Miksi päivähoidon laadusta ei käydä enempää keskustelua - onko laatu tabu?

Asiantuntijat, kuten Liisa Keltikangas-Järvinen esimerkiksi ovat huolissaan liian suurista ryhmistä etenkin 1-3 vuotiaiden ryhmissä: liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat negatiivisesti (joidenkin tiettyjen temperamenttipiirteisten) lasten stressivasteen kehittymiseen, mikä taas muodostaa merkittävän syrjäytymisuhan tulevaisuudessa. Liian vähäisten aikuisten määrä suhteesssa lapsilukuun taas tarkoittaa, ettei yksilöllistä, lapsen tunnetarpeisiin riittävästi vastaavaa hoitoa pystytä päiväkodeissa tarjoamaan.



Kaikki tuntemani päivähoidon ammattilaiset kritisoivat päivähoidon tasoa runsaasti eivätkä halua laittaa omaa lastaan ainakaan alle 3-vuotiaana hoitoon.

He kun tietävät, ettei nykyisellä henkilökuntamäärällä lapsi mitenkään saa sitä, mitä eniten tarvitsi.



Minusta päiväkotijärjetelmää tulisi uudistaa vastaamaan paremmin lasten tarpeita: hoitoryhmien kokoa tulisi pienentää sekä parantaa lasten ja aikuisten suhdelukua siten, että lapsille tosiaan löytyisi sitä huomiota ja syliä, mitä he tarvitsevat.



Miksi päivähoidon laadun puolesta kirjoitetaan niin tavattoman vähän eikä ketään näytä kiinnostavat "nousta barrikaadeille" vaatimaan parannuksia hoidon laatuun? Vaikka yksittäiset hoitajat tekevät parhaansa, kiitos heille, se ei riitä poistamaan epäkohtia, jotka aiheutuvat riittämättömistä resursseista ja rakenteellisista ongelmista.