Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mihin tarvitaan pelkopoleja kun kaikki niiden asiakkaat on vakaasti päättäneet haluta sektion?

Vierailija
22.04.2008 |


Ja asiasta ei saisi edes keskustella vaan se on hirveää painostusta että kätilöt ja lääkärit yrittävät setviä niitä pelkoja niin että alatiesynnytys kuitenkin onnistuisi?



Tämän palstan historian aikana en ole nähnyt yhtään kirjoitusta jossa äiti olisi mennyt pelkopolille sillä asenteella että sieltä saisi apua pelkojensa käsittelyyn vaan kaikki menevät vaatimaan sektiota.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

pelkäisin kuolevani jopa aborttiin/kaavintaan

Olen käynyt pelkopolilla, avoimin mielin, mutta pelkosektioon päädyin.

Ei sekään ihan helppo ollut, vaikka 100% parempi mieli jäi.

Kolmatta ei toivottavasti tule, mut siihen tarvitsisin sitten kunnon kallonkutistajaa ja henkivakuutukset kuntoon varalta.

Vierailija
2/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos edes vihjaiset, että voisit synnyttää alakautta, kunhan pelolle tehdään jotain, sen jälkeen ei sektiota saa kirveelläkään vaikka pelottaisi kuinka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskokaa nyt että niille jotka haluaa pelkosektion se pelko on sitä luokkaa, ettei mikään asiakeskustelu auta. Kolmen vuoden terapia voisi auttaa, mutta missä pelkopolilla sitä tarjotaan? Ne jotka selviää parilla asiakeskustelulla peloistaan ei kovin vakavasti sitä pelkosektiota edes tarvi!

Vierailija
4/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

joten minua piti psyykata siihen että jos joudun niin silloin se on vain laspen ja mun parhaaksi eikä ketään siihen ihan kevyin syin päästetä.



Eli äläpä yleistä.

Vierailija
5/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Uskokaa nyt että niille jotka haluaa pelkosektion se pelko on sitä luokkaa, ettei mikään asiakeskustelu auta.

Vierailija
6/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekin olen (enkä ole ainoa) kertonut käyneeni tokan synnytyksen alla pelkopolilla siksi, että halusin käydä ekan, rankan synnytyksen läpi lääkärin kanssa. En siis todellakaan vaatinut sektiota, eikä sellaista minulle suositeltukaan. Pelkkä kiireetön synnytyskertomuksen läpikäynti ja ultraus rauhoittivat mielen ja suosittelen moista käyntiä muillekin toissynnyttäjille.



(Eka synnytys kesti 44 h ja ponnistus melkein 2 h, repesin pahasti ja oli hilkulla, ettei jouduttu hätäsektioon - pelkäsin siis aidosti, mahdanko selvitä hengissä tokasta koitoksesta)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua vitutti sen verran ajatus että joudun siellä ravaamaan kuuntelmassa, joten päätin yrittää alatiesynnytystä. Sillä seurauksella että meillä on nyt luojan kiitos lopulta kiireellisellä sektiolla saatu lapsi eikä toista tule. Traumat jäi synnytyksestä, olin täysin lukossa ja synnytys pysähtyi. Sain psyykattua itseni ennen synnytystä kyllä sille mielelle ettei tässä mitään, mennää avoimin mielin. Eli en ollut ennen synnytystä erityisen paniikissa. Torjuin paniikiin niin kuin mulla on yleensä tapana tunteiden kanssa. Sitten synnytyksessä rakennelma romahti ja olin niin kauhuissani siitä että joudun punnaamaan lapsen ulos, että suoraan sanottuna kieltäydyin ponnistamasta. Synnytys pysähtyi ja sektioon mentiin.

Vierailija
8/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kertomuksia, joillekin ihan jo faktat antavat rohkeutta yrittää. Tieto siitä, mitä voidaan tehdä, jos ei synnytys onnistukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
22.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sillä kahdesta ekasta synnytyksestä jäi traumat - nyt kolmannen jälkeen ei ehkä tarvitse käydä vaikka lapsia vielä tulisikin. Eka käynti oli siinä mielessä turha, että lääkäri ei ollut perehtynyt asioihini laisinkaan, vaan tarjoili bulkkivastauksia jotka eivät kohdallani päteneet. En myöskään mennyt varsinaisesti tietoa hakemaan, sillä olin kahlannut jo alan kirjallisuuden läpi.



Sen sijaan halusin itkeä pirauttaa turvallisessa ympäristössä, suunnitella seuraavaa synnytystä sen verran kuin etukäteissuunnittelua voi tehdä ja puhua lääkärin ehdottamasta käynnistyksestä. Sektio ei ollut vaihtoehto missään vaiheessa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä yhdeksän