Tiedättekö monia, jotka ovat ristiin kummeja toistensa lapsille?

ei paljon muita kummivaihtoehtoja kuin sisarukset...

lahjoja? Entä tukiverkosto, jää aika pieneksi?

olen ystäväni tytön kummi, hän taas on poikani kummi.

Miehen sisko on tyttömme kummi, me taas miehen kanssa olemme hänen tyttärensä kummeja.



Minusta tuossa ei ole mitään outoa. Jos on yksi oikein erityisen läheinen ystävä / sukulainen, hänet mielellään haluaa lapsensa kummiksi. Ja päinvastoin.

.Samoin kaverini kanssa olemme toistemme lapsien kummit. Kätevää meistä.

Kummallakin kaksi lasta, olemme ristiin kummeja esikoistemme osalta.



Mikä siinä on ongelma?

Ainakin tulee pidettyä lapsiin puolin ja toisin tasaisesti yhteyttä.. Parhaat kummit ovat lähimmät ystävät.

lahjoja? Entä tukiverkosto, jää aika pieneksi?

Siskoni esikoisen kummeja ja he meidän lapsen kummeja.



Samoin parhaan ystäväpariskunnan kanssa ollaan kummeja ristiin.



En ole ikinä ajatellut että se olisi kummallista saati harvinaista. Asumme 300 km päässä kaikista kummeista, joten ei meillä kummit ole koskaan mitään sen kummempaa turvaväverkkoa muodostaneet. Mutta meillä ei täällä kyllä muutenkaan asu yhtään sukulaista, muutamia täältä saatuja kaveriperheitä sentään. En vain ole kokenut heitä lastemme synnyttyä ollenkaan niin läheisiksi, että olisimme kummeiksi kysyneet. Mielestäni parhaita kummeja ovat läheisimmät ihmiset, jotka pysyvät koko elämänsä ajan lapselle tuttuina (esim. juuri vanhempien sisarukset).

Mieheni on siskonsa esikoisen kummi ja me molemmat kuopuksen kummeja, tämä sisko on sitte meidän esikoisen kummi



Ja tasapuolisuus toimii niin että meidän pitää kyllä ostaa kaikkea ja muistaa kaikki helvetin kissan ristiäiset mutta sisko voi jättää lahjat ostamatta eikä tarvi synttäreille tulla vaikka heidän aikataulun mukaan juhlat järjestettiin.

olemme ristiin kummeja toistemme esikoisille.



Eikä ole kyse pakkokummiudesta.

ystävä pariskunta on esikoisemme kummi ja me olemme heidän kuopuksensa kummeja.



tämän ystäväpariskunnan kummit menevät ristiin myös toisen kaveripariskunnan kanssa. eli ystäväpariskunnan esikoisen kummit on kaveripariskunta. ja heidän neljännen lapsensa kummit ovat ystäväpariskunta. hankalasti selitetty.

Eikö siinä tule paineita ostaa samanhintaisia

lahjoja? Entä tukiverkosto, jää aika pieneksi?

Ensinnäkin mitä väliä jos lahjat ovat samanhintaisia? Meillä eivät siksi ole, että kaverini lapsi on paljon vanhempi kuin oma esikoiseni, ja hänen lahjansa siis luontevasti ovat paljon kalliimpia. Mutta mitä ne lapset niistä hinnoista tietävät muutenkaan, niillehän ne ovat vain kummeja?

Tukiverkoston puolesta meillä ei ollut kovin paljon valitsemisen varaa. Tai yritettiin me nimetä lapsille myös vähän kaukaisemmat kummit, mutta ne eivät ole olleet juuri missään tekemisissä lasten kanssa, joten vähänpä tuosta oli iloa kellekään.

Mies on siskonsa lapsen kummi, siko miehineen meidän 1 lapsen kummi. Siskoni miehensä kanssa ovat 1 lapsemme kummit, me olemme heidän lapsiensa kummeja.

Kaveripariskunnan kanssa sama homma, me olemme heidän esikoisen kummeja, he meidän kuopuksen.

Emme ole toisen sisaren lapsen kummeja vaikka hän on meidän toisen lapsen kummi.



Meillä oli aikanaan periaatteena ottaa toiseksi kummiksi sisar ja toinen ystävistä, mutta emme me sitä periaatetta muilta vaadi, olemme oikeastaan onnellisia, ettei ole kuin yksi kummilapsi lähisuvusta.



Lisäksi emme ole pyytäneet muiden kummilastemme vanhempia omiemme kummeiksi, koska olemme noudattaneet alkuperäistä periaatetta, jonka kyllä minä olen kehittänyt ja johtuu osin siitä, ettei miehellä ole sisaria eikä läheisiä serkkujakaan, joiden kanssa erityisesti olisimme tekemisissä.

Meidän kuopuksen kummeina on pariskunta, jonka esikoisen kummeja me olemme. Hyvä ystäväpariskuntamme. En ymmärrä mikä tekee siitä hölmöä?