Alkoholi lakkasi maistumasta, kun sain lapsen.
Raskausaikana en ottanut yhtään. Nyt vauva 3 kk enkä saa edes ihan pientä lasia viiniä ruoan kanssa alas. Ennenkään en paljoa käyttänyt, mutta tämä on jo outoa. Kenties luonnon keino suojella vauvaa?
Kommentit (12)
vaikka en ole ikinä lasiin sylkenyt ja raskausaikana jopa pari kertaa join puoli lasia viiniä juhla-aterialla.
Kun lapsi syntyi kohta puolitoista vuotta sitten, hävisi kiinnostus alkoholiin ja ei vain tee mieli. Jos miehen hengityksestä esim haistan oluen, oksettaa. Pari kertaa olen maistellut siideriä ja punaviiniä mutta ei vaan mene alas kuin pieni siemaus. Toivottavasti tästä joskus tokenee, ois kiva nauttia ruuan kanssa viikonloppuisin hyvästä viinistä.
Mä inhoon niin sydämeni pohjasta sitä, että lapset joutuu olemaan kännissä olevien vanhempien hoidossa. Tiedän ettei aina tarvitse tulla känniin alkoholia nauttiessa, mutta mun assosiaatio on niin vahva,
No, onneksi kenenkään ei ole pakko ottaa, jos ei tee mieli. Minulla napsui suu jo laitoksella ja korkkasinkin ensimmäisen sampanjapulllon heti, kun vauvan kanssa kotiuduttiin.
Aika kohtuudella tulee nykyisin nautittua, eniten varmaan siitä syystä, että en siedä krapulaa. Mutta luulen, että ikä olisi tuonut muutoksen tullessaan ilman lastakin.
Ainakin nyt raskausaikana tekisi mieli alkoholia, mutta tietenkään en ota.
eipä maistu täälläkään, yhden pullon sidukkaa voi juoda-toisesta tulee jo huono olo, joten olen sitten juomatta.
Esikoisen ja toisen aikana join saunakaljan sillon tällön. Pystyn lopettamaan juomisen alotettuani, imetysaika samalla lailla.
Nyt kolmatta odottaessani ei tee mieli kahvia, viiniä, siideriä. Eikä siinä mitään. Onneksi tekee mieli syödä: se riittää. Kumma juttu, mutta herkuttelukaan ei pahemmin kiinnosta.
Jos tää olisi joku vaisto suojella lasta, niin mulla näköjään heräs suojeluvaistot vähän myöhässä! :)
Otan vain muutaman kerran pari vuodessa
Viini ruuan kanssa on ihanaa! Samoin kylmä siideri kuumana kesäpäivänä, olut talvisten pataruokien kanssa jne. Kännäystä en kyllä harrasta, tosin en harrastanut ennen lastakaan.
Nolona tunnustan että jo noin tunti siitä kun kotiuduttiin synnäriltä, mulla oli viinilasi kädessä ja nautin siitä ihan täpöllä:) Tosin jouluateria kyseessä, mutta kyllä maistui punkku niin taivaalliselta odotusajan jälkeen. Ja varmaan viikon ajan join joka ilta saunakaljan, niin olin kaivannut oluen makua odotusaikana.
Nyt vauva 4 kk ja välillä tulee otettua pari olutta, joskus jopa 4 jos on vieraita. Kuumana kesäpäivänä maistuu tosiaan kylmä huurteinen olut enemmän kuin hyvältä. En kuitenkaan mikään alkkis ole, kertaakaan en ole ollut kännissä vauvan saatuani.
Eli olen kyllä silloin tällöin ottanut viiniä, mutta se taivaallinen makunautinto katosi ekan raskauden myötä.
Ennen tykkäsi kuivista valkkareista ja vahvoista punkuista, nyt juon mietoa merlottia - ja sitäkin vain jos on joku juhlatilaisuus.
tiedän ja uskon, ettei yksi annos alkoa haittaa mitään, niin aina pahuksen huono omatunto vaivaa jos otan sen yhdenkin oluen ja pelkään koko ajan, että vauva herää juuri silloin ja joudun imettämään heti, kun olen nauttinut alkoholia. Ja siis oikeastikaan en usko pienestä määrästä olevan mitään haittaa, mutta silti en lähes saa sitä puoltakaan viinilasia alas ruoan kanssa. Mutta eiköhän se siitä taas lähde, kunhan vauveli ryhtyy ottamaan muutakin kun äidinmaitoa.