5-vuotiaan pojan päiväkastelu alkanut uudestaan. Mitä tehdä?
Elämäntilanteemme on pysynyt samana jo monta vuotta ja muutoksia elämässämme ei ole ollut. Poika oppi päiväkuivaksi jo 2 vuotiaana ja sitten vuosis sitten 4 v alkoi ensimmäisen kerran esiintyä päiväkastelua uudestaan. Pidimme päiväkirjaa joka auttoi asiaan ja kastelu loppui. Päiväkirjan ohjeena oli myös että patistamme poikaamme käymään vähintään 2 tunnin välein pissalla.
Virtsatiet ultrattiin ja kaikki ok. Rakkokin tyhjeni hyvin joka todettiin samalla reissulla.
Nyt kastelu alkoi uudestaan taas miltei vuoden tauon jälkeen. Poika ei malta mennä pissalle tai ei ehdi tai ei huomaa että on pissahätä. vaikka patistan häntä käymään vessassa 2 tunnin välein niin silti housut kastuu tässä välissä. Häntä hävettää asia. Ollaan keskusteltu asiasta, olen uhkaillut, kiristänyt, lahjonut ja kehunut mutta mikään ei auta. Vaippoihin emme silti enään ole palanneet.
Yökastelua pojalla on myös mutta siitä en ole huolissani vielä. Siihenkin jo lääkitys kokeilu meneillään mutta ei näytä tehoavan kuukauden käytön jälkeen.
Alan olla neuvoton, turhautunut, väsynyt ja vihainen. Pitäisikö kääntyä lääkärin puoleen taas? Onko teille vinkkejä, neuvoja, kokemuksia tämän ikäisen kastelusta? Miten olette jaksaneet ja selvinneet? Mikä teillä on tähän auttanut ja missä iässä? Vertaistukea kaipaisin kun tuntuu ettei kellään tuttavien lapsilla ole samaa ongalmee ollut tässä iässä. Poikamme ei tuhri ja suvuissamme ei kastelua ole ollut.
Kommentit (2)
Siitä ei tule kuin pahaa mieltä ja harmitusta. Kannattaa mennä erikoislääkärille.
Tietoa löytyy netistä paljon. Tällaisen löysin googlettamalla (etsi itse lisää). Jos lapsi olisi omani, soittaisin lastenlääkäriasemalle ja tilaisin ajan aiheeseen vihkiytyneelle erikoislääkärille. (Jarmo Salo. lastentautien erikoislääkäri. Oulun Yliopistollinen sairaala, Lääkärikeskus Tutko, kirjoittelee aiheesta)
Yö- ja päiväkastelu (lastentaudit)
Kiireettömän hoidon perusteet
8.2.2005
Sosiaali- ja terveysministeriö
ICD-tautiluokitus
Perusterveydenhuollon tutkimukset
Läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon
Erikoissairaanhoidon tutkimukset
Käypä hoito ¿suositus
Työryhmä
ICD-tautiluokitus
F98.00 Enuresis nocturna non organica (ei-elimellinen yökastelu, tahaton unenaikainen virtsarakon tyhjentyminen vuoteeseen yli 5-vuotiaalla muuten terveellä lapsella)
F98.01 Ei-elimellinen päiväkastelu (tahaton päiväsaikaan tapahtuva virtsan karkaaminen yli 5-vuotiaalla terveellä lapsella)
F98.02 Ei-elimellinen yö- ja päiväkastelu
Perusterveydenhuollon tutkimukset
Yökastelijan hoidossa ei tarvita erityisiä tutkimuksia, mutta on pidettävä kastelupäiväkirjaa.
Päivä- ja sekakastelijoilta sekä sekundaarisesta kastelusta* kärsiviltä lapsilta tulee tutkia puhtaasti laskettu virtsa (PLV) ja virtsaamis-/kastelupäiväkirjaa on pidettävä ainakin kahden viikon ajan.
Terveyskeskuksessa voidaan tehdä munuaisten ja virtsateiden ultraäänikuvaus, jos asiaan perehtyneen radiologin palvelut ovat saatavissa.
Läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon
Virtsateiden rakenteellisen vian epäily. Siihen viittaa esim. se, että:
lapsi on koko ajan märkä eikä pysy lainkaan kuivana,
lapsella on virtsatieinfektio tai virtsaamiskipuja,
lapsella on kastelun lisäksi ummetusta tai tahrimista.
Erikoissairaanhoidon tutkimukset
Kertaalleen virtsateiden rakenteita kuvaavat tutkimukset.
Ultraäänitutkimus tehdään jäännösvirtsamittauksineen, jos sitä ei ole aiemmin tehty tai jos aiemmassa tutkimuksessa on tullut esille poikkeavaa.
Virtsaamisen aikana tehtävä virtsarakon varjoaineröntgentutkimus (miktiokystografia) tehdään harkitusti (esim. aiemmin sairastettu oireinen virtsatieinfektio).
Virtsateiden tai munuaisten varjoainekuvaus (urografia, renografia tai magneettiurografia) tehdään vain, jos munuaisten tai virtsajohtimien rakennepoikkeavuus ei selviä ultraäänitutkimuksessa.
Virtaus- ja jäännösvirtsatutkimukset (flow ja residuaali) tehdään päivä- ja sekakastelijoille.
Tarkemmat virtsateiden toiminnan ja toimintahäiriöiden selvittelyt harkinnan mukaan.
Rakon tähystys harkinnan mukaan virtsateiden rakennepoikkeavuuden selvittämiseksi.
* Primaarilla kastelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi ei ole koskaan oppinut kuivaksi, ja sekundaarisella kastelulla tilannetta, jossa lapsi on ollut kuiva yli puoli vuotta, mutta alkanut kastella sittemmin uudelleen
Käypä hoito ¿suositus
Ei.
Työryhmä
Juha Viitala SKS, Seppo Taskinen HUS, Niilo-Pekka Huttunen OYS
Yhteyshenkilö: raimo.voutilainen@kuh.fi
--------------------------------------------------------------------------------
Artikkelin tunnus: hpt00127 (000.127)
© 2005 Sosiaali- ja terveysministeriö