Onko tuttua kenellekkään?

Minulla on ihana, rakastava mies, puoliskoni. Minulla on ihanat lapset, läheisiä sisaruksia, paljon kavereit. Ystävikseni en tiiä ketä kavereista luettelisin. Me käydään paljon kylässä ja vieraita meillä käy paljon. Mutta jotakin jää puuttumaan. Sellanen sieluntoveri, jonka kanssa voisi jutella koko yön, joka on samalla aaltopituudella. Keskusteluista kavereiden kanssa voisi sanoa, että tosi mukavaa oli, mutta jotenki liian pinnallista. Vai olenko itse sen luonteinen, että minuun on vaikea luoda tosiystävyyttä, ehk huumorini on erilaista tai jotain..

Silti tuntuu että olisin ihana ystävä, jos vain olisi vielä sellannen, jonka kanssa sitä olisin.