viikonloput on haastavia, kun uramies on kotona
Tai jos uramies ei ole kipeänä kotona, ja itse kanssa. Ja lapset kanssa.
Monta kuukautta putkeen. Aina kaikki talvet siis joulu-helmikuu, joskus maaliskuulle asti.
Kommentit (14)
"tilaavievä" urakeskeinen ihminen. Siksi niillä kai ei ole lapsiakaan, kun perheen mies on jo itse se huomionkipeä ja hoidettava lapsi.
Sitä paitsi "arjen yh" on niin ääliömäinen "titteli", ettei toista ole.
Silloin kun olin kotona vain yhden kanssa, tuli kieltämättä välillä sellaisia kaunaisia fiiliksiä että "ensin tuo jättää mut yksin vauvan kanssa koko viikoksi, eikä sitten edes anna mulle omaa aikaa viikonloppuna vaan tulee passattavaksi", kun uramies sitten aina viikonloppuna kehitti itselleen jonkun "nyt tulee flunssa kun ei viikolla voi olla pois töistä" -tyyppisen stressiperäisen pikasairauden tai "olen niin poikki töistä etten voi osallistua" -syndrooman...
Siihen autti toinen lapsi. Mies on luonteeltaan ihan samanlainen kuin ennenkin, mutta nyt kun se näkee miten täysin kohtuutonta olisi maata stressiään potemassa sohvalla sillä aikaa kun minä laiminlyön jompaakumpaa lasta huolehtiakseni toisesta, mies on ryhdistäytynyt ja alkanut osallistua.
Nykyään viikonloput ovat minulle lepoa ja ihanuutta arkeen verrattuna, vaikka miehen ura vaatii tässä välissä tapahtuneiden ylennysten myötä varmaan kaksi kertaa niin paljon kuin ennen.
eikä voi olla se perheen ainut Boss. :)
- ruoka on liian rasvaista ( emäntäkoulu on käyty),
- lapset huonosti kasvatettuja ( kiitos vaan palautteesta),
- vaimo ei harrasta ( miten voin harrastaa, kun ei ole lastenhoitajaa)...
juu---uskoako tuota...
taitaa olla huono oma tunto oman kotoa poissaolemisen takia
t. ap
ihanaa kuulla tuo, että olisin BOSS- haluankin olla
ja meilläkin mies kehittää noita sairauksia vkl, että saa levätä...
t. ap
/ koko pv työssäkäyvä, toinen lapsi kroonisesti sairas, ei mummoja eikä kummeja verkostossa, arjen yksin pyörittävä= arjen yh
että "ensin tuo jättää mut yksin vauvan kanssa koko viikoksi, eikä sitten edes anna mulle omaa aikaa viikonloppuna vaan tulee passattavaksi", kun uramies sitten aina viikonloppuna kehitti itselleen jonkun "nyt tulee flunssa kun ei viikolla voi olla pois töistä" -tyyppisen stressiperäisen pikasairauden tai "olen niin poikki töistä etten voi osallistua" -syndrooman...
Meillä tosin auttoi lasten kasvaminen. Nyt on ihanan helppoa, kun lapset ovat isoja, ja niiden kanssa on ihan oikeasti HAUSKA viettää aikaa. (Itse en niin välitä vauva-ajasta)
Yh:n tilanne ei ole mitenkään verrattavissa teidän tilanteeseenne, jossa mies on kuitenkin olemassa ja lasten elämässä mukana. Tekisi hyvää sinunkin tutustua muutamaan leskeen, joilla on pieniä lapsia. Siinä näkökulma kasvaa kummasti...
/ koko pv työssäkäyvä, toinen lapsi kroonisesti sairas, ei mummoja eikä kummeja verkostossa, arjen yksin pyörittävä= arjen yh
ovat isän luona, monella puoletkin ajasta tai ainakin jokatoinen vkonloppu.
Yh:n tilanne ei ole mitenkään verrattavissa teidän tilanteeseenne, jossa mies on kuitenkin olemassa ja lasten elämässä mukana. Tekisi hyvää sinunkin tutustua muutamaan leskeen, joilla on pieniä lapsia. Siinä näkökulma kasvaa kummasti...
/ koko pv työssäkäyvä, toinen lapsi kroonisesti sairas, ei mummoja eikä kummeja verkostossa, arjen yksin pyörittävä= arjen yh
Etsi lapsillesi hoitaja, joka katsoo heidän peräänsä 2-3 tuntia kerralla, esim. 3 päivänä viikossa. Tähän miehelläsi on varmasti varaa!
Elä omaa elämääsi, elä sitä itsellesi! Hanki harrastuksia ja mielekästä tekemistä, jotain mitä odottaa ja mihin voi panostaa aikaa.
Jos vain roikut kotona valittamassa, että kun mies ei auta, olen "yh", sniiiif, niin sinulla menee turhan monta vuotta tuossa itsesäälissä. Tee asialle jotain!!!
Parasta lapsillesi/perheellesi olisi, että ostat lastenhoitopalveluja. Ei niitä mummeja ja kummeja muillakaan ole lähistöllä, mutta pienellä vaivalla lastenhoitaja kyllä löytyy. Ja kun kerran olet löytänyt hyvän lastenhoitajan, niin voitte välillä käydä vaikka viettämässä laatuaikaa miehesi kanssa KAHDESTAAN!
ostan mll hoitsuilta palveluja
ja siivousapua-
ja au pair on harkinnassa
t. ap
kun uramies on töissä, arki sujuu jouhevammiin---niin se vaan
t. arjen yh