Johan sen bussiturmasa kuolleen pikkutytön kuva

Vierailija:

Olet ammattilainen ja tiedät ja näet asian vähän laajemmin. Osaat kriittisesti tarkastella omaa ammattikuntaasi. Tavallisille, alasta tietämättömille ei aukene juuri muu kuin se puoli mitä lehdistä lukevat.

Vierailija:

Et sä varsinaisesti paheksu Katjan vanhempia, sä teet pahempaa: asetut HEIDÄN YLÄPUOLELLEEN. Se tässä on vastenmielistä.

Sä lähdet ARVAILEMAAN muiden ihmisten psyykkistä tilaa ja epäilemään heidän kykyään tehdä päätöksiä.

Voin itse sanoa tässä ja nyt, että jos vastaava tapaus sattuisi kohdalle, ihan varmasti antaisin lapseni kuvan ja kertoisin kaiken. Enkä ole shokissa millään lailla tätä kirjoittaessani.

Jos rakkaani kuolisi, mitä useampi ihminen hänet muistaisi, sitä parempi se olisi minun mielestäni.

Ihan ihmeellisiä ajatuksia omaat. Sinä kun ajattelet vaan sitä tunnepuolta, et syy-seuraussuhteita, eli sitä mihin pyöritykseen perhe voi joutua surun keskellä. Jokainen tekee toki omat ratkaisunsa sen suhteen mitä haluavat jakaa koko kansalle, mutta asia ei ole niin yksinkertainen kun sen näet piste

Vähän laajempi näkökulma asiaan jotka tietyt av-mummot haluavat samantien kumota. Niin, itse en ole " alalla" , mutta ymmärrän tuon näkökulman. Sinulle joka paasaat ja kritisoit jatkuvasti xandriksen tekstejä: ymmärrystä ei tietty voikaan kertyä jos asenne uuden tiedon vastaanottamiseen on valmiiksi jo torjuva.

En arvaile mitään. Edelleenkään en tiedä Katja-jutun taustoja. Puhuin yleisemmällä tasolla. Journalismietiikan tasolla.

Oikeasti, en viitsi jatkaa näin hedelmätöntä kinastelua enää. Olet nyt tehtaillut vihaviestejäsi ja itsellesi tukiviestejä riittävästi. Olet kirjoittanut ennenkin vihaavasi minua. That' s fine, vihaa ihan rauhassa. Mutta ole kiltti, ja jätä se sivuun asiallisista keskusteluista. Tämä ketju jatkukoon asiallisella linjalla.

Vierailija:

Et sä varsinaisesti paheksu Katjan vanhempia, sä teet pahempaa: asetut HEIDÄN YLÄPUOLELLEEN. Se tässä on vastenmielistä.

Sä lähdet ARVAILEMAAN muiden ihmisten psyykkistä tilaa ja epäilemään heidän kykyään tehdä päätöksiä.

Voin itse sanoa tässä ja nyt, että jos vastaava tapaus sattuisi kohdalle, ihan varmasti antaisin lapseni kuvan ja kertoisin kaiken. Enkä ole shokissa millään lailla tätä kirjoittaessani.

Jos rakkaani kuolisi, mitä useampi ihminen hänet muistaisi, sitä parempi se olisi minun mielestäni.