Lue keskustelun säännöt.
Väitöskirjan kielioppivirheet ja "huono kieli" - meneekö läpi?
29.01.2009 |
Luin juuri väitöskirjaa, joka vilisi kielioppivirheitä, esimerkiksi d:t oli korvattu tt:llä (asiakkaiden - asiakkaitten) - ihan kuin kukaan ei olisi edes oikolukunut julkaisuksi painettua väitöskirjaa. Joistakin lauseista ei ymmärtänyt sisältöä, koska sanoja puuttui ja sanajärjestys oli erikoinen. Väitöskirjan tekijä on kantasuomalainen ja suomen kieli siis kirjoittajan äidinkieli.
Meneekö tosiaan tällainen läpi - eikä väittelijän tarvitse osata kirjoittaa ymmärrettävää kieltä?
Kommentit (30)
Vaan siksi, että moni dippatyö tehdään jollekin firmalle, ja silloin itse asia on salaista.
AP: minäkin elän siinä uskossa, että sekä "asiakkaiden" että "asiakkaitten" on kieliopillisesti oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös esim. huomattava osa diplomi-insinöörien dippatöistä julkisteta salaisiksi ihan siitä syystä, että niiden suomen kieli on niin onnetonta
:D naurattaa oikeasti... tekniikan alalla on kyllä paljon niitä poikia, jotka eivät paljoa ole kynähommia harrastaneet ja kieli on sen mukaista, mutta kyllä e saliseksi julistaminen yleensä lähtee sieltä yritysmaailmasta, johon työ on tehty... Vaikka huumorillahan tuo varmaan oli heitetty.
Joo, ihan oikeasti meilläkin on bioalan tutkijakoululaisia, jotka eivät osaa kirjoittaa kirjakieltä. Jotenkin sitä ei usko silmiään, kun tenttivastauksessa tai tutkimussuunnitelmassa lukee jotain ihan puhekielistä tai on karkeita kirjoitusvirheitä ("vasta aine, kanta solu, lähetään, sillekkään, reagtio jne)
:D naurattaa oikeasti... tekniikan alalla on kyllä paljon niitä poikia, jotka eivät paljoa ole kynähommia harrastaneet ja kieli on sen mukaista, mutta kyllä e saliseksi julistaminen yleensä lähtee sieltä yritysmaailmasta, johon työ on tehty... Vaikka huumorillahan tuo varmaan oli heitetty.
Minä työstän työkseni tekniikan alan ihmisten kirjoittamaa kieltä ihmiskieleksi ;-). Osa on hurjaa kielen puolesta, osa ei. Riippuu toki täysin ihmisestä. Mutta eivätpä he olekaan kielialalle hakeutuneet =). Minä puolestani en osaisi esim. koodata, joten se siitä...
Toinen juttu onkin sitten se, että itselleni tärkeä ihminen aloitti juuri TKK:lla. Opintojaan hankaloittaa melko paha lukihäiriö - hän sai esim. kirjoituksissa lisäaikaa tekemiselle lukihäiriönsä vuoksi. Matemaattisesti on lahjakas, eli tulee varmasti olemaan ihan hyvä valitsemallaan alalla. Mutta ei takuuvarmasti tule olemaan kirjallinen guru työelämässäkään. Onneksi sitä varten sitten on oikolukijoita.
Olen oikeasti järkyttynyt. Menin aikoinani opiskelemaan yliopistoon suomen kieltä ja sieltä valmistuinkin, mutta jo yliopistoon mennessäni osasin kirjoittaa yhtä hyvin kuin nyt maisterinakin.
mutta olen kyllä varsinainen kielipoliisi. Kuka suomenkieltä varjelee elleivät suomalaiset? Kotoa opin, että suttuisesti ilmaistu on suttuisesti ajateltu. Ainakin tuo väittelijä saisi minulta rankkoja pyyhkeitä ja hänen työnsä ohjaaja myös. Lukihäiriöön ei voi vedota, koska oikolukuohjelmat on keksitty.
Väitöskirjojen taso on ilmeisesti laskenut, sekä tieteellisesti että ilmaisullisesti, koska korkeakoulut tehtailevat tohtoreita saadakseen rahaa.
Asiakkaitten on minunkin ymmärtääkseni oikein, asiakkaiden kuulostaa korvaani paremmalta. Kielitoimisto hyväksyy jo muodon "alkaa tulemaan", mutta kamala se on silti! Alkaa tulla, rupeaa tulemaan! Kahden peräkkäisen verbin taivutuksesta en edes ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen oikeasti järkyttynyt. Menin aikoinani opiskelemaan yliopistoon suomen kieltä ja sieltä valmistuinkin, mutta jo yliopistoon mennessäni osasin kirjoittaa yhtä hyvin kuin nyt maisterinakin.
Olethan siis Porvoosta, olethan?
Minäkin olen opiskellut yliopistolla kieliä, suomea tosin vain 10 silloista opintoviikkoa. En silti ole häkeltynyt siitä, että "akateemisesti koulutetut eivät osaa kirjoittaa äidinkieltään". Kaikkia nyt vaan ei kiinnosta kieli sillä tavalla kuin esim. sinua.
Kuinkas puolestaan oma matematiikkasi? Entäs kemia? Oletko maantiedossa haka? Pystytkö koodaamaan sujuvasti?
että osaa kirjoittaa oman nimensä oikein. Jos hallitsee vielä proffan nimen ja oman oppiaineensa niin läpimeno on taattu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen oikeasti järkyttynyt. Menin aikoinani opiskelemaan yliopistoon suomen kieltä ja sieltä valmistuinkin, mutta jo yliopistoon mennessäni osasin kirjoittaa yhtä hyvin kuin nyt maisterinakin.
Olethan siis Porvoosta, olethan?
Minäkin olen opiskellut yliopistolla kieliä, suomea tosin vain 10 silloista opintoviikkoa. En silti ole häkeltynyt siitä, että "akateemisesti koulutetut eivät osaa kirjoittaa äidinkieltään". Kaikkia nyt vaan ei kiinnosta kieli sillä tavalla kuin esim. sinua.
Kuinkas puolestaan oma matematiikkasi? Entäs kemia? Oletko maantiedossa haka? Pystytkö koodaamaan sujuvasti?
Mites sä niitä koodauskirjoja pystyt lukemaan jos et ymmärrä lukemaasi?
ajattelun, ajatusten ja tunteiden ilmaisun väline. Sitä ei voi suoraan verrata esim kemiaan tai koodaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tottakai salaisiksi julistetaan enimmäkseen siitä syystä, ettei yrityssalaisuuksia paljastu, mutta ihan oikeasti kuulin radiosta pari vuotta sitten, kun jotain proffaa (tai muuta di-töiden ohjaajaa) haastateltiin, ja hän sanoi, että töitä julkistetaan salaisiksi ihan siksikin, ettei kukaan pääsisi vahingossakaan näkemään, kuinka onnetonta kieltä tuore DI kirjoittaa. Valitettavasti en tietenkään muista haastateltavan nimeä (vaihdoin sattumalta autossa kanavaa ja jäin kiinni mielenkiintoiseen aiheeseen), ja niinpä mua ei tietenkään kukaan usko vaan porvoolaiseksi taas väitetään.
Monikon genetiivistä sitten sen verran, että parhaimmillaan niitä voi olla jopa viisi: omenoiden, omenoitten, omenojen, omenien ja omenain. (Kielenhuollon käsikirja s.217)
Eikös esim. huomattava osa diplomi-insinöörien dippatöistä julkisteta salaisiksi ihan siitä syystä, että niiden suomen kieli on niin onnetonta, ettei kukaan heitä palkkaisi, jos sattuisi dippatyötä lukemaan (vaikka olisi kuinka pätevä siinä insinööriasiassaan). Kälyni di-työ oli ainakin aivan järkkyä luettavaa ja samaa olen kuullut muualtakin.
Mutta tuo esimerkkisi ei kyllä ollut virhe, ihan yhtä oikein on kirjoittaa asiakkaitten kuin asiakkaiden.
Ota laita nappi päältä off. Paina keyboard nappi ja käske enter...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan nähnyt muuta kuin englanninkielistä väikkäriä.
ajattelun, ajatusten ja tunteiden ilmaisun väline. Sitä ei voi suoraan verrata esim kemiaan tai koodaamiseen.
Sitä vastoin ajatus siitä, että vain kieliopillisesti oikea kieli voi toimia ajattelun, tunteiden ja ajatusten ilmaisun välineenä, on outo.
Normatiivinen kielioppi on nimensä mukaisesti normatiivista. Jos kirjoittaja ei osaa esim. sääntöjä yhdyssanoista, ei se välttämättä rajoita hänen itseilmaisuaa. Tunteita voi ilmaista kielen kautta, vaikka kirjoittaisi kieliopillisesti väärin.
Samoin tekstiä pystyy tuottamaan ja ajatuksensa välittämään, vaikkei jokainen pilkku, piste ja yhdyssana noudattaisikaan kielioppisääntöjä.
Mehän kommunikoimme ajatteluamme, ajatuksiamme ja tunteitamme myös suullisesti. Harva meistä siinä kohtaa käyttää kieliopillisesti oikeata kieltä. Samoin äsken esitetty heitto siitä, että täytyyhän niitä "koodauskirjojakin lukea" oli lähinnä huvittava: tekstin lukeminen ja tuottaminen ovat eri asia.
Lähinnähän asenteena "kieli on perusasia", ja sen peruasiahan on oltava tasan kieliopillisesti oikein ja ennen kaikkea se mittaa ihmisen "älykkyyttä" tai itseilmaisutaitoa, on hmmm melko arveluttavaa.
Kieli on väline. Se on ennen kaikkea ihmisten kesken diskurssia, kommunikaatiota, ajatusten vaihtoa. Toki on hankalampi lukea esim. täysin välimerkitöntä tekstiä, mutta yleensä siitäkin saa loppujen lopuksi selvää.
On kuitenkin silkkaa saivartelua selittää, että ollakseen ajattelun, ajatusten ja tunteiden ilmaisun välinen kielen on läpäistävä Kielitoimiston suositukset.
Samoin on turhaa itsensä ylentämistä olla nokkavasti sitä mieltä, että on itse vähintäänkin loistavampi itseilmaisija, koska osaa kieliopin. Kielioppi ei takaa itseilmaisusta sitten niin mitään. Toki se on apuväline, mutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan turhaa rinnastaa äidinkielen hallintaa matematiikan/maantiedon/kemian tms. hallintaan. Eihän meistä jokaisen ole tarkoitus työkseen kirjoittaa, mutta on se säälittävää, jos ei kykene ilmaisemaan itseään oikein ja ymmärrettävästi omalla äidinkielellään. Ja jos äidinkieltään ei hallitse kunnolla (= ymmärrä lukemaansa ja osaa kirjoittaa kieliopillisesti oikein, ymmärrettävästi), niin kylläpä sitä on aika paha opiskella mitään muutakaan. Matemaattiset alat nyt ovat "vähän oma lukunsa", mutta hankalapa sitä on vaikka maantietoa tai historiaa opiskella jos ei äidinkieli suju!
että kieliasun tarkastuksesta on haluttu selvitä halvalla ja se on jätetty väliin tai teetetty jollain toimistosihteerillä tai kotiäidillä, joka mielestään on aina ollut hyvä äidinkielessä. Eihän siitä kauaa ole, kun joku kotiäiti täällä kertoi "omaavansa hyvän suomen kielen taidon" ja hänelle ehdotettiin lisätöiksi mm. väitöskirjojen kieliasun tarkastamista.
Omassa tekstissään virheitä on usein vaikea huomata, vaikka asian periaatteessa osaisikin. Siksi suomen kielestäkin väittelevät yleensä tarkastuttavat väitöskirjojensa kieliasun jollain ulkopuolisella asiantuntijalla.
Mutta kerro nyt ap, minkä alan väikkäriä luet?
suomen kielen ja kirjallisuuden alan väitöskirjoja (näiden oletus on lähtökohtaisesti että tulee suomeksi, kuten kaikissa kielissä sen tutkittava kieli on lähtöoletus), Suomen historian väitöskirjoja, kasvatustieteen väitöskirjoja, journalistiikan väitöskirjoja, hallintotieteen väitöskirjoja, sellaisen lääketieteen väitöskirjoja, joissa tutkitaan esim kokemuksellisuutta tai hoidon/potilaskohtaamisten käytäntöjä (koska ne on suunnattu käytännön työtä tekeville lääkäreille) samoin yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan väitöskirjoja jne tehdään suomeksi.
Kokonaan huonolla kielellä kirjoitettu työ ei saa kovin hyvää arvosanaa mutta jos se on päässyt seitarkastuksen läpi niin kyllä se hyväksytään.
Sen sijaan en ole samaa mieltä siitä, että virheetön kieli on tieteellisen työn perusta. Itse kirjoitan pääasiassa englanniksi ja ranskaksi, ja vaikka osaan noita kieliä hyvin, voisin yhtä hyvin olla lukihäiriöinen tai vain kielioppitaidoton natiivi. Asiaa ei paljon paranna se, että toki kaikki pyritään tarkastuttamaan kielentarkastajalla - aina sieltä jotain jää huomaamatta. Silti joka ainoa näistä kielipuolista julkaisuista lisää pätevyyttäni enemmän kuin yksikään niistä, joita kirjoittaisin täydellisellä suomen kielellä.
Sinänsä ap:n esimerkiki monikon genetiivistä osoittaa siinä määrin ap:n kielitaidon puutetta, etten nyt ihan heti usko siinä väitöskirjassa olleen muutakaan vikaa.
Pitääkin nyt muistaan, etttä tt-on ihan ok, vaikka aika kamalalta se kuulostaakin - luulin sitä virheeksi. No, "onneksi" väikkärissä oli paljon oikeitakin virheitä.
Ja ai kamala, siinä oli myös ihan selviä pieniä virheitä sisällössä - ei kovin suuria kokonaisuuden ja itse asian kannalta, mutta kuitenkin. Sellaisia, jotka olisi voinut tarkastaa ihan alan perusteoksista! Jos olisi ollut esimerkiksi alan historiallinen kehitys tiedossa paremmin.
No, pitääkin tutkailla kuka oli työn tarkastaja ja ohjaaja...ihme, ettei kukaan puuttunut virheisiin, vaikka olivatkin "sivulauseissa". Muutenkin kirjoitus oli harvinaisen epäjäsentynyttä, välillä pinnallista jne ja kyse on siis humanistiseen tieteenalaan liittyvästä väitöksestä, joten voisi kuvitella, että kielellisellä asulla ja kokonaisuudella on erityisen paljon väliä!
ap
Siis tarkastetaan että onko kalapuikko seitä vai turskaa?
Ja ai kamala, siinä oli myös ihan selviä pieniä virheitä sisällössä - ei kovin suuria kokonaisuuden ja itse asian kannalta, mutta kuitenkin. Sellaisia, jotka olisi voinut tarkastaa ihan alan perusteoksista! Jos olisi ollut esimerkiksi alan historiallinen kehitys tiedossa paremmin.
No, pitääkin tutkailla kuka oli työn tarkastaja ja ohjaaja...ihme, ettei kukaan puuttunut virheisiin, vaikka olivatkin "sivulauseissa". Muutenkin kirjoitus oli harvinaisen epäjäsentynyttä, välillä pinnallista jne ja kyse on siis humanistiseen tieteenalaan liittyvästä väitöksestä, joten voisi kuvitella, että kielellisellä asulla ja kokonaisuudella on erityisen paljon väliä!
ap
Sä et tunne akateemista käytäntöä niin hyvin että osaisit arvioida, mikä on kirjoitusvirheiden osuus työn läpimenoon kysymättä sitä meidän perhe-lehden palstalta, mutta olet sitä mieltä, että SINÄ huomaat työssä asiavirheitä ja puutteita joita asiaa tutkinut väittelijä, ohjaaja ja vastaväittäjä eivät ole huomanneet?Mistä sä ne huomaat? Millä perusteella sa sanot että ne on virheitä, jos asiaa vuosia ja vuosikymmeniä tutkineet ihmiset ovat sitä mieltä että ne ovat oikein? Ootko nyt varma,ettei kuitenkin ois kyse siitä, että sun tietosi ovat vääriä tai vanhentuneita?
Eikös esim. huomattava osa diplomi-insinöörien dippatöistä julkisteta salaisiksi ihan siitä syystä, että niiden suomen kieli on niin onnetonta, ettei kukaan heitä palkkaisi, jos sattuisi dippatyötä lukemaan (vaikka olisi kuinka pätevä siinä insinööriasiassaan). Kälyni di-työ oli ainakin aivan järkkyä luettavaa ja samaa olen kuullut muualtakin.
Mutta tuo esimerkkisi ei kyllä ollut virhe, ihan yhtä oikein on kirjoittaa asiakkaitten kuin asiakkaiden.