Neuvoja vauvan liikunnalisesta kehityksestä!
Meillä on esikoinen nyt 11kk. Hän ei ole alkanut vieläkään konttaamaan tai edes ryömimään. Istua on osannut siitä 6kk ikäisestä asti. Vasta noin viikko sitten oppi etenemään " pyörimällä" . Tyttö on muuten mahdottoman aktiivinen ja kiinnostunut kaikesta.
Tiedän itse tehneeni ison virheen kun en aikaisemmin pitänyt häntä kauhean paljoa yksin lattialla. Ja toinen virhe oli ottaa kävelytuoli käyttöön jo 7kk iässä. Laittialla olo jäi sitten todella vähäksi. Sylissä on viihtynyt aina kovasti..
Elikkä nyt on tullut tuo pyöriminen uutena kuvioihin. Sillä tavalla hakee tavaroita lattialla ollessaan. Hieman on alkanut hakea istumaannousu-asentoa. Mahallaankin on alkanut hieman viihtyä. Kyljellään hinkuttaa myös itseään pitkin lattiaa sekä selällää nostelee peppua ylös..Olen hieman harjoittanut seisomista ja se onnistuu hyvin. Ottaa tukea sohvan laidasta ja seisoo tukevasti omilla jaloilla, välillä kylläkin varvistaa..Askelia ottaa talutettaessa, vaikka hieman haparoiden..Puhetta harjoittelee kovasti, monia sanoja jo tavailee ja koko ajan on äänessä.Tyttö ei ole isokokoinen, laihanpuoleinen ollut aina. Pituutta kylläkin on tullut huimasti syntymän jälkeen lisää. 86cm vaatteet jo käytössä.
Mitä mieltä olette?onko syytä huoleen?
Kommentit (4)
Neuvolakortin kasvu ja kehitys, no se viimeinen taulukko neuvolakortissa, kertoo tavanomaiset ajat.
Liikkumaan voi innostaa pallolla, pyörivällä pullolla jne.
Itselläni samanikäinen tyttö, joka isompien sisarusten kanssa harrastaa jopa tuettua juoksua. Huoks. Treenattu on lattialla pitämällä vauvasta saakka.
Varmaankin ainut asia millä voit auttaa vauvan motorista kehitystä on pitää paljon lattialla! Kyllä vauva oppii liikkumaan kun on valmis, mutta varmaankin jos on paljon ollut vaikka kävelytuolissa se voi laiskistuttaa vauvaa, koska sillä pääsee helposti eteenpäin. Lattialle vaan leikkimään!
kuin kaksi isosiskoaan. Hän oppi kääntymään jo 3kk ikäisenä, mutta nousi istumaan 10 kk samoin konttaamaan vähän tuon jälkeen. Kävelemään lähti 1v4kk. Neuvolassa ei kuitenkaan oltu lainkaan huolissaan, vaikka itse sitä välillä olinkin. Meillä tyttö oli aina lattialla, jos ei ollut sylissä, eli meillä ei ollut kävelytuolia tai hyppykiikkua tms. Eli ei ollut tämä syynä hitaampaan kehitykseen. Ja oli isoja siskoja ympärillä näyttämässä mallia jne. Eikä häntä palveltu silti paikoilleen vaan kannustettiin liikkumaan eri tavoin. Toisin sanoen, lapset ovat yksilöitä, eikä pidä ainakaan potea huonommuutta siitä tai etsiä itsestä vikaa, jos lapsi oppii hitaammin kuin naapurin tenavat tai oman perheen isommat lapset. Tämän minä opin kantapään kautta. Kyllähän se väliin masensi, kun tuttujen lapset tekivät sitä ja tätä ja aina niitä retosteltiin, jos meni mainitsemaan, että mitä meidän neiti on oppinut. Aina oli toinen edellä, mutta mitäs sitten (näin ajattelen nyt). Kaikki oppii ajallaan :) Nauti vain siitä, että vielä hetken saat nauttia kahvit kylässä rauhassa. Sekin aika tulee, kun tuskastuttaa, kun ei toinen ole ikinään paikallaan...
Tuskin on syytä huoleen jos hän muuten on aktiivinen.
Meidän tyttö on 8kk ja olen pienestä asti, tietenkin hänen ehdoillaan kannustanut häntä uusiin liikkeisiin.
Tänään esim. Hän seisoi pinnasängyssä ja ei uskaltanut tulla alas istumaan. Minä kannustin aina kun hän vähän yritti alas ja välillä näytin hänelle miten se tehdään. Taivutin hänen polvia ja sitten nostin hänet taas ylös ja kannustin että kyllä sinä osaat. Ja kun hän vihdoin uskalsi niin otin hänet syliin ja kehuin vielä. Hänestä näki miten ylpeä hän oli itsestään.
Tärkeimpänä pidän tietenkin että hänen ei tarvitse opia mitään jos ei hän ole siihen valmis. Mutta olen huomannut miten hän nauttii kun leikimme ja opimme. Ja näin olen ajatellut että itseluottamus kasvaa.
Mutta ystäväni on taas ollut sitä mieltä että hänen lapsensa oppii kun on sen aika, eikä siinäkään mitään hän on nytt kaksi ja toimii niinkuin ikäisenä vaikka ei koskaan oppinut konttaamaan, lähti vain suoraan kävelemään noin vuoden ikäisenä.