Blääh. Ottaa päähän miehen asenne...
Haluaisin vielä yhden lapsen, miehen asenne oli, että olethan sinä hyvä äiti juu, mutta nyt on niin helppoa kun lapset on jo isompia (nuorin on 4) ja hän on niin vanha jo (42) ettei enää viitsi. Seuraavaksi kun heitin jotain asiasta, niin sanoi, että alkaa ahistamaan, ei mulla voi OIKEASTI olla vauvakuume. Entäs kun on. En minä nyt kiusallani mitään lasta halua.
Ilmeisesti on ihan ok muun perheen muuttaa miehen työn perässä ja mun olla yksin lasten kanssa miehen työmatkojen aikana. Mutta jos joku muu kuin hän haluaa jotain, niin tässä kanta, keskustelu ja kaikenlainen joustaminen on poissuljettu asia. En minäkään välttämättä tänne halunnut muuttaa, mutta tiesin miten tärkeää oli miehelle, niin joustin perkele. Enkä edes mitenkään pitkin hampain vaan ihan osuuteni hoidin muutossa ja hyvin on kaikki mennyt tähän asti. Nyt vaan kyrsii tuo asenne.
Ja minähän en lapsentekoon suostuttele, kiristä enkä uhkaile. Sääli- tai kompromissisiittiöitä en halua. Haluaisin vaan miehen jolla olisi hiukan kykyä ottaa muidenkin toiveita huomioon.
Ja kuka perkele on keksinyt että elämän pitäisi olla helppoa??? Helpointa kai olisi jättää ne lapset kokonaan hankkimatta..? Miten tuo kolmas nyt tässä elämää muuttaisi niin kamalasti? Eivätpä ole nuo kaksikaan olleet hänen uransa tiellä.
Vitsit kun ärsyttää olla näin huonolla tuulella oleva katkera ämmä:/
Kommentit (22)
Mieti itse, mitä kirjoitat. Nähtävästi itselläsi ei ole lapsia, kun tuollaisia kirjoittelet. Tiedätkö, millainen "projekti" "ylimääräinen" lapsi on sille, joka on tuudittautunut siihen uskoon ja ajatukseen, että lapset on jo tehty ja sitten olisikin aloitettava kaikki alusta???? Et näköjään tiedä. Mutta turha kai sulle on sitä selittääkään...
Sanonpa vaan, että tyhmät eivät tee tuollaisia linjauksia suhteensa alussa, vaan ruikuttavat sitten täällä asioista. Jos mietin itseäni tuossa tilanteessa (siis että mieheni kävisi painostamaan minua kolmanteen lapseen - mikä ei siis meidän tilanteessa ole mahdollista, koska asia on aikanaan puhuttu - ja antaisi ymmärtää, että kaikki on sitten loppu, jos ei kolmatta tehdä, niin olisin kyllä totaalisen järkyttynyt enkä tietäisi mitä tehdä. Kolmatta en jaksaisi missään nimessä, vaikka kaksi lastamme ovatkin maailman ihanimmat ja rakkaimmat vesselit!) Joten SINÄ vähän, ennen kuin tulet arvostelemaan toisten mielipiteitä.
Höh, ei kai nyt kaikkea mahdollista voi käydä etukäteen läpi???? Kuinka moni voi oikeasti varmasti tietää ennen perheen perustamista, että haluaako kaksi vai kolme lasta??? Mieti nyt vähän!
Toki siitä pitää puhua, että haluaako lapsia noin ylipäänsä, mutta ehkä pikkasen liioittelua ruveta miettimään tasan tarkkaan lapsilukumäärää, kun ei voi tietää saako niitä muksuja laisinkaan.
voi/pysty/ole mahdollisuus
puhua ennen perheenperustamista?????? Eikö olisi tärkeää siinä vaiheessa, kun hynttyitä lyödään yhteen, käydä läpi, mitä kumpikin yhteiseltä elämältä haluaa/velvoittaa/vaatii jne. ???En ymmärrä tällaisia ruikutuksia.. En.
kykenisi ottamaan sinun toiveesi huomioon niin että sinä saat tahtosi läpi ilman että siitä tulee sääli-tai kompromissisiittiön tulos.