2.lapselle 1.lapsen kolmas nimi kutsumanimeksi?!? Kamalaa??

Suoraan kysymykseen suora vastaus: kyllä mulla tulis ekana mieleen, että siinä on vanhemmilla loppunut mielikuvitus kesken. Ja että onhan maailmassa ziljoona nimeä, eikö todella löytynyt muuta???



Mutta. Joskus ihminen on syntymästään vaan ihan nimensä näköinen! Niinkuin serkkuni Hanna. Hän ei olis voinut saada mitään muuta nimeä.



Jos lapsi on nimensä näköinen, niin silloinhan se nimi täytyy antaa! Toista ja kolmatta nimeä aika harva loppujen lopuksi tietääkään, ja kun on lapsista kyse, ei esikoisella ole se kolmas nimi ehtinyt olla kovin kauaa, arvelen? Kuitenkin, kunnioituksesta molempia kohtaan vaihdattaisin esikoisen virallisen nimen sitten niin, ettei tuo nimi ole siinä enää. Joko pitäisin vain olemassa olevat ja jäljelle jäävät kaksi nimeä tai vaihtaisin kolmanneksi jonkun muun. Samassa perheessä ei käsittääkseni saa olla sama nimi lapsilla, mutta se kai koskee vain etu/kutsumanimeä? Ihmisen nimen saa kuitenkin virallisesti vaihtaa, ja uskoakseni ensimmäisellä kerralla nimenmuutos ei edes ole kallista.



Jos yhtään lohduttaa, luulen että muillakin vanhemmilla on käynyt noin. Usein täälläkin näkee, että vanhemmat etsivät toiselle lapselle nimeä, ja tuntuisivat " kelpuuttavan" vain hyvin lähellä esikoisen nimeä olevan. Uskoisin, että aika ja maistelu auttavat tässä. Eli maistelkaa mahdollisimman paljon nimiä ja yrittäkää vielä löytää muitakin kivoja nimiä, niitä nimittäin ON kunhan antaa itselleen luvan tykätä myös muista kuin esikoisen ihanasta nimestä!! ;o)



Ja jos ei kertakaikkiaan, viikkojen ja kuukausien maistelun jälkeen löydy sopivaa, niin sitten suosittelisin sitä esikoisen nimen vaihtamista ja sen kolmannen nimen antamista kuopukselle.



Tsemppiä...



PS. (tulipa tätä tekstiä) Entä jos sen esikoisen kolmannesta nimestä löytyisi toinen versio? Esim jos kolmas nimi

Olivia -> Livia, Lilia

Marjatta -> Jatta, Marja

Eveliina -> Eevaliisa, Evelotta, Evelin

Sofia -> Sofie, Sohvi??

kesken tai että olisi jotenkin mielikuvituksen puutetta, ei ollenkaan! Maailmahan on TÄYNNÄ nimiä, miksi ihmeessä nimet voisivat loppua keneltäkään kesken?



Eli minun mielestäni annette tottakai toisen lapsenne kolmannen nimen lapsellenne etunimeksi! Siinä on ihanaa yhdistyvyyttä siskojen kesken, lisäksi ekana ainakin minulle tulee mieleen se, että siinä nimessä on varmasti jotain hyvin tärkeää teidän perheelle, koska esiintyy kahden lapsenne nimessä. Näin mää aattelen :)

Muutama viikko sitten puitiin samaa ongelmaa toisessa ketjussa. Olin silloinkin sitä mieltä, että jos Anni on paras nimi tulokkaalle, voi sen hyvin ottaa käyttöön kutsumanimeksi, vaikka onkin jo isosisaruksen nimessä tokana tai kolmantena.



Minullekin tulee mieleen, että se on teille niin rakas nimi, että olette halunneet käyttää sitä molemmilla (tai ainakin kahdella) lapsilla. Siitä ehkä kannattaa tehdä sitten sopiva juttu lapsille ja miettiä etukäteen esim. nimipäivien juhlimiset. Jos perheessänne huomioidaan jotenkin myös toisten nimien nimipäivät, kannattaa se miettiä etukäteen. Ettei siis kakkoselle tule fiilistä, ettei hänellä ole " ikiomaa" nimipäivää.

miettiäkseen nimiä, vaan valitaan jo entuudestaan tuttu ja valmiiksi makusteltu nimi. Tai sitten vaihtoehtoisesti, että tuo nimi jotenkin erityisen tärkeä esim. kaikilla suvun miehillä/naisilla on se. Itse en kyllä ihan samaa nimeä antaisi.

Mun mielestä ajatus ei ole yhtään mahdoton, etteikö voisi olla sama nimi sisaruksilla käytössä... Itse asiassa tiedän yhden perheen, jossa kaikkien perheen 4 naisen kolmas nimi on Karoliina. Kaikkien etunimet alkavat samalla kirjaimella ja kahden nuorimman lapsen 2. ja 3. nimet ovat lähes samat, Iida Karoliina ja Aada Karoliina. Mutta mä ajattelen sen niin, että he ovat haluneet kunnioittaa perinnettä, kun suvussa on kulkenut nimi Karoliina ja vain tyttöjä on sattunut syntymään. Kaikki ovat silloin samanarvoisessa asemassa! Paremmin ymmärrän melkein yhden saman nimen käytön, kuin että kaikki lasten nimet ovat lähes samankuuloiset. Vrt. tiedän perheen, jossa lapset ovat Jenna, Jonna, Jani ja Joni. Enemmän tässä sarjassa on mielestäni loppunut mielikuvitus kesken kun kutsumanimet ovat niin samanlaiset. Mutta nämä ovat niitä mielipideasioita, ei siis ole oikeaa tai väärää tapaa. jokainen nimeää lapsensa niin kuin itse haluaa!

Mutta olen itse toistaiseksi ajatellut, että emme lähde kopioimaan jo käytössä olevia. Meillä on kolme poikaa ja nyt odotamme neljättä lasta, ja jo käytössä olevat toiset nimet olisivat vahvoja ehdokkaita etunimiksi. Lähtökohtaisesti koetamme keksiä jotain uutta, ettei tulisi sitä omien idoiden uudelleenkäyttöä.

kukin tyylillään..



itse ajattelen niin, että jos vaikka nimi Pekka kulkee suvussa, niin että se on aina vaikkapa keskimmäinen nimi pojilla, niin ei ole kummalista, jos perheessä on

pappa

eino pekka johannes

isä

jani pekka markus

pojat

eetu pekka matias

aaro pekka topias

juho pekka elias

ja niin edelleen. nimi kulkee suvussa, ja sillä sipuli.



mutta kyllä se vähän omituiselta vaikuttaa, jos vaikkapa jonkun toisen perheen pojat ovat



matias pekka eemeli

eemeli jukka valtteri

valtteri mikko elmeri



toki, itsekin olen omasta mielestäni valinnut esikoiselle ne kolme minun pojalle sopivinta nimeä.

ja toiselle lapselle samaten. ei olisi tullut mieleenkään kierrättää isoveljen nimeä seuraavalle.

mutta kuitenkaan isoveljen nimi ei tunnut mitenkään mieleisemmältä kuin kuopuksenkaan nimi. molempien nimet ovat hyviä kantajalleen, juuri ne oikeat.

enkä voisi kuvitella antavani näille odotuksessa oleville kaksosille yhtään samaa nimeä kummankaan isoveljen nimestä..

nehän ovat niiden isompien nimiä, näille uusille vauvoille etsitään ihan omat nimet.



mutta ..makukysymys..