Lue keskustelun säännöt.
Ystäväperheen vaikea vierailu??
05.12.2008 |
Vuosi sitten puhuimme ystävperheen kanssa, että meillä eikä heilläkään ole mitään vakiintuntutta tapaa viettää uutta vuotta. Nyt molempien perheiden lapset ovat sen eikäisiä, että hekin varmaan nauttisivat uuden vuoden perinteestä yhdessä toisen lapsiperheen kanssa. Perheen äiti ehdottikin sitten, että no eikä viettettäisi nyt ainakin seuraava uusi vuosi yhdessä. Ok, se sopi meille. Tästä on puhuttu moneen kertaan ja perheen isäkin on tehnyt omia ehdotuksiaan. Sovimme paikaksi yhden kivan mökin. Ajattelin, että ehkä kannattaa sopia vähän ennakkoon jotain ja lähdin sitten kyselemään heiltä, että milloin mentäsiin mökille ja koska he aikovat palata kotiin. Siis ihan suurinpiirtein, että onko kyseessä se yksi aattoilta vai kenties viikko, jotta voimme vähän pohtia muuta lomaamme. Minulla on sellainen työ, että pitää sopia työvuorot hyvissä ajoin etukäteen ja myös mökin omsitajan kanssa että koska tulemme ja kauanko viivymme. Kaikki vaikutti olevan aivan ok ja sovimme että puhutaan puolisoiden kanssa ja sitten palataan taas asiaan. Kun sitten ehdotin, että menisimmekö jo aamupäivällä mökille, ystäväni totesi vaan että "vaikka, ihan sama" ja kaikkeen mitä kysyin tai ehdotin, hän totesi vaan että ihan sama. Nyt alkaa tuntua siltä, että jos se heille ihan sama vaan on, niin kuinka tästä nyt luikerrella irti. En haluaisi viettää kenties useaa lomapäivää perheen kanssa, joka on jostain syystä vaan saman katon alla, mutta joka ei sitten ehkä haluakaan olla siellä, vaan odottaa vaan että pääsisi pois. Mitä kantsisi tehdä. Kysyin jo, että haluatteko varmasti tulla jne mutta he vaan joo joo tietysti olis kiva, ilme kuitenkin oli jotenkin että hoidetaan sekin tästä pois alta. Eivät ehdottaneet itse mitään ja miltei kaikkeen ehdottivat jotain, no me ei ainakaan sitten syödä, juoda, valvota, me ei tarvita mitään. Tuntuu suht oudolta päättää toisen perheen puolesta, olemme viikon vai vuorokauden. Heidän suunnaltaan ei tuohon ole tullut juuta ei jaata vaan joku nihkeä niiii jooooo.
Kommentit (9)
Miten sitä pitäisi sitten vastata jos sulta tulee hyviä ehdotuksia?
Vai pitääkö olla ihan innosta pinkeenä että miellyttää?
Jos asia on kerran se ja sama niin silloin se käsittääkseni sopii! Ei ole sen vaikeampaa.
Toisten rutiineja tosin tarttee kunnioittaa. Jos haluavat että pennut menee kasilta nukkuun hetkeksi niin mitä vaikeeta siinä on?
Ilmeisesti sulle nyt ei ole ihan se ja sama miten omat lapset on, jos toinen sanoo että me teemme näin niin nehän silloin sanoi jotan. Kunnioita sitä. Eihän se ollut ihan sama.. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko olla että itse tykkäät suunnitella ja sinun täytyy suunnitella, mutta he haluavat mennä enemmän fiilispohjalta. Varmaankin he ovat ihan innokkaasti tulossa, mutta eivät koe tarpeelliseksi käsitellä joka asiaa etukäteen. Älä tulkitse liikaa, mene paikalle ja nauti.
Oikeastaan kyse oli vaan paikasta, heillä, meillä, jossain muualla ja ajasta. Ehkä he sitten tosiaan ovat tässä suhteessa niin erilaisia kuin me, että heille on ihan sama ovatko viikon vai puoli päivää. Tämä tuntuu uudelta piirteeltä heissä, enkä tiedä tuntevani muita samanlaisia. Oletteko itse yhtä rentoja tapauksia? Samoin se, että jos yhdessä on sovittu, että yhdessä ollaan, ei otetakaan millään tavalla osaa siihen, missä ollaan. Vaan suhtautuminen on ihan miten vaan. Minusta hyviin tapoihin kuuluu ottaa osaa ja ehdottaa asioita, eikä tulla vertauskuvallisesti valmiiseen pöytään. Itse ounastelen, että ehkä ovat tulleet toisiin ajatuksiin, eikä koko juttu kiinnostakaan enää jostain syystä. En odottanut mitään rimun kiljahduksia vaan ihan normaalisti että, mennäänkö tiistaina vai perjantaina niin esim. perjantai sopii meille paremmin tai että olisi kiva käydä tapaamassa xxxx kun kerran sinne asti mennään.
Nuo ihmiset ovat ystäviäsi. Eiköhän nyt olisi parasta nostaa kissa pöydälle ja sanoa, että: "Minulle on tullut sellainen tunne, että haluaisittekin viettää uuden vuoden muulla tavoin. Oletteko vielä alkuperäisessä suunnitelmassa mukana vai oletteko tehneet muita suunnitelmia?"
Äkkiseltään kuvittelisin, että kyse on luonne-eroista. Meidän perheessä ei myöskään suunniteltaisi yhtä mökkireissua kovin kauaa etukäteen. Varsinkin siis jos ollaan lomalla joka tapauksessa, niin lienee ihan sama mennä päivää aiemmin tai myöhemmin.
Ulkopuolisen silmiin ja korviin kuulostaa siltä, että ylianalysoit ja spekuloit jokaista äänenpainoa. Mutta sinähän heidät parhaiten tunnet.
Jos menen lasten kanssa hänen ja lastensa kanssa ulos leikkimään, niin asiasta on sovittava ensimmäisen kerran ainakin viikkoa etukäteen. 2 päivää ennen aiottua yhteisulkoilua pitää vanhvistaa, ettei vaan ole muita suunnitelmia. Edellisenä iltana pitää vielä raportoida, että ollaanhan varmasti terveinä ja tulossa ja milloinkahan ilmestymme heidän pihaansa. Haluaa mun vielä laittavan erikseen tekstiviestin, kun strattaan auton pihasta.
Ei auta, vaikka sanoisin ilmoittelevani muutoksista heti tai että voimme odottaa muutaman minuutin heidän pihallaankin ja ulkoilla sillä aikaa siinä, jos itse vielä pukevat lapsille vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitinkin jo, että olen kysynyt asiaa. Ja en saanut selkeää vastausta. Tunnen heidät hyvin ja tämä ei ole heidän tapaistaan. En kuitenkaan haluaisi lähteä tivaamaan asiaa. Ja vielä sekin, että tosiaan lomaa ei ole ylimääräisä päiviä, olisi vähän noloa, jos heillä olisi lomaa vaikkapa kolme päivää ennen uutta vuotta ja meillä saman verran jälkeen, tai mökki olisi puhuttu liian lyhyelle ajalle. Kyllä te varmaan ymmärrätte, jos haluatte. Että voi kai sitä yhdessä sopia että joo mennään pariksi päiväksi katsellaan sitten lähempänä tarkemmin, eikä olla vaan ihan kielikeskellä suuta ja sanoa jotain joooooo niiiiiii ihan sama varmaan sit kai värittömällä äänellä.
mulla on yksi ystävä joka käyttäytyy joskus noin. tuo innottomuus yleensä ennakoi sitä että peruuttaa sit koko jutun, joskus aika viime tingassa. yhteisiä viikonloppuja tosin hän ei ole koskaan peruuttanut ja ne ovat sujuneet hyvin mutta joitain muita juttuja. on vähän sellainen ihminen et hänelle on ilmeisesti vaikeaa ilmoittaa et nyt tuli jotain muuta tärkeämpää. vaikka kyse olisikin jostain ihan pikku jutusta mistä en edes suuttuisi.
tiedän muitakin sellaisia ihmisiä joille on todella todella vaikeaa sanoa ei. yksi sukulaiseni esim ei koskaan vastaa puhelimeen koska jokuhan voisi siellä ehdottaa jotain mihin hän ehkä ei oikein voisi suostua. hän kommunikoi kaikkien kanssa vain tekstiviesteillä. jos tekstaan jotain mihin hänen pitäisi vastata ei, hän ei vastaa ollenkaan.
ja oikeastaan parikin ystävää mulla on sellaisia, jotka ehkä voisivat tuolla lailla käyttäytyä ennen kuin peruuttavat jonkun sovitun jutun. ymmärrän oikein hyvin mitä tarkoitat, enkä usko että yhtään liioittelet. ilmiö on suomessa yllättävän yleinen, ihmiset eivät jotenkin kehtaa perua jotain sovittua, ennen kuin on pakko. tai vielä pahempaa, menevät pitkin hampain kun oli kerran sovittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja yleensä lopputuloksena on ollut, että vastaava ihminen/perhe peruu tulonsa edellisenä iltana: joku heistä on sairastunut. Pistää miettimään, että oikeastiko, mutta kun niin ihminen sanoo niin pakkohan se on uskoa. Nyt pyydät kunnon vastauksen.
Käytä jatkossa kappalejakoa jos haluat vastauksia.