Miten reagoit, jos lapsesi menettää neitsyytensä samanikäsenä kuin itse aikoinasi?
Kommentit (57)
Tosin lapseni varmaan toivovat saavansa minua aikaisemmin... Itsellenikin alkoi joskus 18-19-vuotiaana tuntua rasitteelta. En voinut ajatella meneväni jonkun satunnaisen kanssa sänkyyn, kun silloin kokemattomuuteni olisi paljastunut. Noidankehä!
Vasta kun löysin useampivuotisen poikaystävän, pääsin tuosta neitsyyden "taakasta" eroon.
menettää sen pojalle josta todellaa tykkää ja osaa huolehtia ehkäisystä, niin mikäs siinä. olin 17v.
suhteeni ensirakkauteni kanssa oli päättynyt. teinipoika jätti mut kun ei jaksnut enää odottaa, ku en antanut.. en ollut valmis silloin. en ollut mitenkään kiltti tyttö, en todellakaan, mutta neitsyyttäni en ollut valmis menettämään.
tajusin miksi minut jätettiin ja halusin hankkiutua tuosta typerästä riesasta eroon. ja aloinki seurustella yhden ystäväni kanssa. neitsyyden menetyksen jälkeen en koskaan enää kuullut pojasta mitään.
haluankin painottaa omalle tyttärelleni sitä että siihen täytyy todella olla valmis ja pojan täytyy olla sellainen josta todella tykkää, niin jutusta jää hyvä mieli ja kiva muisto. ei sellainen kuin minulla
Tytölle aion painottaa sitä ettei "joka tyypin kans hypätä sänkyyn"
että lapseni joskus menettäisi neitsyytensä =)
Itse olin 17, ihan ookoo ikä kai, parempi kuin joku 14 tai 15
Olin itse "jo" 17 kun menetin neitsyyteni. ja saman miehen kanssa vieläkin :)
Toivonkin että tyttöni sitten tulevaisuudessa miettisi tarkkaan kenelle ja missä iässä antaa neitsyytensä. Toivottavasti odottaa että on itse sopivan ikäinen ja poikakaan ei olisi mikään idiootti.
Ja tytön olisi ennen sitä hyvä tietää ehkäisystä tarpeeksi.
mutta ikää tärkeämpää on se että kumppani on hyvä.
Koska huolehdin omistani paremmin. Oma 1.kerta oli ei ihan 15 vuotta täyttäneenä jo.
Olin itse "jo" 17 kun menetin neitsyyteni. ja saman miehen kanssa vieläkin :)
Toivonkin että tyttöni sitten tulevaisuudessa miettisi tarkkaan kenelle ja missä iässä antaa neitsyytensä. Toivottavasti odottaa että on itse sopivan ikäinen ja poikakaan ei olisi mikään idiootti.
Mutta enpä tiedä mitä omille ipanoille tuosta sanoisin. En välttämättä halua tietää heidän seksuaalisesta minästään paljonkaan, kunhan tietävät vastuunsa asiassa. Ja muistavat ehkäisyn tietenkin!
ja se poika on nykyinen mieheni... että omalla kohdallani kaikki meni hyvin jos niin voi sanoa tai ajatella.. mutta en haluaisi että oma tyttäreni menettäisi neitsyytensä 15vuotiaana. Sanotaanko että 18v.. aikasintaan 17v..
Oletan, että kaksi vanhinta ei enää ole neitsyitä - toinen on seurustellut 16-vuotiaasta lähtien saman tytön kanssa, nyt takana jo puolitoista vuotta seurustelua. Jossain vaiheessa tuossa lienee seksikin tullut mukaan kuvioihin. Toisen ensimmäinen "vakavampi" seurustelukuvio oli 17 vanhana.
Sen verran olen tarkistellut, että ehkäisy on hanskassa. Samoin toivon, että pikkusisaruksensa myös ovat vähän isompia (ts. ei 14-15-vuotiaita) siinä vaiheessa kun ryhtyvät seksiä harrastamaan.
Olin itse 17, minusta ihan hyväksyttävä ikä. Toki toivoisin, että lapseni seurustelisi ko. kumppanin kanssa eikä kyseessä olisi satunnainen tapaus.
Itse olin 16v ja olin seurustellut pojan kanssa puoli vuotta. Eka kerta oli aivan ihana, olimme puhuneet siitä etukäteen ja olin myös pojalle se ensimmäinen.
Luotettiin toisiimme ja rakastettiin toisiamme.
Tuo sama mies nukkuu edelleen vieressäni ja seksi on aina vaan yhtä ihanaa ja upeaa kuin se on ollut alusta asti. Nyt ollaan oltu yhdessä 12,5 vuotta eikä kumpikaan unohda sitä eka kertaa :)
Eli vastauksena kysymykseen: en reagoi mitenkään, toivon vaan, että lapseni on yhtä valmis siihen kuin minä olin aikanaan.
keskimäärin pojat ovat vanhempia menettäessään neitsyytensä kun tytöt..
kuvittelenkohan ihan metsään
Minä nimittäin menetin omani vasta reilu 20-vuotiaana ja seurustelukumppanille, jonka kanssa olimme pitkään tunteneet. Eli ei mitään yhdenillan juttuja tms.
Mulla se kävi vasta 19-vuotiaana, vaikka olisin kyllä halunnut jo aiemmin. Ja siis mullehan ei kuulu pätkän vertaa se, milloin lapseni menettää neitsyytensä. Toivottavasti en saa sitä edes tietää.
Onko täällä kaikki tosiaan tuollaisia "minä olin jo saanut lapsenlapset, kun neitsyyteni menetin" tai "olin 12, mutta sama mies tulee rinnoille vieläkin 30 vuoden jälkeen"????!!
Itse oli 14, seurustelua takana puoli vuotta ja molempien eka kerta. Oltiin vielä puoli vuotta yhdessä. Enkä kadu. Se missä iässä toivon poikani ekan kerran olevan on vaikea sanoa. Jos on yhtä aikaisin kehittyvä, kuin minä (henkisesti sekä fyysisesti, menkkani alkoivat 10 vuotiaana), niin tehköön missä vaiheessa teini-ikää haluaa, jos tarpeeksi ihanan ja tahtovan naisen (tai miehen) siihen löytää.
Mä en ole koskaan tajunut, miksi tosta neitsyyden menettämisestä tehdään niin iso juttu. Miks se on muka niin helvetin tärkeetä? Selittäkää oikeesti mulle jos viitsitte.
21 (kai)
Itse olin päälle parikymppinen.