joululahjatoiveet ja muu hankinta lapsen silmin
Eilen puhuimme joululahjatoiveista kotona. Aloittelimme toivelistaa, joka on perinne perheessämme. Mieheni kohdalla toiveena oli kalsarit.
Ekaluokkalainen tuumasi, että se hyvä, kun nyt ei kannata itse ostaakaan, kun sitten jouluna voi saada ilmaiseksi , kun joulupukki tuo.
Eli uskoo täysin joulupukkiin :)
Kommentit (8)
Ihanaa kun ette ole romuttanut ekaluokkalaisenne uskoa joulupukkiin. Tuo ap:n lapsen ajattelu osoittaa loogista päättelykykyä eli eihän sitä oikeasti nyt kannata kalsareita ostaa, kun voi ne sitten joupukilta saada:)
Kyllä lapsi sitten ihan itse lopettaa sen uskomisen joulupukkiin. Annetaan vain lasten uskoa niin pitkään kuin uskoa on.
Ihanaa kun ette ole romuttanut ekaluokkalaisenne uskoa joulupukkiin.
Olen myös iloinen siitä, että isommat sisarukset (15 ja 12) eivät millään tavalla rikkoneet tätä ihanaa lapsenuskoa joulupukkiin. Ymmärsivät antaa asian olla. Joulunaika on salaisuuskuisketta, toivottavasti ei vain kiirettä huisketta.
Toivon, että lapseni saavat elämän eväiksi mielikuvitusta (luen heille paljon), toisen kunnioitusta ja omaa ajattelukykyä.
Lämmintä joulunodotusta kaikille!
uskoo myös joulupukkiin ja olen hyvin iloinen asiasta!!
Välillä mietin, että mitä jos joku koulussa nauraa koska hän uskoo..
Kyllä mun mielestä saa uskoa niin pitkään kun vaan mahdollista
Meillä tää jouluaika on lapsille niin jännää aikaa ja mielikuvitus juoksee juoksujalkaa. Sälekaihtimien naru heilahtaa pienestä ilmavirrasta kun ulkona puhalataa tuuli... 5 vuotias tyttäremme hyppii tasajalkaa ja hihittää ja kiljahtelee ja huutaa minulle äiti äiti täällä vilahti tonttu, se heilautti kaihtimen narua ja näin punaisen lakin... Ihanaa :D
Itse taas haluan lasteni oppivan toisten huomioimista ja arvostamista. Ja sitäkin, että ymmärtävät, ettei mikään tule itsestään. Etteivät lahjat tule "joulupukilta", vaan rakkailta ihmisiltä, jotka haluavat toisaan muistaa.
Meillä ei ole missään vaiheessa joulupukkisatua kerrottu totena. Se on ollut satu (ja kyllä meilläkin satuja luetaan paljon ja lapsilla mielikuvitusta riittää) satujen joukossa.
Ja täytyy myöntää, että on todella hellyyttävää kun 5-vuotias poika toivoo jouluna vain paria lahjaa itselleen ja toisaalta laskee kukkaroonsa säästämiään kolikoita ja miettii, mitä pikkusisko mahtaisi toivoa ja mitä tälle hankkisi :)
Ja ikää on 44 vuotta. Mitä hassua siinä on, jos ekaluokkalainen uskoo.
se että aika yleisen perinteen mukaan lapset oppivat uskomaan joulupukkiin, keskimäärin noin 8 vuodeksi.. ei tarkoita sitä etteikö näissä perheissä lapset oppisi tai opetettaisi toisten huomioimista ja arvostamista!!!
Meillä lapset uskovat joulupukkiin ja hyvä niin, mutta arvostavat myös toisia ihmisä ja huomioivat!! Heidän toivelistallaan on 7 vuotiaalla pojalla 3 toivetta joista yksi on pitkiä kalsareita ja kaksi leluja ja 5v tytöllä uusi hieno mekko ja yksi lelu. 3v ei vielä toivo mitään!!
uskoo joulupukkiin. Mutta hän tietää että "oikea" joulupukki asuu korvatunturilla ja nämä kaupoissa ja turuilla ja toreilla olevat joulupukit ovat vain oikean pukin "nyttelijäkavereita" koska pukki ei millään kerkeä kaikkialle maailmaan yhtäaikaa..
Lapsen usko ja sadun maailma olisi hyvä säilyä mahdollisimman pitkään. Maailma on nykyisin niin kylmä. kova ja raadollinen, otta olen hyvin onnellinen jos lapseni elämässä on hippuja sadun taika´maailmasta mahdollisimman kauan.