Minua rasittaisi jos olisi vain yksi lapsi!

ettei heidän kysymyksiään jaksa...

Oikeasti, kun sulla on kolme lasta, niin nyt keskityt keräämään itsesi ja jätät nuo aika sairaat ajatuksesi, ja yrität pitää lapsistasi huolta. Ok?

Ja tämä ei ole mikään loukkausyritys, vaan musta tuntui siltä. Eikä kiinnosta yhtään mitkään viralliset määritelmät, kyseessä oli oma tunteeni.

Nyt on kolmas lapsi tulossa, ja se tuntuu siltä, että meitä tosissaan on tarpeeksi : )

Vierailija:

Tuli tuosta aiemmasta ketjusta mieleen, että mikähän siinä on kun ainokaiset lapset ovat niin rasittavia. Eivät osaa ollenkaan leikkiä yksin. koko ajan täytyy pitää seuraa ja nämä ainokaiset tulevat koko ajan kertomaan aikuiselle jotain sen sijaan että kertoisivat muille lapsille. Olen törmännyt moneenkin tällaiseen puistoissa. Rasittavia, en kestäisi! Olen onnellinen, että mulla on kolme pientä lasta pienellä ikäerolla, pitävät seuraa toisilleen.

psia, ja ap vetää siitä tämän pätevän ja perinpohjaisesti tutkitun korrelaation perheen lapsilukuun. LOL.



Jotkut lapset vaativat enemmän aikuisten huomiota kuin toiset, jotkut kyselevät enemmän tai tekevät itseään enemmän näkyviksi, tietyn ikäiset lapset kyselevät enemmän. Jotkut lapset haluavat, että aikuinen katsoo heidän tekemisiään enemmän kuin toiset. Jotkut lapset ovat seurallisempia kuin toiset (kuten aikuisetkin), jotkut viihtyvät paremmin omissa oloissaan kuin toiset...Jos jotain korrelaatiota on, luulisi pikemminkin, että perheiden ainoat lapset ovat nimenomaan tottuneet yksin leikkimiseen paremmin kuin sisarukselliset lapset, joilla on yleensä kaveri saatavilla.



Meidän ainokainen ainakin viihtyy pitkiä aikoja yksikseenkin. Toisaalta hänelle on myös kavereita saatavilla, kun niitä kaivataan. Ja minua ei ainakaan ole vielä rasittanut lapsen kyselyt ja se, että hän haluaa hakea seuraa aikuisista...Aika surullista olisi, jos pitäisi tehdä lisää lapsia siksi, että saa olla rauhassa omalta lapseltaan. Eikä sille lapselle muuten aina tarvitse antaa seuraa, kun se sitä hakee. Juuri silloinhan lapsi tottuu myös yksin puuhailemaan. Minä ainakin voin sanoa lapselleni, että " Nyt äiti tekee tämän kotityön tms. loppuun, voimme pelata myöhemmin, siihen asti saat leikkiä jotain itseksesi" .

Tämän paremmin ei voisi mun ajatuksia kiteyttää. Olen aivan samaa mieltä kuin allaoleva vastaaja, ja mulla on samanlaisia kokemuksia omasta elinpiiristäni. Jotenkin hurjaa, miten ap:n kaltaiset leikkii jotain lähimmäisenvartijoita ja päättää, mikä on kenellekin sopiva lapsiluku, imetyksen kesto tai tarhaanmenoikä. Ja yleensähän nää ap-valopäät soveltaa kaikkiin omaa normiaan. Kaikkien pitäisi tehdä niin kuin he....

Vierailija:

psia, ja ap vetää siitä tämän pätevän ja perinpohjaisesti tutkitun korrelaation perheen lapsilukuun. LOL.

Jotkut lapset vaativat enemmän aikuisten huomiota kuin toiset, jotkut kyselevät enemmän tai tekevät itseään enemmän näkyviksi, tietyn ikäiset lapset kyselevät enemmän. Jotkut lapset haluavat, että aikuinen katsoo heidän tekemisiään enemmän kuin toiset. Jotkut lapset ovat seurallisempia kuin toiset (kuten aikuisetkin), jotkut viihtyvät paremmin omissa oloissaan kuin toiset...Jos jotain korrelaatiota on, luulisi pikemminkin, että perheiden ainoat lapset ovat nimenomaan tottuneet yksin leikkimiseen paremmin kuin sisarukselliset lapset, joilla on yleensä kaveri saatavilla.

Meidän ainokainen ainakin viihtyy pitkiä aikoja yksikseenkin. Toisaalta hänelle on myös kavereita saatavilla, kun niitä kaivataan. Ja minua ei ainakaan ole vielä rasittanut lapsen kyselyt ja se, että hän haluaa hakea seuraa aikuisista...Aika surullista olisi, jos pitäisi tehdä lisää lapsia siksi, että saa olla rauhassa omalta lapseltaan. Eikä sille lapselle muuten aina tarvitse antaa seuraa, kun se sitä hakee. Juuri silloinhan lapsi tottuu myös yksin puuhailemaan. Minä ainakin voin sanoa lapselleni, että " Nyt äiti tekee tämän kotityön tms. loppuun, voimme pelata myöhemmin, siihen asti saat leikkiä jotain itseksesi" .

Tyttö pian 5v ja viihtyy todella paljon itekseen ja tekee omai juttuja ilman, että aikuisen tarvii pitää seuraa.

Tässäkin taitaa olla kyse siitä mihin lapsen on totuttanut.

Hän tahtoo jatkuvasti aikuisten huomiota ja hakeutuu aikuisten seuraan jne. Esikoinen taasen on ihan perusluonteeltaan paljon itsenäisempi, ja tykkää touhuta yksikseen jne.

Vierailija:

Ja tämä ei ole mikään loukkausyritys, vaan musta tuntui siltä. Eikä kiinnosta yhtään mitkään viralliset määritelmät, kyseessä oli oma tunteeni.

Nyt on kolmas lapsi tulossa, ja se tuntuu siltä, että meitä tosissaan on tarpeeksi : )

Vierailija:

Tuli tuosta aiemmasta ketjusta mieleen, että mikähän siinä on kun ainokaiset lapset ovat niin rasittavia. Eivät osaa ollenkaan leikkiä yksin. koko ajan täytyy pitää seuraa ja nämä ainokaiset tulevat koko ajan kertomaan aikuiselle jotain sen sijaan että kertoisivat muille lapsille. Olen törmännyt moneenkin tällaiseen puistoissa. Rasittavia, en kestäisi! Olen onnellinen, että mulla on kolme pientä lasta pienellä ikäerolla, pitävät seuraa toisilleen.

Kuopukseni ollut melkein ikänsä kuin ainokainen kun niin paljon nuorempi. Monta vuotta olemme jo elelleet kaksin, eikä voisi paremmin viihtyä yksin.

on toki kavereitakin ja ovat ulkona tai täällä mutta nauttii myös yksinolosta.

Hyvin hälinään tuntuu väsyvän. Ei esim. halunnut olla iltapäiväkerhossa kun siellä kävi melu korviin. Tuli kaverin kanssa tai yksin kotiin ja viihtyi.

Vierailija:

Tuli tuosta aiemmasta ketjusta mieleen, että mikähän siinä on kun ainokaiset lapset ovat niin rasittavia. Eivät osaa ollenkaan leikkiä yksin. koko ajan täytyy pitää seuraa ja nämä ainokaiset tulevat koko ajan kertomaan aikuiselle jotain sen sijaan että kertoisivat muille lapsille. Olen törmännyt moneenkin tällaiseen puistoissa. Rasittavia, en kestäisi! Olen onnellinen, että mulla on kolme pientä lasta pienellä ikäerolla, pitävät seuraa toisilleen.

Toivottavasti minun lapseni puistossa ei vaivaa sinun kiireisen kolmen lapsen äidin elämää omilla kysymyksillään tai jutuillaan...Ettei sun rauha vaan häiriinny lasten jutuista...