Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tulipa paha mieli lapseni puolesta...
27.04.2008 |
4-vuotias tyttäreni on hyvin avoin ja sosiaalinen. Hän myös olettaa, kun vielä pieni on, että niin ovat kaikki muutkin. Puistossa ollessamme, hän meni kahden saman ikäisen tytön kanssa keinumaan ja hetken päästä tytöt alkoivat ilkeillä, että: " me ei olla sun kaa" . Lähtivät pois ja kun tyttäreni tuli sitten luokseni, niin juoksivat samantien takaisin. Sitten ottivat meidän hiekkalelut (joka ei ole ongelma kylläkään, koska jos ne ovat vapaana, niillä saa muutkin leikkiä), mutta lähtiessämme ja pyytäessämme tavaroita takaisin he heittivät ne ja vieläpä potkivat niitä päälle. Silloin hermostuin ja sanoin heille, että: " ei toisten tavaroita saa heitellä tai potkia" .
No, ja mitä teki heidän äitinsä (tai toisen äiti)? No ei yhtään mitään! Siis minä en ymmärrä...jos oma lapseni olisi käyttäytynyt noin, niin kädestä taluttaen olisin vienyt hänet istumaan ja keskustelemaan käytöstavoista.
Se mikä riepoo, on että miksi aikuiset eivät ihan oikeasti voi opettaa lapsilleen käytöstapoja? Olen sataprosenttisen varma, että sellainen lapsi, jolle opetetaan empatiaa tulee pärjäämään elämässään paremmin ja selviämään vaikeistakin tilanteista helpommin.
Kommentoikaa!
Kommentit (18)
Tosiasia kuitenkin on, että a) et voi vaikuttaa toisten käyttäytymiseen, ja b) ilkeitä ja välinpitämättömiä ihmisiä tulee olemaan aina, sekä aikuisia, että lapsia. Olisihan se ihanaa, jos kaikki lapset olisivat avoimia ja sosiaalisia, ja leikkisivät ystävällisesti kaikkien muiden lasten kanssa, ja kaikki vanhemmat osaisivat kasvattaa lapsistaan empaattisia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Näin ei vain ole. Sinun vastuullasi on vain omat lapsesi, ja se miten heille selität nämä asiat.
Ja tuollainen kolmas pyörä on leikeissä kyllä ihan tavallista, valitettavasti. Jostain syystä lapset eivät osaa leikkiä kolmistaan, etenkään tytöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tunnen silti monia, joilla ei 4-vuotiaina, 7-vuotiaina ja 10-vuotiaina ole hallussa taitoa olla rikkomatta leluja tai huomiokykyä kiittää joka lainasta.
Omanikin, vaikka taatusti on opetettu.
Kerran toinen lapsi tönäisi vahingossa meidän taaperon kumoon. Asia ei ollut ongelma mitenkään, mutta tämän toisen lapsen mummu (?) kehoitti sitä omaansa pyytämään anteeksi. Tässä vaiheessa lapsen äiti sanoi, ettei " tarvi pyytää, kun se oli vahinko" . Mä katsoin suu auki. Se nyt siitä puuttuisi, että tahallaan tönisi toisia. Eikö ole tapana pyytää aikuisillakin anteeksi, jos vaikka vahingossa astuu toisen varpaille? Mulle koko " tilanne" oli ihan yhdentekevä siihen asti, mutta sen jälkeen nousi karvat pystyyn, kun katsoin se tympeän äidin naamaa... Mitä se opettaa lapselleen???
Kunhan julkisesti vaan ihmettelen sitä, että miksi siihen ei puututa, jos lapsi käyttäytyy huonosti toisia kohtaan. Tai siis, miksi vanhemmat eivät puutu asiaan, jos kerran huomaavat sellaista. Luulisi juuri, että hieman omaa lapsuuttaan muistellen, voisi yrittää opettaa lapselle, että miltä sellainen tuntuu, kun joku sanoo ilkeästi.
Ja sehän on totta, että varsinkin tyttöjen kesken juuri kolmas pyörä on liikaa. Mutta sitä en ymmärrä, että heitellään ja potkitaan toisten tavaroita. En ikinä voisi kuvitella omien lasteni tekevän niin!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ei taida olla aikuistenkaan keskuudessa tuo tapana, hymähdetään vain, tai korkeintaan sanotaan, että oho. Esim. Englannissa sanoittaisiin sorry.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä eivät ole oppineet, että toisten tavaroita ei paiskota ja potkita, kaikille ollaan ystävällisiä, ei ole pakko kaikkien kanssa leikkiä, mutta voi silti olla kiltti, ja sanoa vaikka hei ja heippa kun lähtee kotiin. Ja jos leikkii toisen leluilla, niin olisi kohteliasta leikkiä lelujen omistajankin kanssa.
Minusta siis näiden ipanoiden vanhemmat ovat töykeitä moukkia, muuten käytöstavat olisivat jo hallussa.
Vierailija:
Mutta ei taida olla aikuistenkaan keskuudessa tuo tapana, hymähdetään vain, tai korkeintaan sanotaan, että oho. Esim. Englannissa sanoittaisiin sorry.
Oikea anteeksi pyyntö olisi Pardon me tai My apologies. Jopa excuse me kävisi ehkä, mutta siinä on aina vähän sellainen sävy että " koitas nyt väistää kun näet että mä olen tästä menossa, usko vaan mulla on siihen syy" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joskus lapsilla vahingossa leluja menee rikki mutta eikai kukaan tahallaan riko.
ja jos lelu menee rikki niin voi pyytää anteeksi. jos ei hoksaa niin vanhempi voi kyllä huomauttaa. ja meillä on tapana jos lapsi vahingossa rikkoo toisen lelun niin tilalle ostetaan uusi (ei ole montaa kertaa tarttenut) ja lapsen kanssa jutellaan tilanteesta ja miksi näin tehdään jne..
sitten lainasta kiittäminen, sama asia jos innostuksissaan tm.. lapsi ei huomaa kiittää lelun lainasta niin vanhempi kyllä voi sanoa että mitäs nyt sanotaan. jos ei niin sitten se on ihan vanhempi se, joka on tyhmä.
ja kyllä ainakin meidän perheessä on myös vanhemmilla tapana pyytää anteeksi vaikka VAIN vahingossa tönäisee toista.
Eikä sorry ole minun mielestä sama kuin oho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...että tämän toisen lapsen äiti (ilmeisesti hänellä oli oma ja jonkun muun lapsi mukana) opiskelee yliopistossa, joten luulisi että koulutus olisi antanut jotain eväitä, mutta eipä näköjään...
ap
Vierailija:
Eikä sorry ole minun mielestä sama kuin oho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..olemme olleet tämän perheen kanssa sattumoisin kolme kertaa samoissa paikoissa, mutta eri paikoissa (siis ei puistossa). Emme tunne lainkaan toisiamme, mutta joka kerta he ovat tavoillaan aiheuttaneet meille (tai ainakin minulle) pahan mielen käytöksellään. He eivät ikään kuin ole huomaavinaan muita ja antavat lapsensa käyttäytyvät miten haluavat ja totta, itsekin ovat hyvin epäkohteliaita jollain tavalla.
ap
Ei viitsi edes ajatella millaisia aikuisia tuollaisista lapsista kasvaa. Olen itsekin kerran puistossa nähnyt, kun vanhempi poika juoksi lastani kohti ja potkaisi rintaan ihan tarkoituksella. Pojan äiti näki tilanteen, mutta ei vaivautunut sanomaan mitään. Onneksi oli sen verran itsehillintää, etten vedellyt natialsta pitkin korvia...lähellä se kyllä oli!
nro 19
meidän tyttöjä lyöneet ja potkineet perheen x POJAT- raukkamaista--- ja puhua yritetty on nro 20...
T. nro 7
Vierailija:
Tosiasia kuitenkin on, että a) et voi vaikuttaa toisten käyttäytymiseen, ja b) ilkeitä ja välinpitämättömiä ihmisiä tulee olemaan aina, sekä aikuisia, että lapsia. Olisihan se ihanaa, jos kaikki lapset olisivat avoimia ja sosiaalisia, ja leikkisivät ystävällisesti kaikkien muiden lasten kanssa, ja kaikki vanhemmat osaisivat kasvattaa lapsistaan empaattisia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Näin ei vain ole. Sinun vastuullasi on vain omat lapsesi, ja se miten heille selität nämä asiat.Ja tuollainen kolmas pyörä on leikeissä kyllä ihan tavallista, valitettavasti. Jostain syystä lapset eivät osaa leikkiä kolmistaan, etenkään tytöt.
Lapset eivät osaa leikkiä kolmistaan jos niitä ei opeteta siihen.
Meillä 5-vuotiaalle tytölle selitetään miksi 3 on ihan yhtä hyvä kavereiden lukumäärä kuin kaksikin.
Meillä EI suvaita syyksi, että lapset ovat sellaisia ja varsinkin tytöt!!!
Tytöt oppivat ryhmässä leikimiseen siinä kun pojatkin.
Katsokaa aikuiset peiliin jos se on ongelma!
ja opettakaa lapsianne hyville tavoille!
Mikää ei ole ärsyttävämpää kun ylimielinen, nariseva, itsekäs lapsi.
Alue: Aihe vapaa
itse puollan ajatusta että ne tavat pitää opettaa kotona ja jo hyvissä ajoin. neljä vuotias osaa jo olla rikkomatta leluja jos hänelle on opetettu ja kiittää lainasta.
ne joille ei elämän perusasioita, hyväkäytöksisyyttä neuvota, oppivat elämässä asiat sitten kantapään kautta.