Enpä uskonut, että meidänkin parisuhde menee tällaiseen kriisiin :((

otan osaa. Mielestäni miehesi luovuttaa liian helpolla.

haluaako hän eroon sinusta vai lapsiperhearjesta.

Toivottavasti miehesi suostuu.

Lapsiperheen arki on raadollista, mutta siitä voi selvitä ilman eroa.

Tämä voi saada hänet ajattelemaan asiaa uudemman kerran jos pohjimmainen syy on kuitenkin halu paeta rankkaa pikkulapsiarkea.

mulla on vastuu arjen toimivuudesta. Me olemme kadottaneet yhteyden toisiimme, hellyys ja kiinnostus toisiimme on vähentynyt, kun yhteistä aikaa ei ole ollut ja arjessa sitä ei muuten ole siunaantunut. ap

10v. avioliittoa on ainakin omassa tuttavapiirissäni näyttänyt olevan se rajapyykki, milloin suhde alkaa rakoilla. Omassa parisuhteessanikin oli erittäin paha kriisi juuri silloin. Se ja kaikkien muidenkin tuttavieni suhde on toipunut, mutta vasta vuosien kuluessa.



Tuossa vaiheessa suhteessa tapahtuu jotain - en tiedä mitä. Paineita on töissä, pikkulapsien kanssa, yms yms mitä nyt 10v. aviossa olleilla yleensä on.



Toipumiseen tarvitaan tilanteen hyväksyminen - tämä on nyt tälläinen aikakausi, eletään päivä kerrallaan. Pitkää pinnaa ja sitoutumista liittoon. Voin kokemuksesta kertoa, että liitto toipuu, mutta myös muuttuu prosessin aikana. Jos olettaa suhteen olevan aina sama kuin ensimmäisinä vuosina, pettyy. Jos on valmis kasvamaan liiton mukana, liittokin seuraa matkassa.

Erityisesti kaksi viimeistä lausetta. Moni nykyajan ihminen tuntuu kuvittelevan että parisuhde ja puoliso pysyy muuttumattomana vuosien ja arjen myllerryksessä. Mutta se ei kertakaikkiaan tapahdu niin. Lapset tietysti ovat suurimpia muutoksia mitä ihmisen elämässä tapahtuu, helppo ja tervekin lapsi vie paljon aikaa ja se on pois parisuhteelta. Vielä rankemmaksi elämän tekee se jos lapsi on vaikeasta sairas tai vammainen tai ns. hankala, vaativa lapsi. Elämän (aikaa parisuhteelle jne) voi olettaa helpottavan vasta kun lapset ovat kouluiässä ja senkin jälkeen voi tulla vaikeita aikoja, esim. murrosikä. Oikeastaan se tarkoittaa sitä vanhemmat voi keskittyä olemaan muutakin kuin pelkkiä vanhempia 24/7 vasta kun lapset ovat omillaan.

Vierailija:

10v. avioliittoa on ainakin omassa tuttavapiirissäni näyttänyt olevan se rajapyykki, milloin suhde alkaa rakoilla. Omassa parisuhteessanikin oli erittäin paha kriisi juuri silloin. Se ja kaikkien muidenkin tuttavieni suhde on toipunut, mutta vasta vuosien kuluessa.

Tuossa vaiheessa suhteessa tapahtuu jotain - en tiedä mitä. Paineita on töissä, pikkulapsien kanssa, yms yms mitä nyt 10v. aviossa olleilla yleensä on.

Toipumiseen tarvitaan tilanteen hyväksyminen - tämä on nyt tälläinen aikakausi, eletään päivä kerrallaan. Pitkää pinnaa ja sitoutumista liittoon. Voin kokemuksesta kertoa, että liitto toipuu, mutta myös muuttuu prosessin aikana. Jos olettaa suhteen olevan aina sama kuin ensimmäisinä vuosina, pettyy. Jos on valmis kasvamaan liiton mukana, liittokin seuraa matkassa.

itse näen tämän juuri suhteen välivaiheena, josta joskus pääsee ylös, mutta mies sanoo, ettei aio jäädä huonoon suhteeseen. Hän haluaa tuloksia nopeasti, mieluiten heti. ap