Etelänmatka ja lasten turvallisuus

En usko että parivuotias pääsisi ulkomailla sen paremmin karkuun kuin kotimaassakaan. Kyllähän liikkuessa pitää tarkkaan katsoa missä ipanat juoksee,ja varmasti sen kyllä huomaa jos vaikka rantaan päin lähtee. Itse en (suomessakaan liikkuessa) päästä lapsia muutamaa metriä kauemmaksi. En usko että kannattaa huolehtia liikoja kun vaan pitää lapset lähellä ja maalaisjärjen päässä.



Eikös siinä brittitytön kaappauksessa olleet lapset jätetty hotellihuoneeseen nukkumaan kun vanhemmat ravintolassa. Itse en IKINÄ tekisi niin, en suomessa enkä ulkomailla. En minä kotiinkaan jätä lapsia ja lähde käymään missään ilman että aikuisia kotona.



Tipy (joka lähtee huoletta loppuvuonna kolmen lapsen kanssa matkalle)

tuon ikäiset ole hyvä pitää ihan rattaissa kun liikutaan vilkkaammilla paikoilla. Meidän pian 2v. voi ainakin singahtaa ihan minne vaan jos irti pääsee :) Matkarattaita mukaan kahdet tai yhdet + jokin kantoreppu (esim. patapum tai ergo) jossa voi kantaa lapsia vuorotellen. Talutusvaljaitakin voisi isommalle kokeilla. Ja vahtivuorot sovittava jos vaikka rannalla ollaan. Ei ne lapset minnekään katoa kun pitää tiukasti silmällä ;) Mukavaa matkaa!

Me ollaan ensi talvena menossa sillon 4 ja 5 v poikien kanssa kanarialle ja itsellä kyllä käynyt mielessä että kyllä tulee tiukasti pidettyä lapsia silmällä siellä. Onneksi meillä on isovanhemmat lisäsilminä mukana.



Vaikka kyllähän kotipiirissäkin voi sattua vaikka mitä mutta onhan noissa lomakohteissa se ihmisvilinä aikamoinen, rannoilla jne.



Mutta ei kannata liikaa huolehtia, rattaat on teille vielä helppo ratkaisu, meille ei enää se sovi.

on varmasti silti syytä muistaa ettei lapsia niin kovin usein kaapata vanhemmiltaan. Eli riski on varmasti tosi paljon pienempi jos leikkii lasten kanssa vaikka rannalla, vaikka lapsi lähtisikin muutaman metrin päähän. On ihan eri asia jos jättää lapset jonnekin itsekseen, edes vähäksi aikaa.



Tipy

eli kyllähän lasten kaappaaminen aika harvinaista on jos heitä ei jätä yksin jonnekin.



Tarkoitus olis just ottaa rattaat mukaan ja pienempi kulkisi ergossa. Taapero tykkää kovasti kävellä mutta ei ole tosiaan kovinkaan luotettava joten rattaissa varmaan kulkisi. Hyvin kaikki varmaan menee, jotenkin vaan tulee hössötetyksi jo näin paljon etukäteenkin..olen kyllä muutenkin luonteeltani sellainen että pyrin keksimään ongelmia jos niitä ei muuten ole. Aikas hölmöä. =)

Kyllä turvallisuudesta täytyy eri tavalla kantaakin huolta vieraassa ympäristössä! Lomakohteet ovat pedofiilien unelmapaikkoja: paljon lapsia ja pahimmassa tapauksessa humaltuneita vanhempia.



Itse lähdin lasten kanssa matkaan 2 viikkoa Maddyn kaappauksen jälkeen. Täytyy sanoa etten hirveästi osannut relata matkalla... olisin jäänyt kotiin jos matkasta olisi ollut mahdollista saada rahat takaisin. Sen jälkeenkin ollaan matkusteltu paljon, mutta erityisen tarkkana saa lasten kanssa olla.



Olen erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että lapset eivät saa lähteä vaeltelemaan mihinkään edes aidatulla alueella, missä voi joutua pois näkyvistäni hetkeksikin. Lomakohteiden vilkkaus voi tulla sekä vanhemmille että lapsille yllätyksenä, ja kielitaidottoman lapsen on aika hankala pyytää apua jos eksyy tungoksessa vanhemmistaan. Siksi rattaat ja kantoreppu ovat pienille ehdottomat!



Monet ulkomaalaiset ihastelevat kovasti vaaleita lapsia ja tulevat aika lailla " iholle" . Vaikka tarkoitus on monesti vain hyvä, olen niitäkin tilanteita pyrkinyt vähän välttelemään. Meidän lapset kun ovat aika luottavaista sorttia, eivätkä ainakaan tarvitse yhtään rohkaisua kontaktin ottamisessa vieraisiin ihmisiin. Sellaisen saisi helposti mukaansa jos vanhemman silmä vähän välttäisi. Olemme jutelleet yhä uudestaan ja uudestaan siitä, miten koskaan ei saa lähteä edes vähän matkan päähän äidistä ja isästä kenenkään kanssa, ei edes isomman lapsen.



Meillä on ollut tapana vuokrata talo tai isompi huoneisto lomakohteistamme, ja olen kyllä Maddy-casen jälkeen kiertänyt lukitsemassa ikkunaluukut ja ovet moneen kertaan. Joskus olen asetellut vähän ylimääräisiä tavaroitakin ikkunoiden ja ovien edustoille, että varmasti heräisin jos joku yrittäisi sisään yöllä.



Kyllähän ne lapsikaappaukset aika harvinaisia ovat ja yhtä hyvin jotain voi sattua kotinurkillakin, mutta itse en uskalla enää jättää mitään hyvn onnen varaan. Ja todellakin ihmetyttää ne vanhemmat, jotka jättävät lapset yksin nukkumaan ja poistuvat talon alueelta! Omassa tai loma-asunnon pihassa oleskelu lämpimänä kesäyönä on eri juttu, mutta että ravintolaan...

kaappaukset ei varmasti ole se suurin riski ulkomailla eikä pedofiilit! (selvisikö Maddyn tapaus edes ikinä eli oliko todella kaappaus vai lapset vanhempien huumaamia?)

Valjaat, rattaat ja rinkka on varmasti hyvät, rannalla ei tietysti voi jättää hetkeksikään vartioimatta. Mutta annan kyllä lapsen ottaa kontaktia ihmisiin ilman muuta! Eksyminen vanhemmista olisi lapsellekin kauhea paikka kun ei ymmärrä kieltä.

Lapsen turvallisuuudessa voi sitten myöskin murehtia miten kulkee taksilla ja julkisilla ilman turvaistuinta vai kulkeeko ollenkaan. Me kyllä kuljettiin, annanhan lapsen lähteä hoitopaikan kevätretkellekin bussilla eikä sielläkään istuimia ole. Kolaritodennäköisyydet on toki myös etelässä usein isompia...en spekuloi enempää.



Sanoisin että relax ja nauti lomasta!

minä kyllä jätän lapsen kotona pihalle hälyttimen kanssa nukkumaan (vaikka autotallin taa niin etten mistään ikkunasta näe) omakotialueella ja voin puuhailla sisällä rauhassa. Tai voin jättää etupihalle ja olla itse toisella puolella taloa (ilman hälytintäkin, huudon kuulen kyllä). Kaikki siis näkee etten voi nähdä lasta samanaikaisesti. Tai jätän pikkukaupunkimme keskustassa vaunut ulos lapsen kanssa, jos niitä ei kauppaan sisäänkään saa ja kaupan ikkunasta näen vaunut (vaikken niitä hysteerisesti joka sekunti voi siitä kytätä). En siis herätä lasta ottaakseni hänet sisälle mukaan. Eli jos joku seuraa puuhiani ja haluaa lapsen kaapata niin onnistuu kyllä. En vaan pidä sitä todellisena riskinä suomessa pikkukaupungissa. Ulkomailla en lasta silmistäni päästä.



Elämä on huomattavasti helpompaa jos ei ole ihan hysteerikko ;-)

Minä taas en pidä itseäni yhtään hysteerikkona, mutta en koskaan jätä lasta yksin kaupan ulkopuolelle en pikkukaupungeissa enkä isommissa. Kyllä niitä hulluja tänne Suomenkin rajojen sisälle pääsee, jos niikseen on. Ja joskushan lapset ovat vieneet vauvoja vaunuineen jonkun matkan päähän. Ja eipä ole vielä sellaista kauppaa vastaan tullut, mihin ei olisi vaunuja saanut mukaan. Jos on ollut hankalaa päästä sisälle, niin yleensä myyjä tai muu asiakas on auttanut, ja apua kannattaa pyytää rohkeasti!

vauva0207:

Tai jätän pikkukaupunkimme keskustassa vaunut ulos lapsen kanssa

Elämä on huomattavasti helpompaa jos ei ole ihan hysteerikko ;-)

En kotimaassa enkä ulkomailla. Aina silloin tällöin joku perhe saa kunnon säikähdyksen, kun vaunut ovat kadonneet esim. kerrostalon pihasta vauva mukanaan. Ja vaikka useimmat jutut ovat olleet ihan viattomia, en todellakaan kaipaa tuollaisia säikähdyksiä. Joten en jätä lasta mihinkään julkiselle avoimelle paikalle valvomatta kun ei kerran ole pakko. Mutta minä kyllä pidänkin itseäni ihan hieman hysteerikkona ; ) Ja silti elämä tuntuu ihan helpolta ja mukavalta!



Vaikka todennäköisyys sille, että pedofiili nappaa lapseni rannalta tai varsinkaan nukkuvana lomahuoneistosta, olisi pienempi kuin se, että bussi jolla matkustamme ajaa kolarin, ei se vähennä varotoimiani ensin mainitun suhteen. Päin vastoin! Sellaiset asiat, joihin voin vaikuttaa, ovat niitä joita myös " murehdin" - tai siis joille teen jotakin ilman sen suurempaa murhetta. Bussissa voin käyttää turvavyötä, mutta siinä kaikki mitä itse voin tehdä.



Ja vielä meidän perheen lomakokemuksia: lapsia jaksaa hyvin pitää silmällä ja touhuta heidän ehdoillaan, kun tekee kahdenlaisia lomia: Kahdestaan miehen kanssa mennään sellaisille lomille, joilla syödään myöhäisiä ravintolaillallisia ja käydään tanssimassa jne. Kun lähdetään lasten kanssa, asennoidutaan eri tavalla. Ei tunnu yhtään raskaalta, vaan pelkästään mukavalta.

Kun jotain näitä kirjoituksia lukee tulee mieleen, että matka on pilattu jo ensimetreillä. Paljon helpommalla pääsee kun ei turhaan stressaa vaan luottaa terveeseen maalaisjärkeen ja lähtee reissuun avoimin mielin.



Tottakai lasta pidetään silmällä reissussa joka sekunti, teenhän niin kotonakin. Mutta en ole katsonut aiheelliseksi mitään ikkunoita ruveta tilkitsemään tai estämään paikallisten kontaktia siitä syystä, että lapsi ei tottuisi heihin liikaa. Jos näin hysteerinen on, niin ehkä kannattaisi miettiä kotona pysymistä.



Mielenkiintoinen muuten se jonkun esittämä kommentti siitä, että kyllä ne hullut pääsee Suomen rajojen sisäpuolellekin. Kyllä meillä on niitä hulluja ja pedofiileja Suomessa ihan omastakin takaa, ei kannata lähteä siitä olettamuksesta että kaikki hullut tulevat ulkomailta...

Tuntuu hassulta ettei voisi huolehtia lapsensa turvallisuudesta parhaaksi katsomallaan tavalla JA olla silti oikein tyytyväinen matkaansa! Itse en ainakaan kaipaa noita " jos olet noin nipo niin pysy kotona" -kommentteja.



Me olemme asuneet pitempiä aikoja Keski- ja Etelä-Euroopassa ennen lasten syntymää ja tottuneet lukitsemaan yöksi ovet ja ikkunat huolella. Eikä syyttä: murtoja on tullut todistettua niin omassa kuin naapureidenkin taloissa aina silloin tällöin. Matkalla, jonka teimme pari viikkoa Madeleinen katoamisen jälkeen, kiinnitin kyllä asiaan erityistä huomiota. Juttu kolahti minuun todella kovaa, sillä yksi lapsistamme on aivan samanikäinen ja hyvin samannäköinenkin. Se ahdisti, ja olisinkin perunut matkan jos olisin voinut. Muuten olen matkustellut ihan hyvillä mielin, teemme 2-3 Euroopan-matkaa vuodessa ja yleensä yhden pitemmän matkan talvella.



Mutta kaiken kaikkiaan on turha surra myöskään sitä jos on varovaisempi/kyynisempi luonne. Matkustaa saa silti ja nauttia siitä omalla tyylillään. Meillä lapset ovat jo kokeneita matkaajia ja osaavat kyllä säännöt, joten huolta on enää vähän. Eivät Suomessakaan poistu kotipihalta ilman että tiedämme mihin (ovat alle kouluikäisiä). Itse en halua jossitella näiden asioiden kanssa: " Voi kun olisin silloin paremmin..."



On yksinkertaisesti ihan eri asia pelätä matkustamista ja vieraita (ymmärrettävästi emme näin tee, ihan taustastammekin johtuen) ja olla huolellinen lasten turvallisuuden suhteen muun muassa matkoilla (joissa tilanne on hieman eri kuin koti-Suomessa, esimerkiksi eksymisriskin, oman tarkkaavaisuuden ja kielitaidottomuuden suhteen). Luultavasti näennäinen mielipide-ero näissä kirjoituksissa onkin vain kielenkäytön erilaisuutta.