Lue keskustelun säännöt.
Miksi ette halua lapsia enää yli 35-vuotiaana, tai jopa yli 30-vuotiaana?
27.04.2008 |
Tunnetteko itsenne todella niin ikälopuiksi, ettette enää " jaksa" lapsia vai mikä on?
Minulla alkaa olla 35 mittarissa, ja olen elämäni kunnossa kaikin puolin. En siis keksi ensimmäistäkään syytä, miksi en voisi vaikka lastakin vielä yrittää hankkia.
Kommentit (49)
niin löytää monta kirjoitusta joissa kerrotaan että unentarve ei automaattisesti vähenny vaan yksilöityy. Samoin unihäiriöt lisääntyvät joten se selittää että vanhukset eivät nuku vaikka tahtoisivatkin. Ei kaikki ole niin mustavalkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
48, jos minä täytän dosetit, kai minä ne lääkkeet tiedän?
a) kokea raskautta
b) kokea synnytystä
c) aloittaa yöheräämiset
d) jäädä kotiäidiksi
t. 39 v
Vierailija:
niin löytää monta kirjoitusta joissa kerrotaan että unentarve ei automaattisesti vähenny vaan yksilöityy. Samoin unihäiriöt lisääntyvät joten se selittää että vanhukset eivät nuku vaikka tahtoisivatkin. Ei kaikki ole niin mustavalkoista.
..ja varmasti emme tule enempää hankkimaan kuin nämä kolme! Eli meillä syy on se, että lapsiluku on täynnä!
Olen onnellinen, että saimme lapset nuorena, mutta ei kuitenkaan liian varhain;) Tämä sopii minulle, mutta kukin tyylillään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etten halua lapsia enää " vanhempana" . Ainokaiseni sain 20-vuotiaana ja nyt olen 24-vuotias, opiskelen yliopistolla, ostettiin juuri miehen kanssa oma asunto, nykyään voi jo vähän harrastaa ja käydä niissä opiskelijapippaloissakin... Ihanan helppoa!
Aikaisemmin ajattelin, että hankin nyt kaksi lasta putkeen ja siihen jäisi, mutta nyt en enää kaipaakaan toista, kun elämä on ihanaa just NYT! En vaan halua aloittaa kaikkea nyt alusta, vaikka ehkä vielä sen toisen lapsen haluankin.. Sitten myöhempänä, vaikka yli 35-vuotiaana ;-)
Minusta parasta siinä, että sain esikoisen nuorena on se, että äitini oli hänen syntyessään vasta 45-vuotias eli ei todellakaan vielä mikään ikäloppu. Hänestä on ollut hirveästi apua ja on ihana ajatella, kuinka hän voi olla (todennäköisesti siis) vielä pitkän aikaa lapseni elämässä mukana... Myös mieheni vanhemmat ovat ollut paljon avuksi, mutta kun ikää on jo 65-vuotta, niin tottahan se vaan on, että sitä alkaa olemaan jo kaikenlaista pientä vaivaa.
ja sen jälkeen laitatin klipsit ja vuosi vuodelta tämä tuntuu aina vaan paremmalta ratkaisulta minun kohdallani. :)
Lähellä on useitakin 40v vauvan saaneita ja vaikka se heille sopiikin, niin itse olen tehnyt oman ratkaisuni. Sitä että tuleeko minusta mummo 50- vai 60-vuotiaana en ole edes ajatellut?
Ikä tuntuu kyllä, neljä raskautta ja synnytystä ovat aiheuttaneet kohdunlaskeumaa ja vaikka nykyisin olen hyvässä kunnossa, niin muistan millaista oli pari vuotta kuopuksen syntymän jäkeen ennen kuin palauduin edes tälle tasolle synnytyksestä.
Minä kanssa nautin siitä että ehdin touhuta isompien koululaisteni kanssa kaikenlaista ja minulla on aikaa olla heidän kanssaan ja jutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Haluaisin elää omaakin elämää 40-vuotiaana. Lapseni tulevat silloin täysi-ikää lähelle, ja alkavat mennä omia menojaan ja itsenäistyvät. Haluaisin pitää ne vuodet itselläni, enkä enää viettää pikkulapsiarkea.
Nyt on vielä pikkulapsiarki pahimmillaan.
- En enää jaksaisi. Nyt on kaksi lasta. En jaksaisi minkään ikäisenä enää enempää.
- Nuorempana on tilastollisesti helpompi saada terveempiä lapsia ja palautuu sukkelammin.
- Olen halunnut aina joskus lapsia joten miksi venyttää sitä 20 vuotta,
kun voi tehdä heti 20v jos siltä tuntuu. Mut en tosiaan jaksa uutta kierrosta. En ole sitä poissulkenut kokonaan, mutta ei tunnu siltä että haluaisin enää, missään elämäntilanteessa.
Vierailija: