Kissojen huonot puolet?

Kolme kisua löytyy täältä :)

Sekä se hiekan siivoaminen. Ei meidänkään kissat ole ikinä kuseksineet muualle. Joskus yöllä toinen saattaa aloittaa huutokonsertin ja mulla ainakin kasvaa k*rpä ottaan kun ei muutenkaan saa hirveästi unta näiden lasten kans.



Lapsille kissoista on paljon seuraa. Eivät ole koskaan tehneet lapsille mitään vaikka välillä saavat aika rajuakin rakkautta. Yritän tietysti katsoa perään, mutta aina ei ehdi.

Meillä on vain yksi aika kärttyinen tapaus joka hyökkäilee kimppuun, vieraitakin puree jos ei naamari miellytä. Tulee siis vaan koppavasti jalkojen viereen, ja taputtelee silleen jalkoja tassulla, niinkuin että häivys siitä. Ja jos liikauttaa jalkaa niin voi purasta tai pistää kynnet esille. Lapsiakaan ei siedä erityisen hyvin, mutta jos sen jättää omiin oloihinsa, niin ihan tyytyväistä erakkoelämää kaikinpuolisin palveluin tuo saa elää.

Eihän kissaihmiset sitä itse huomaa vaan väittävät huolehtivansa kissanlaatikosta niin, ettei hajua pääse tulemaan. Toki joissain paikoissa haisee vähemmän kuin toisissa, mutta jokaisessa kissakodissa ainakin jonkin verran.



Pahimmillaan haju on niin pistävä, että vaatteetkin perheenjäsenillä haisee kissanpissalle.

Hyvää:

- kiintyvät omistajaansa ja osoittavat sen vahvasti, eivät hyväksy todellakaan kaikkia, se pitää ansaita (vrt. koirat)

- maalla erittäin helppohoitoisia, kulkevat ulos ja sisään

- ehdottoman sisäsiistejä

- eivät ole niin omistajassaan kiinni etteivätkö pärjäisi hyvin jonkun toisen hoidossa esim. lomia (vrt. koirat, jotka menevät ihan sekaisin)

- pitävät hiiret ja myyrät kurissa

- pitävät lasten allergioita poissa (kissa kuulemma erit. hyvä tässä)

- eivät haise ollenkaan

- eivät tuo kuraa sisään, pitävät turkkinsa itse puhtaana, ei pesuja

- ovat hiljaisia (vrt. räksyttävät koirat)

- sietävät lapsia (ainakin meidän kissat tosi hyvin)

- eivät pure ja raavi kuin leikillään (pennusta hyvin pidetyt kissat)

- meillä ei ole kissat olleet koskaan sairaina, ei eläinlääkärikuluja

- syövät vähemmän kuin koirat, osan ruoasta hakevat maalla luonnosta

Minusta kissa on lemmikeistä helppohoitoisimpia ainakin maalla



HUONOA:

- oksennnuksia tulee silloin tällöin sisälle (harvoin)

- karvaa lähtee, pitkäkarvaisten turkin hoito ja takkuuntuminen

- jotkut yksilöt (huonosti pidetyt) hermoheikkoja (meillä ei ole tällaisia ollut) -> käyvät yllättäen kiinni käteen

- vauvan kanssa saa olla tarkkana, ettei kissa menee makaamaan päälle, hyppää päälle.







-

Levittävät raskaana oleville (sikiöille) vaarallista toksoplasmoosia, joten en hankkisi kissaa jos olen raskaana/suunnittelen raskautta. Varsinkaan jos ei ole ennen kissoja ollut. Toksoplasmoosi on raskausaikana ensimmäisen kerran sairastutettuna vaarallinen, muille kuin raskaana oleville huomaamaton tauti.

En ikinä haluaisi sellaista karvakasaa kotiini. Olen nähnyt tuttavaperheen lasten vaatteet ja aivan järkyttävän kissankarvoissa, yöks!

haisevat, kynsivät, hyppäävät syliin, maukuvat ja miukuvat, ovat ylimielisiä, niiden laatikko haisee. En ikinä ottais kissaa, vaikka maksettais! Vaikka hämähäkin akvaarioon mieluummin. Kissat on viheliäisiä otuksia!

vaikka kissanomistajat toisin väittävät niin kertaakaan en ole käynyt kissallisessa kodissa jossa EI HAISE kissankusi... ja kissoilla on hiekkalaatikot mutta kun ne ruikkii laatikoista huolimatta joka puolelle.

Kissa voi hyvllä tuurilla olla mukava lemikki, mutta itse olen huomannut, että on todennäköisempää, että se viihtyy yksin, ei juuri välitä ihmisitä, vaan juoksentelee yksinään ja nukkuu mahdollisimman ulottumattomissa.

Itse haluan lemmikin, joka rakastaa minua, kuten minä sitä, sellaisen lemmikin josta on seuraa.

Karvaa lähtee tietysti myös paljon, enkä itse ainakaan ole koskaan oppinut luottamaan kissoihin lasten kanssa. Kissa saa yllättävän pahaa jälkeä aikaiseksi kun käy lapsen päälle.

Kissa voi myös olla muillakin tavoilla hankala, kusta ja paskoa sängylle ym. Tapauskohtaista

kamala kusen haju..

Oma kissani ei muualla suostu nukkumaan, kuin saman peiton alla.

jos siirryt nukkumaan vaikka ulos, niin ei kissa tule sun perässä sinne nukkumaan, vaan nukkuu edelleen siinä sängyssä.

Kissojahan karkaa kodeista paljon esim. just kun perhe on muuttanut, kissa ei ole kiintynyt perheeseen vaan asuntoon, jollon karkaa uudesta talosta ja palaa vanhalle talolle.

tietenkään kaikki katit eivät ole tälläisiä, mutta minun kissa on. Ja niin oli nyt jo edesmennyt kisu myös.

Kissa ei ole muualle pissinyt pentuajan jälkeen ja silloinkin vain muutaman kerran kunnes ymmärsi missä laatikko on.

Ja nyt aikuisena kerran vaatteiden päälle vessaan ja se oli oma syyni. Olimme vkl poissa ja kissan kippoa ei kukaan siivonnut, osoitti siis mieltään. Muuten ei koskaan.

Ja kiintymyksestä: minun perässä tuo kulkee joka paikkaan ja tulee vain minun viereen nukkumaan. Sängyssä vain minun vieressä, jos nukun sohvalla niin tulee siihen kainaloon ja usein myös tulee illalla viekkuun telkkaria katsomaan.

Tulee usein paijattavaksi jne eli minuun on kiintynyt, mieheen ei niinkään. Välttelee ennenmminkin miestä :D



Ja kissamme ei ole arvaamaton! Meillä pieni lapsi ja hän saa vaikka kuinka kovakouraisesti nostella jne ja kissa menee mieluummin karkuun. Kun taas joku aikuinen sen tekee niin läppää samantien!

Hellyttävästi tämä karvakasa myös tulee viemään illalla lapsen nukkumaan, mukaan makkariin ja odottaa kunnes poistun huoneesta.



Eikä muuten karvaa paljoa kun vaan imuroi vähintään kerran viikkoon ja raapimisesta: telineen voi ostaa...



Eli ei kaikki kissat ole kamalia kuseskelijoita, ärsyttäviä maukojoita jne

Mutta sekin on minun vikani, ei kissojen.



No ehkä niissä on muutama huono puoli:

- eivät käy kaupassa omatoimisesti, jos kaapista on ruoka loppu (eivät pääsisi ulos ovesta ilman apua, vaikka osaisivatkin metsästää)

- niiden kanssa puuhailu olisi epäilyttävämpää kuin miehen kanssa puuhailu ;)



Olen siis ottanut kissan sijaan miehen. :) Sitäkin voi paijata, ja se on ihana. <3 (Huimat 2,5 v yhdessä jo.)



Niin joo, ja se tuo rahaakin kotiin. :P

Pätee kyllä " puolivilleihin" leikkaamattomiin " navettakissoihin" , mutta tavalliset lemmikkikissat eivät koskaan kasva henkisesti aikuisiksi, pitävät ihmisiä emonaan, ihan samalla tavalla kuin lemmikkikoirat kuvittelevat isäntiään laumansa johtajiksi.

Kissoissa ei yksinkertaisesti ole huonoja puolia, ne on aivan ihania! Meidän kissa nukkuu aina vieressä yöllä peiton alla, ei voi olla ihanampaa kun pieni karvakerä kehrää vieressä :). Mä en voi mennä vessaankaan yksin, kisu seuraa joka paikkaan perässä. On kyllä rodultaan ragdoll, joka on erittäin ihmisrakas kissarotu.

oli hellyttävää katsoa miten se kantoi kaikki hiiret ym oven eteen, kun näki että muutkin kantaa tavaroitaan ulos ;).

Meillä ainakin, kaikki kissat ovat kuseksineet siinä " murrosiässä" ennen kuin leikattiin, ja se haju on jotain järkyttävää. Mutta sen jälkeen ei ole ikinä mihinkään kussut, ja menee ulos metsään tarpeilleen, joten ei tuo ketään haittaa.



Sitten se maukuminen ottaa pattiin iltaisin, kun naukuu, että pääsisi ulos, ja sitten vartin päästä naukuu oven takana kun haluaa tulla sisään syömään jotain ja tarkistamaan mitä jännää tapahtuu sisällä. Syö pari suupalaa, ja kiertää olohuoneen, ja sitten takaisin takaovelle moukumaan. Tätä on joka ilta, talvella vähemmän, ja kesällä kun ovet auki, mutta nyt keväällä, aaargh, ihan jatkuvaa poukkoulua kissalle ovea avaamaan. Ja se pureksii mun varpaita, ja hyökkäilee jalkoihin peiton alla aamulla kun haluaa ruokaa ja ulos.

Vierailija:

Ja se pureksii mun varpaita, ja hyökkäilee jalkoihin peiton alla aamulla kun haluaa ruokaa ja ulos.