Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin harvat parisuhteessa elävät naiset ajavat autoa?
06.05.2008 |
Minä en millään ymmärrä, miksi niin monet naiset eivät aja autoa. Kun perhe on yhdessä ajelulla, niin 9/10 autossa kuskina on mies. Miksi halutaan ehdoin tahdoin heittäytyä miehen armoille niin, että jos mies ei ole ajokunnossa, niin perheen menot peruuntuu? Minusta naisten pitäisi säilyttää parisuhteessa sen verran itsenäisyyttä, että pystyvät tarvittaessa ajamaan esim. lapsen lääkäriin. Usein tällä palstalla törmää siihen, että nainen haluaa olla miehen armoilla, ja mielummin marttyyrina jäädään kotiin, kun " auto on miehen, eikä mulla edes ole ajokorttia" . Yhtä huono selitys on mielestäni se, että " mies on parempi ajamaan" . Epäilen, että harvoin näin on todellisuudessa.
Kommentit (59)
vaan mulla on epilepsia enkä saa ajaa. En oikeastaan ole pahoillani, sillä tällä tavoin en ainakaan aiheuta ilmastonmuutosta aamuruuhkassa. Kohtauksetkin on sen verran lieviä, etteivät nekään harmita, mutta ajaa ei siis tosiaan kuitenkaan saa.
Kyllä minä silti saan lapseni lääkäriin vietyä, enkä ole mitenkään miehen armoilla. Taksit on keksitty, ja kun en autoile, niin rahaakin säästyy niin paljon että voisin ajella taksilla vaikka viikoittain mummulaan ja harrastuksiin. Mutta toisaalta me myös asutaan kaupungissa, joten täällä pääsee bussilla ja fillarillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on hieman eri asia ajella maaseudun rauhassa kuin yrittää väistellä sujuvasti Helsingin ydinkeskustan tietöitä.
Valitettavasti taajamassa ajamiseen vaaditaan nykyään ainakin täällä etelässä aimo annos röyhkeyttä ja sitä myös odotetaan kanssa-autoilijoilta. Karrikoidusti sanoen karu totuuushan on, että tajaamassa tupeksivat kuljettavat ovat pääsääntöisesti naisia. Useimmiten se mies on rohkeampi kuljettaja, joka on rutinoituneempi löytämään tiensä kapeisiin rakoihin...
... niin tietty kolikon toisella puolella ovatkin sitten ne tuontisaksalaisella kaahavat oman onnensa wannabe KimiRäikköset, jotka viisveisaavat muusta kuin oman työmatkansa sujumisesta.
Ylivarovaiset naiset ja ääriagressiiviset rasvatukat kun saisi jotenkin ratin äärestä pois, niin etelän liikennekulttuurikin tervehtyisi huomattavasti.
Vierailija:
Minua ärsyttää yleistykset naiskuskeista, sillä useimmat naisten " virheistä" on vain kokemattomuuta, jota myös aloittelevat mieskuskit tekevät.
Samahan se on mistä syystä naisten " huonompi" ajotaito johtuu. Naisautoilijoille ON keskimäärin hankalampaa vaikkapa peruuttaa parkkiin tai vaihtaa kaistaa vilkkaassa liikennevirrassa. Siis keskimäärin. Toisaalta naiset ajavat vähemmän vakavia kolareita, kun ovat varovaisempia ja niitä riskinottaja-machokuskeja on naisissa paljon vähemmän.
Suurimmaksi osaksi tuo törttöily johtunee juuri tuosta kokemuksen puutteesta, erot avaruudellisessa hahmottamisessa tms on varmasti pienempi tekijä.
Yleistäminen tietysti on perseestä aina yksilöstä puhuttaessa, ja tietysti kokeneita ja hyviä naiskuskejakin löytyy. Ja onnettoman huonoja mieskuskeja.
meilläkin se on lähes aina mies, joka ajaa. Kyllä minä itsekin ajan, jos olen yksin liikkeellä, mutta jos yhdessä, niin mies ajaa. Miksikö? Koska'
- mies ajaa nopeammin, niin olemme nopeammin perillä
- en itse aja virheettömästi, enkä halua näyttää miehelle, kuinka paljon tössin liikenteessä
- minä joudun skarppaamaan, kun ajan. En pysty katsomaan samalla maisemia ja haluan myös niitä katsoa
- kun minä ajan, niin mies koko ajan siivoaa hanskalokeroa tai selaa papereita. Se hermostuttaa, kun hän kysyy, mikä tämä on ja mihin tämä on menossa
- en halua kuulla kritiikkiä miehen puolelta
- en kamalan hyvin aja ja puhu samaan aikaan. Siksi en mielelläni annan aina ajo-oikeuden toiselle osapuolelle.
No, tietty nämä asiat helpottaisivat, jos ajaisin enemmän. Ajan nykyään ehkä yhtenä päivänä viikossa.
niin paljon että olen onnellinen kun joku muu ajaa välillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä tarvitse pummia kyytejä keneltäkään eikä varsinkaan kavereilta, asumme Espoossa keskeisellä paikalla ja matkustan mielummin kävellen/pyöräillen/metrolla/ratikalla/bussilla ja näin matkustaa myös lapseni. Pidemmille matkoilla mies ajaa.
Toivottavasti tällainen elämäntapa yleistyy, niin ei tarvitsisi joka aamu ja iltapäivä länsiväylän olla täynnä yksinäisiä miehiä ja naisia rattien takana saastuttamassa, kun tärkeintähän on vaan se, että ei tarvitse astua bussiin, iik, siellähän voi olla vaikka muita ihmisiä!
on se että jos esimerkiksi nainen tulee miestä hakemaan töistä niin nainen väistyy kuskin paikalta ja mies tulee ajamaan! Oletko muut huomanneet tälläistä ilmiöö? Mitä järkee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä nousee verenpaineet kattoon kun minä mennä hurruuttelen suht nopeusrajoitusten mukaan.
Ja yleensä kun lähdetään johonkin niin on aina kiirus. En kestä katsoa sitä kun toinen puhkuu vieressä ja kyttää kelloa. Ajelkoon itse niin pysyy rauhallisempana.
Ei mieskään mikään kauhea kaahari ole, mutta motarilla esim ajelee kyllä sen 130 km/h kun minä taas ajan 120 km/h.
joka olisi lopettanut autoilun. Siis tästä nykyäitien sukupolvesta. Meidän vanhemmissamme on sellaisia naisia varmaankin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
soittaa pitkähkö puhelu kotimatkan aikana. Usein lasten kanssa päivän aikana jää puhelut vähän vähiin. Muussa tapauksessa minä kyllä pysyn ratin takana
kuin mies. Meillä minä ajan aina reilumpaa nopeutta, ja jos on kiire niin minä puhkun ja puhisen vieressä - ja pyydän päästä rattiin. Niin ja jos lipsahtaa liian ylinopeuden puolelle, niin kotihoidontuesta se sakko on huomattavasti pienempi ; )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivittäin ja kun mies on vapaalla niin toki haluaa myös itse sillä ajella : ) Ajan paljon ja kaikki tietämäni naisetkin ajavat. Itseasiassa en tiedä ketään joka ei ajaisi! Missähän ap mahtaa asua : )
Osaan kyllä lapset lääkäriin viedä tarpeen tullessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autoa lainataan anopilta/appiukolta jos tarvitaan, ja kun on laina-auto on mies aina ollut ajokunnossa. En koe kortittomana olevani mitenkään miehen armoilla, ehkä asia olisi toinen jos asuisi jossain jumalan selän takana jossa ei olisi julkista liikennettä. Ainakaan omia menoja ei kortittomuus ole koskaan haitannut.
Joten jos yhdessä ollaan liikkeellä niin mies ajaa, aina. Mutta itse kyllä ajan työmatkani, kuskaan lapsia, käyn autolla kaupassa jne joten en mitenkään ole miehen armoilla tässä(kään) suhteessa.
Pelkään kuollakseni auton ratissa enkä hahmota tilanteita oikein- tästä syystä olen kolaroinut usein mikä ei tosiaankaan ole parantanut ajamiskammoa. Olen päättänyt, että miksi ihmeessä kiusata itseään kun ajamisesta ei tule yhtään mitään.
mutta meidän perheessä mies on ainoa ajokortillinen. Itse en osaa ajaa autoa, en ole koskaan opetellut enkä koskaan ole sen kokenut itsenäisyyttäni vähentävän :)
Liikkumaan pääsee muutenkin kuin omalla autolla, en ole koskaan ollut miehen enkä kavereiden kuljetusten varassa.
pitää ajaa päivittäin, ja mielellään sellaisissa paikoissa, missä kokee olonsa " turvalliseksi" , eli ei voi kolaroida! Eli ei suoraan minnekään parkkihalleihin tai moottoriteille, vaan harjoitelkaa sitä ajamista hiljaisilla teillä! Sillä tavalla se itsevarmuus ajamiseen kasvaa! Jos heti lähdette ruuhka-aikana jonnekin parkkihalliin, ja kolaroitte kokemattomuuttanne, niin ei ihme, että itseluottamus lähtee! Ajakaa ja ajakaa, mutta alkuun vain sellaisilla paikoilla, joissa riskit kolaroimiseen ym. autolla " mokaamiseen" ovat minimaaliset!
Mekin tehdään niin, että kun haen miestä jostain niin hän vaihtaa rattiin. Yleensä siksi, että inhoan keskustassa ajamista ja pysäköintiä, samoin pitkiä matkoja en jaksaisi ajaa kun olen selkävaivainen muutenkin. Ajan kuitenkin joka päivä itse (lapset päiväkotiin ja itse töihin).
Omasta mielestäni tämä on suurelta osin vain minun laiskuuttani, että en viitsi ajaa jos on muukin kuski :D
Vierailija:
eli eiköhän tuo ole lähinnä naisten virhe yleensä eikä vain parisuhteessa olevien naisten...