Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kokemuksia 2 lapsesta...

02.02.2009 |

Olisi kiva kuulla kokemuksia muilta äideiltä. Minulla siis nyt 8,5 kk lapsi ja toinen tulossa ehkä syksyllä. Testin tulos oli yllätys ja en vielä tiedä kuinka sen ottaisin. Pelottaa miten sitä pärjää kun ensimmäinen on vielä niin pieni jne... Mietittävää on paljon!! Isompi asuntokin olisi saatava. Kiitos jos saisin kuulla muiden kokemuksia!! :)

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
02.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikäeroa tuli siis 1½ vuotta...



Kakkosen raskausaika meni lähes huomaamatta, koska esikoinen oli niin pieni. Ja tietysti edellinen raskaus oli niin tuoreessa muistissa, ettei jutut tulleet uutena ja ihmeellisenä. Kaikenlaista pientä "remppaa" oli mm. selässä, kun paikat ei olleet kunnolla ehtineet palautua, mutta hyvin meni raskausaika kuitenkin. En juurikaan muista mitään, miten se raskaus eteni... Se kyllä nyt vähän harmittaa! Jotenkin minulle on kuitenkin jäänyt siitä raskausajasta mielikuva, että meidän perhe-elämä oli silloin hyvin onnellista ja seesteistä! :)



Sitten, kun kotona oli vastasyntynyt ja taapero, oltiin aika kiinni siinä kotiympyröissä. Aluksihan vastasyntynyt vain söi ja nukkui, joten esikoisen kanssa oli paljon aikaa. Minä mm. aloin silloin opettaa esikoista pois vaipoista, ja hän olikin jo 2v. ihan kuiva (kakkosella kesti kauemmin, kun ei itsellä ollut aikaa ja viitseliäisyyttä). Se oli ihan mukavaa aikaa... Tosin meidän esikoinen oli tosi reipas taapero, mutta en tiedä oliko se tilanteen vuoksi pakon sanelemaa vai hänen luonteessaan. Vauvakin oli aika helppo ja onneksi sen vauva-ajan terveenä.



Muutaman kuukauden päästä, kun kuopus nukkui enää vain kahdet päikkärit, mutta edelleen söi tissiä öisin, minä olin tosi väsynyt. Tuntui, että meillä on koko ajan jomman kumman ruoka- tai nukkuma-aika... Onneksi se oli vain ohimenevä vaihe, mutta mielestäni tosi rankkaa! Meidän vuorokausi meni silloin käytännössä näin:

Klo:4-5 maissa pienempi tissillä,

klo:6 jälkeen esikoinen heräsi,

klo:7-8 aamupala ja kuopus heräsi,

n.klo:9 ulos, jossa pienempi alkoi nukkua rattaissa,

klo:11 lounas,

klo:12 isompi päikkäreille ja pienempi heräs,

klo:15 esikoinen heräs, välipala ja pienempi päikkäreille,

klo:17 päivällinen

klo:18 pienempi heräs

klo:19 isomman iltapala

klo:20 esikoinen nukkumaan

illat meni pienemmän tankatessa vähän väliä tissillä yötä vasten

klo:21-22 pienempi yöunille

ja öisin 2-3 imetystä (viimeisin siis tuossa klo:4-5 maissa)



Sitten kun pienempi alkoi enemmän liikkua ja osallistua, niin ihan hyvin tulivat juttuun. Minusta aika aikaisin jo leikkivät keskenään. Nyt meidän lapset ovat 5v. ja 3½v ja ovat ihan ku paita ja peppu vaikka ovatkin eri sukupuolta; välillä ihan rasittavuuteen asti, koska myös kaikkia ääliöjuttuja keksitään yhdessä ja jos toinen on äidin tai isän kanssa jossain, niin tulee äkkiä ikäväkin toista. Kova hulina meillä on, mutta paljon helpottaa, kun ovat toistensa kanssa niin hyviä kavereita, niin pystyy tekemään kotihommia ja lapset leikkivät keskenään. Parilla tuttavaperheellä on eri sukupuolta lapset ja ikäeroa 2½-3 vuotta, niin ei heidän lapset ole niin tiiviisti yhdessä. Tietysti on persoonistakin kyse, että miten kemiat kohtaa...



Ei se niin kamalaa ole, mitä voisi aluksi luulla! Mekin asuttiin pienessä asunnossa kakkosen vauva-aika, isompaan muutettiin vasta hänen täytettyä vuoden. Aika ahdasta oli, mutta eipä nuo seinät kaatuneet päälle... :)

Vierailija
2/3 |
02.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli kiva lukea viestiäsi. Parempi fiilis tuli, vaikkakin voi olla myös rankkaa mutta ihan "vauvakuume" iskee :) :) Onhan ne muutkin pärjänneet :)



Ja lisää kuulumisia muilta luen mielelläni!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
02.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei,



meidän lapsilla on hieman isompi ikäero kuin mitä teille tulossa, mutta alle 2v. kuitenkin. Meillä isompi oli alkuun kovin mustasukkainen, enkä voinut jättää lapsia kahden samaan huoneeseen hetkeksikään. Rankkaa oli myös se, että kun oli yöllä syöttänyt vauvaa, niin esikoisen kanssa piti herätä kuuden aikaan. Vuorottelimme miehen kanssa aamuheräämisiä.



Kun pienempi oli muutaman kuukauden ikäinen, hän alkoi nukkumaan pitkiä päiväunia niin, että sain isommankin siinä välillä päiväunille, ja tämä helpotti huomattavasti - sain itsekin torkahtaa tarvittaessa.



Nyt lapset ovat 6 ja 4,(kohta 5) ja leikkivät tosi hyvin ja paljon yhdessä, ohjelmaa ja tekemistä ei juuri tarvitse keksiä. Esim. viikonloppuaamuisin puuhailevat keskenään lastenhuoneessa ja antavat meidän nukkua :). Yhdessä ovat leikkineet suunnilleen siitä asti kun kuopus oli 1v10kk.



Eli kyllä se siitä, ja koko ajan varmasti helpottaa sen myötä kun lapset kasvavat.



Onnittelut raskausuutisesta :)