Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomat ystäväni ovat laiskoja!
06.05.2008 |
Miten nykyajan naiset ovat niin saamattomia. Nyt vasta lasten saannin jälkeen olen huomannut miten laiskoja he ovat tekemään yhtään mitään.
Eivät jaksa töitten jälkeen kaupungille, eivät jaksa harrastaa, eivät jaksa laittaa itse ruokaa ja syövät siksi aina roskaruokaa jne. jne. Kun heitä pyytää kylään niin ei jaksa lähteä, kuulema liian iso projekti lähtee 20km päähän ajamaan autolla jne. jne.!???
Minä käyn töissä kolmena päivänä viikossa. Joka päivä töitten jälkeen hoidan kodin, hoidan lapset, teen ruokaa ja iltaisin harrastan. Vapaa päivinä olen " kotiäiti" . Silloin yleensä käydään lasten kanssa kaupoilla, ulkoillaan reilusti, siivoillaan, pestään pyykit ja laitetaan kunnolla sapuskaa. Kerran viikossa yleensä pakkaan koko konkkaronkan autoon ja lähdemme kyläilee kavereille. Ja ei ole vaikeaa. Lapset on alle kouluikäisiä kaikki. Luulisi että minulle olisi hankalaa lähtee kyläilee, mutta kun ei ole. Syöttää lapset, pukee päälle ja lähtee kyläilee. Miksi joillekkin on niin vaikeaa lähteä kylään vaikkei ole edes niitä lapsiakaan siinä??? Halusta ei ole kyläily kavereilla kiinni vaan ihan vaan laiskuudesta. Miten he ikinä selviävät lasten kanssa???
Kommentit (7)
Taidat itsekin kaivata mahdollisuutta laiskotteluun? Ei lapsettoman tarvitse ajatella muita kuin itseään, ja ehkä puolisoaan. Ei haittaa vaikka laiskottelisi, jokaisella on oikeus nauttia elämästä hyväksi havaitsemallaan tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennen lastensaantia! harmittaa kyllä näin jälkeenpäin: silloin olis ollut aikaa tehdä vaikka mitän, mutta ei vaan saanu ittestään irti...
ja kyllä mun mielestä mun lapsettomat ystävät kärsii tällaisesta samanlaisesta saamattomuudesta (mutta ikinä en lähtisi päsmäröimään siitä heille).
Luulen, ettei sulla oikeasti ole ystäviä. Nyt voit sitten rauhassa jatkaa tikahtumista omaan paremmuuteesi. Hauskaa loppuelämää.
" Olis ollu aikaa tehdä vaikka mitä" Sekö on elämässä tärkeää että koko ajan on tekemässä ja touhuamassa jotain?
Ei ihme että maailma menee kummalliseksi kun kaikki on jotain suorittamista eikä saisi vaan olla jos siltä tuntuu.
Sinulla, minulla ja muilla pienten lasten äideillä ei ole vaihtoehtoa. Emme oikeastaan VOI laiskotella, koska ne nahkavekkarit vaativat joka tapauksessa aikaista ylösnousua, ruokaa ja viihdykettä pitkin päivää.
Joten ei nyt sentään aleta kerskailla sillä, mitä meidän on pakko olla. Itse ainakin kaipaan välillä niitä lapsettoman ajan laiskoja vetelehtimispäiviä. Ruuhkavuosissa on omat hyvät puolensa, mutta olisihan se kiva joskus OLLA VAAN...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei käy kateeksi päinvastoin. Huolestunut olen ja hyvin ihmeissäni. Kyllä minä muistan ajat kun ei ollut lapsia. Harrastin ja nautin siitä että ei ollut vastuuta muusta kun itsestään. Sai lähtee minne halusi millon halusi ja sitähän tämä on vieläkin. Ei lapset estä minua laiskottelemasta, harrastamasta, juhlimasta tai lähtemästä keskellä päivää vaikka shoppailemaan. Lapset tulee siinä mukana ja jos ei lapsia voi mukaan ottaa niin heillä on isä joka voi hoitaa. :)
Nämä asiat eivät ole vain minun huomioita vaan myös minun ystävien. Ollaan asiasta puhuttu kyllä avoimesti ja heidän aloitteestaan. Haluavat kyllä nähdä, haluaisivat harrastaa, mutta eivät vaan jaksa. Nukkuvat kaiken vapaa-ajan ja vk-loput. Mieli tekisi lähteä, kyläillä, mennä mutta eivät vaan saa aikaiseksi.. Sitten harmittelevat ja itkevätkin tätä asiaa. Jatkuvasti joku on sairaslomalla uupumuksen takia.
Kyllä minä mietin että mitä sitten kun he lapsia tekevät. Pelottaa koko ajatus.
ap
Minä ainakin myönnän olleeni " laiska" silloin, ja mietinkin usein, kuinka kummassa jaksaisin jos olisi lapsia. Ajat ja tilanteet muuttuu.