Pieni lapsi sijaisperheessä palatakseen oman äitinsä luo vuoden päästä...

Eikös olekkin niin (kun täällä ihmetellään miksi en hakenut rahaa) että kun on työpaikka, josta saa palkkaa, ei saa rahaa sossusta.

Ja aivan, mielummin tein niin kun olisin sotkenut sossua asioihin.

Kyllä minä pitäisin lapsen luonani vaikka ei tuoleja ja pöytiä olisikaan. Sitä paitsi kirppikseltä saa kahdellakymmenellä eurolla vaikka mitä.

jos on säännölliset tulot, niin katsotaan ettei ole toimeentulotuen tarpeessa.

lähtevät juoksemaan kirppareille.

Hakemaan KAIKKI huonekalut.

On ikävä olla ilman tuoleja ja pöytiä, tiedätkö kuinka ikävää oli olla myös ilman sänkyä ja kaiken sen roinan keskellä joka oli kahdesta hyllystä tullut?

Älä epäile, voit pahasti loukata häntä.

Yhtä kohtaa en vain ymmärtänyt, vuoden sijoitus, mut lapsi silloin vuoden päästä 1/2 vuotias??

Kyllä minusta kirpparikierros tai roinasäkit on pieni paha sen rinnalla että pieni lapsi joutuu vieraaseen paikkaan pitkäksi aikaa.

Ja ovat keskenään todella tärkeitä.



En muista mones olin, mutta tapaus tyhjä asunto.

Oman sukulaisen luo voi lapsen antaa muutenkin, mutta silloinkin pitäisi ilmoittaa sosiaalitoimeen. Ei ole ihan sama asia kuin avohuollon sijoitus, koska hoitaja ei saa palkkiota jos on vaan sovittu keskenään asiasta.

ihan turhan takia. Huonekalut eivät ole tärkeämpiä kuin lapsi.

Siis jos sosiaalitoimi on asiassa mukana.

Aika vaikea on eläytyä ajatukseen, että tuolla perusteella antaisin lapsen pois, ettei ole huonekaluja.

annoit lapsen pois tyhjän asunnon takia. Vaan mietin, että ehkä sulle ei itsellekään ole ihan selvää miksi toimit siten kuin toimit. Ehkä sulla ei ollut tilanteen takia muuten kykyä vuorovaikutukseen lapsen kanssa, ja selität asian nyt tällä lailla itsellesi.

tulette kotiin raskaan päivän jälkeen (raskas ero meneillään, liittyi paljon pahaa asiaan) ja asunto on kokonaan tyhjä. Jokaista pientä huonekalua myöden, tai joo, tv-taso oli.

Eipä siinä paljon ajattelut kirpputoreja siinä hetkessä.

Lisäksi masennus joka oli läsnä, voin vannoa että lapselle oli parasta olla kumminsa luona.

Ja ei, lapsi ei ollut heittopussi, vaan rakastavassa paikassa jossa on nytkin yökylässä, on kuin mummi.

Tiesin että av:lla ruoditaan (varsinkin kaikki täydelliset mammat, joilla täydelliset miehet, työt, kodit jne, se vaan menee niin) kun kertoo jotain, mutta ruotikaa rauhassa, tiedän mikä oli paras vaihtoehto meille ja se toimi, sain kaiken kuntoon ja jatkettua elämäämme. :)

Ei kaksivuotias kaipaa sohvaa ja pöytää.

Tai mattoja lattialle, tai ruokailuun huonekaluja?

ja huonekaluja tosiaan saa helposti ja nopeasti ostettua.

Vierailija:

Tai mattoja lattialle, tai ruokailuun huonekaluja?

Eihän 2 vee todellakaan ajattele että pöytä on ainoa paikka jossa voi syödä. Päin vastoin 2 vee varmaan innostuis siitä että syödään viltillä lattialla.

ruokailee ruokapöydän ääressä.

Lapsi ei ole sijoitettuna Ap:n itsensä luona

Ap ei tunne sijoutukseen johtaneita vaiheita

Ap ei tunne sijoitetun lapsen äitiä

Ap ei tiedä, mikä sosiaalitoimen rooli sijoituksessa on

Sijaisperhe on rikkonut ehkä vaitiolovelvollisuuttaan

Sijaisperhe ei kykene toimimaan tilanteessa

Sijaisperhe tarvitsisi tukea

Täällä ihmiset ei nyt tajua tilanteen kokonaisuutta. Ei kyse ole pelkästään huonekaluista, vaan ajatelkaa nyt hyvät ihmiset kokonaistilannetta! Ero, masennus ym. vaikeat asiat. Ei järkyttyneet ja masentuneet ihmiset pysty heti suunnittelemaan ja miettimään ponnekkaasti ratkaisuja tuossa tilanteessa. Ei edes av:n täydellinen äiti.



Minusta sinä teit rohkean ja varmasti tilanteeseen nähden oikean ratkaisun. Hienoa, että kummitäti otti lapsen hoiviinsa. Enemmän lapsi kärsii siitä, että väkipakolla pidetään kulissia yllä ja kulissien takana tapahtuu ties mitä henkistä ja muuta laiminlyöntiä kuin se, että lapsi sijoitetaan hänelle tärkeän ja läheisen ihmisen luoksen muutamaksi kuukaudeksi ja myöhemmin palaa äitinsä luokse ja elämä jatkuu taas mallillaan.