Lue keskustelun säännöt.
Miksi ette halua lapsia enää yli 35-vuotiaana, tai jopa yli 30-vuotiaana?
27.04.2008 |
Tunnetteko itsenne todella niin ikälopuiksi, ettette enää " jaksa" lapsia vai mikä on?
Minulla alkaa olla 35 mittarissa, ja olen elämäni kunnossa kaikin puolin. En siis keksi ensimmäistäkään syytä, miksi en voisi vaikka lastakin vielä yrittää hankkia.
Kommentit (49)
Meillä on ilmeisesti suvussa vanhana lapsien hankkiminen, yli nelikymppisiä äitejä on useampikin tuossa vanhempieni ikäpolvessa. Eikö ole ikä näyttänyt hirveästi tuntuvan missään. Ja nyt kun ovat 60-80 vuotiaita kaikki, niin eivät ole vieläkään ikäloppuja, vaan mennä viipottavat ympäri maita ja mantuja sellaista tahtia, että tuntuu, ettei tahti ole hidastunut vieläkään mihinkään. Ja olihan isoäitinikin yli 40 ja isoisäni päälle 50 kun heidän nuorimmaisensa syntyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt olen 38-v ja en enää halua lapsia .
Syyt löytyy riskeistä ja siitä etten enee jaksaisi yöheräämisiä ! Nytkin jos jostain syystä lapset heräilevät öisin ja takana on katkonainen yö - olen ihan poikki . Hattua nostan niille jotka jaksavat - itse en enään siihen savottaan lähde .
En myöskään haluaisi ns. iltatähteä, meidän lapset on jo tehty ja saatu. Nuorena aloitettiin ja nuorena lopetettiin. En siis koe sitä jaksamiskysymyksenä, vaan se aika on meiltä nyt mennyt. En halua uudestaan siihen rumbaan, kun lapset on kunnialla saatu vaippaiästä pois.
Kaksi lasta olen saanut yli 30-vuotiaana.
Nyt olen 29 ja 4 lasta ja entistä enemmän ajatus on tuo sama.
Syitä on monia niin kuin ihmisiäkin, mutta tässä minun tärkeimmät:
-Biologia (silloin ei enää tullakkaan helposti raskaaksi)
-Halusin monta lasta ja se ei olisi onnistunut ainakaan 35 jälkeen.
- Nuorempana jaksoi, nyt alkaa jo väsymys/hermot tulla vastaan
-Itse en viimeistä lasta haluaisi 40v, en oppisi tuntemaan ehkä tulevia lapsen lapsia yms.
Mielestäni paras lastenhankkimis ikä on 25v. Ja kuitenkin tärkeää on koulutus, työhistoria, eletty elämä, koti ja talous kunnossa, sitten ei kun lapsia tekemään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin kun on vanhempi synnyttäjä, niin kaikenlaisten sikiön epämuodostumien (esim. down) riski nousee hurjasti.
Sitten valvominen ja valvomisesta palutuminen on paljon hitaampaa, samoin kiloista eroon pääseminen. Vatsanahkakaan ei enää ole kimmoisa, muista paikoista nyt puhumattakaan.
Enkä kyllä haluaisi jäädä eläkkeelle samaan aikaan, kun lapsi pääsee peruskoulusta.
Siis en tieten tahtoen halunnut mitään näitä. Voihan olla, että en olisi raskautunut tai olisi ollut muita syitä. Mutta hyvin kävi, sain kolme lasta kun olin 30-33.
Vauva-ajat ohi, ammatti opiskeltu, oma talo valmis jne. Aikaa myös itselle ja asiat rullaa painollaan. Ei enää valvottuja öitä ja pikkulapsiajan haasteita kiitos.
Olen sitä mieltä että nuorena jaksaa kaiken sen hässäkän paremmin. Itse en vaan enää jaksaisi. Tahdon elää tätä mukavaa elämää jo isompien lasten kanssa. Tässä vaiheessa tulee tietyllä tavalla palkinto siitä kaikesta vaivasta mitä nuorempana näki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mielestäni paras lastenhankkimis ikä on 25v. Ja kuitenkin tärkeää on koulutus, työhistoria, eletty elämä, koti ja talous kunnossa, sitten ei kun lapsia tekemään!
Mutta kukin tyylillään...
19-, 23- ja 30-vuotiaana. Enää en todellakaan aio enempää tehdä, odottelen lastenlapsia... :)
terveisin 33 v. äiskä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhdenkin lapsen onnistun saamaan, niin ei ole juuri väliä, että kuinka monta vuotta päälle kolmenkympin silloin olen.
-eräs, joka aloitti yrittämisen 26v. ja on edelleen 30v. lapseton-
Eli juttelin puolitutun 17-vuotiaan kanssa, joka odotti ensinmäistään. Kysyin mielenkiinnosta, miksi aloititte näin nuorena lapsien teon.
Vastaus oli mielenkiintoinen. Hän haluaa lapsistaan eroon mahdollisimman nopeasti. Oli laskenut, että kun täyttää 40, ei lapsia saa enää olla kotona. Pääsee sitten elämään omaa elämäänsä. :)
Jotenkin säälitti. Nyt ovat päälle kaksikymppisiä, ja kolmas taitaa olla tulossa. Parisuhde meni luonnollisesti karille äskettäin, eikä muutenkaan mene kovin hyvin,
No, jokainen taplaa tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin lapset sen ikäisiksi, että pärjäävät ilman peräänkatsomista. Esikoinen syntyi kun olin 21 ja toinen kun olin 22, mutta... sitten iski kaamea vauvakuume ja kolmas syntyi kun olin 28. Eli ei olekaan edessä leppoisaa neljääkymppiä vaan kotonani kiukuttelee varhaisteini. Täytän nyt 30 ja elämässä muita haaveita kuin saada liuta lapsia. Työkokemusta ei ole lainkaan eikä ammattiakaan. Nyt olisi varmaan se viimeinen hetki alkaa luoda itseään.
Töissä meillä on nainen joka on 50v ja jo nelinkertainen mummo! Jotenkin käy sääliksi... En osaa selittää. MInun mielestäni tuon ikäisen ei vielä kuuluisi missään nimessä olla mummo, liian nuori.
Itse haluasin ehdottomasti että kotona olisi vielä lapsia kun olen 50v, ja niinhän onkin, esikoinen vasta 13v.
Sitä ihminen vanhenee nopeammin mitä nuorempan saa lapsia. Koska oman iän lisäksi ihmisellä on toinenkin ikä, eli ikä vanhempana.
Joten 20-vuotiaan äiti joka on 40v ikäinen, on ollut 20v vanhempana, ja sitten tavallaan vanhempi ihminen kuin sellainen 40vuotias, jolla on vaikka 2v taapero. Tätä mieltä olen minä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mullakin on ajatuksena että lapset muuttais kotoa kun olen neljänkympin tuntumassa :) aloitin nuorena, enkä viittis vauvarumbaa pariakymmentä vuotta jatkaa.. omat vanhempani olivat 40 kun muutin pois kotoa ja kyllä heidän elämänsä näyttää tosi mukavalta ja tavoittelemisen arvoiselta, nauttivat lapsenlapsistaan kun ystävänsä vielä valvovat öitä..
Vierailija:
Vauva-ajat ohi, ammatti opiskeltu, oma talo valmis jne. .
jos saat miehen maksajaksi. On meinaan aika epätodennäköistä, että jos 30ikävuoteen mennessä haluat ammatin opiskeltua SEKÄ pari, kolme lasta taaperoksi kasvattaa, JA vielä sen omakotitalonkin, niin kyllä se vaan on kylmä fakta, että luultavasti se on miehesi jonka tuloilla se talo on hankittu.
Ei sinulla ole siihen osaa tai arpaa!
Vierailija:
Mielestäni paras lastenhankkimis ikä on 25v. Ja kuitenkin tärkeää on koulutus, työhistoria, eletty elämä, koti ja talous kunnossa, sitten ei kun lapsia tekemään!
Vierailija:
mullakin on ajatuksena että lapset muuttais kotoa kun olen neljänkympin tuntumassa :) aloitin nuorena, enkä viittis vauvarumbaa pariakymmentä vuotta jatkaa.. omat vanhempani olivat 40 kun muutin pois kotoa ja kyllä heidän elämänsä näyttää tosi mukavalta ja tavoittelemisen arvoiselta, nauttivat lapsenlapsistaan kun ystävänsä vielä valvovat öitä..
Miten ne niistä voi nauttia, eiks tuon ikäiset vielä käy töissä?
Ei meidän lasten isovanhemmat ainakaan ole.
esikoiseni sain nuorena, alle 20 v.
Keskimmäisen 30 v, ja pienellä ikäerolla kolmannen, ollessani 31 v.
Nyt raskaana, ja kerkeän täyttämään 36 v, ennenkuin vauvamme syntyy. Enkä koe itseäni liian vanhaksi äidiksi ;)
Minä sain esikoiseni vasta 36-vuotiaana, ja nyt ikää 37v ja toista on aateltu sitten kun täytän 39v. Jos ei kuulu, sitten ei, mutta tervetullut on. Ehkäisy jää taas vuoden päästä pois, ja katsotaan jos tärppää. Rennolla asenteella lähdetään, eli jos ei kuulu, ei mihinkään hoitoihin mennä, jos kuuluu, sitten taas pari kotonaolovuotta lisää :)