paikanpäällä alkaa sitten haaskana kierrellä muiden ympärillä ja kysellä vieläkö sinun lapsesi syö tuota tai tuota, et saisiko hänen isompi lapsensa sen, kun lapsen tekee niin kovasti mieltä.
- Perhekerhossa on tarjolla Mariekeksejä, mehua ja kahvia, kannatusmaksuksi jokainen laittaa 1€. Tämä äiti valehtelematta ottaa joka kerta puoli paketillista keksejä kotimatkan matkaevääksi.
- Äiti on saanut pummittua joltain kyydin kunnan lastentapahtumaan. Ulkona on 17 astetta pakkasta. Äidillä ei ole hajuakaan siitä miten aikoo mennä takaisin kotiin lasten kanssa. Tapahtumassa alkaa haalia säälipisteitä miten ainakin vauvaparka jäätyy kovassa pakkasessa ellei joku ihana ihminen viitsi viedä heitä takaisin kotiin.
- Yhdelle puolitutullu äidille (olkoon nyt XXX tässä) änkesi syömään siten, että osallistui lapsineen kirjaston satutunnille ilman eväitä tai lompakkoa. Tiesi tämän XXX osallistuu lapsineen samaan tilaisuuteen. Muka vasta tilaisuudessa tajusi ettei ehdikään käydä lasten kanssa kotona syömässä ennen esikoisen kerhon alkua. Isompi lapsi alkoi itkeä nälkäänsä ja äiti alkoi lässyttää ettei hänellä nyt ole yhtään rahaa mukana ja ei kotiin ehditä ennen kerhoa, mutta jos XXX antaisi heillekin ruokaa, kun asuu aiva lähellä ja sitten voitaisiin mennä yhdessä kerhoon XXX lapsen kanssa.
Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Laskee lähes kaiken kuskaamisen yms ei ilmaisen toisten hyväsydämisyyden varaan. Kuka esimerkiksi hentoisikaan syöttää omalle lapselleen herkkueväitä retkellä toisen katsellessa ja itkiessä nälissään vieressä.
Asia olisi vielä helpompi jotenkin ymmärtää, mutta lapsilla on Reimatecin haalarit, asuntoa laitetaan jatkuvasti (esim lastenhuoneeseen on 2 vuoden aikana uusittu tapetit 3 kertaa) ja autoa päivitetään.
Aika monella alkaa olla mitta täysi. Joka kerta muka on kyse unohduksesta tai tietämättömyydestä, jos joku ystävällisesti asiasta sanoo. Oikeasti kukaan ei voi olla noin uuno eikä kellekään mene selitykset läpi. Miten tällaisen ihmisen kanssa pitäisi toimia? Jättää vaan seuraavan kerran vauvoineen pakkaseen nälissään?
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiselle on pantava rajat, selkeästi ja varmasti. Siis hänet ON jätettävä lapsineen pulaan. Kukaan ei anna lastensa lopulta nääntyä nälkään tai jäätyä pakkaseen, varsinkin jos on kännykkä, kuten suurimmalla osalla ihmisistä on. Sopikaa te muut äidit keskenänne, että lakkaatte hyysäämästä aikuista ihmistä. Näin teette hänelle palveluksen auttamalla häntä kasvamaan vastuulliseksi aikuiseksi.
mutta entä jos koko teidän muiden äitien joukko nostais yhdessä kissan pöydälle, eli pitäisitte joukolla tälle hyväksikäyttäjälle tiukan, mutta ystävällisen puhuttelun?
Itse mä en varmasti olis jaksanut katsella tollasta touhua kovin pitkään sanomatta mitään. En tiedä oonko sitten vähän tyly luonne, mutta mua ärsyttää tollaset tyypit ja mä varmasti jossain vaiheessa ärähtäisin.
Mä olen lempannut 2 "kaveria" lähipiiristä sen takia että viitsinyt katsella kauempaa ihan selvää hyväksikäyttöä ja en todellakaan kadu että ei olla enää missään tekemisissä, päinvastoin.
Leikkipuistossa oltiin, niin kuin muutkin 5-8 äitiä lapsineen. Ystävystyttiin. Olin viimeinen äiti puistossa, joka katkaisi välit tähän, syynä "silmieni avautuminen" ja muiden äitien kanssa juttelu ko. äidistä.
Meillä oli alkuun ihan ok, tavattiin useimmin meillä. Tarjosin aina jotain, koska se kuuluu mun mielestä vieraanvaraisuuteen, joskus myös ihan ruokaa, kun vierailu oli pitkä. Vaippaa ei ollut mukana, vaikka oli pieni lapsi. Arvosteli kotiani. Nielin sen kiltteyttäni. Lapseni havainnoivat asiasta jotain, koska eivät halunneet mielellään leikkiä hänen lastensa kanssa. Pyysi kyytiä, kun soitteli, olenko lähdössä jonnekin... Sitten tuli piste. En enää jaksanut eikä lapsenikaan jaksanut olla hänen lastensa kanssa. En pitänyt enää yhteyttä- ehkä tylyä, mutta uskon, että osasi aavistaa mittani tulevan täyteen. Kivi putosi harteilta, kun tajusin, ettei se ole mun vika, ettei ystävyys toiminut.
Sellaiselle on pantava rajat, selkeästi ja varmasti. Siis hänet ON jätettävä lapsineen pulaan. Kukaan ei anna lastensa lopulta nääntyä nälkään tai jäätyä pakkaseen, varsinkin jos on kännykkä, kuten suurimmalla osalla ihmisistä on. Sopikaa te muut äidit keskenänne, että lakkaatte hyysäämästä aikuista ihmistä. Näin teette hänelle palveluksen auttamalla häntä kasvamaan vastuulliseksi aikuiseksi.