Onko teidän 3-v:lla jo kavereita?
Meidän 3-v tyttö on päiväkodissa aika paljon omissa oloissaan. Välillä ottaa kontaktia muihin mutta se tuntuu olevan vähän hankalaa. Sitten puhuu, kuinka kukaan ei leikkinyt hänen kanssaan tms. Tuntuu ikävältä kun tyttö ehkä haluaisi jo kavereita mutta ei jotenkin osaa aina olla muiden kanssa kuitenkaan, tai sitten muut eivät ota leikkiin.
Kommentit (9)
Tottakai leijonaäitinä tuntuu kaikki lapsen vastoinkäymiset pahalle, mutta luulen, että aika moni 3 vuotias (varsinkin sellainen joka ei ole ollut päiväkodissa kuin vasta vähän aikaa) on samassa tilanteessa. Tuen lastani, rohkaisen leikkimään muiden kanssa ja olen jutellut tilanteesta hoitajien kanssa jotka myös yrittävät rohkaista tyttöä (joo, meillä on eriskummallinen tilanne, hyvä päiväkoti :)).
perushoidon tarjoaavat mutta voimavaroja tai halua ei tunnu riittävän juuri muuhun. t ap
" kysypä Liisalta leikkisiko sun kanssa hiekkiksella" -tyyliin. Lapsen voisi olla helpompi kun antaa ohjeita. Ja lähestyä jotain yksittäistä lasta eikä mitään ryhmärämää. Meillä on toiminut aika hyvin.
En ole kunnolla vielä ottanut asiaksi enkä ole pyytänyt rohkaisemaan leikkimään muiden kanssa tms. Tai mitä tuossa tilanteessa nyt sitten pitäisikään tehdä. Mutta pitänee puhua. t ap
ei vain jotenkin " osaa" ottaa (vielä) kontaktia. Mutta nuoremman kanssa voisi toimia paremmin kuin oman ikäisen kanssa. t ap
Itse tekisin tilanteessasi niin että varaa vähän reilummin aikaa viedessäsi/hakiessasi lasta ja " vakoile" hieman, olisiko ryhmässä joku toinen " yksinäinen leikkijä" . Ja sitten sanot tytöllesi, että pyydät x leikkimään jotain. Tai voit vaikka itse siinä viedessäsi sano jotain että " menkääpäs tytöt vaikka yhdessä tekemään palapeliä" . Olen vähän niinkuin välittäjänä tuossa asiassa.
Meillä lapset ovat aika usein aamulla siinä naulakolla ja saatoin vaikka lelupäivänä sanoa tytölleni, että näytäpäs " liisallekin" leluasi ja siitä se sitten lähtee.
Mutta ei tosiaan kannata " painostaa" lasta, mutta vähän voit jelppiä ja toimia kulisseissa. Nämä asiat ovat pienille ja varsinki aroille lapsille aika vaikeita.
Kaikki isot (4-5 v) ovat niin kokeneita päiväkotikonkareita, että jotenkin tyttö samaistuu piirun verran nuorempiin.
Kyllä se siitä :)
Selvästi kuitenkin pitää näistä lapsista, kaikkia ei sano ystävikseen. Ei vaan vielä osaa itse aloittaa leikkiä itsensä ikäisen kanssa vaan leikkii vieressä samaa leikkiä yksin. Isomman lapsen johdolla yhteisleikki jo sujuu.
Puistossa tutustunut tai sitten minun kauttani ystävieni lapsiin. Jotkut lapset tarvitsevat vain enemmän aikaa, ehkä vuoden päästä tilanne on jo toinen? Omat lapset erittäin ujoja, mutta " lämpenemisen" jälkeen on löytynyt monta ihanaa ystävää.