Kerro, miten lapsesi oppi ajamaan pyörällä?
Kauanko meni harjoitellessa, mitä neuvoja antaisit, minkä ikäisenä lapsesi oppi ajamisen jalon taidon, niin että pääsääntöisesti pysyi pystyssä
Kommentit (12)
Toinen nousi pyörän selkään ja polki heti niin että sai äiti juosta kiinni. Toiselle täytyi seuraavana päivänä vielä selittää että se laite ei suinkaan vie itsekseen sinua minnekkään että polje vaan. Ja hän polki =).
Pidin omiani tosi neroina että 3v ajavat apupyörillä =). Olen ilmeisesti ekojen lasteni kanssa vähän jäljessä kehityksestä...huvittaa itseni =).
6-vuotias ajaa vasta apupyörien avulla.
Meillä poika täytti maaliskuussa 4v ja lähes koko talvi ollaan pidetty pyörää esillä säiden ansiosta.
Muutama pakkas/talvi päivä ollut pyörä pois käytöstä mutta joka tapauksessa helmikuussa oppi ajamaan ilman appareita.
Nyt ajaa pyörällä kuin vanha tekijä.
Ostimme biltemasta sellaisen tangon minkä laitoimme pyörään kiinni ja siitä oli tosi helppoa pitää kiinni ja auttaa alussa tasapainossa.
miten teidän lapsi, lähtikö se vaan sitten ajamaan, kun apparit oli otettu pois?
ap
jossa polkimet pyörivät kun pyörää vetää. Se kesä on mennyt polkemisen harjoitteluun. Seuraavana kesänä 12" apupyörä pyörä käytössä. Oppineet hallitsemaan pyörän ja jarruttamaan. Viidestä lapsesta kolme on oppinut 3v ajamaan ilman apupyöriä.
Kyllä alussa haki tasapainoa mutta aika nopeasti oppi aina paremmin ja paremmin.
poika oppi viime kesänä 5 veenä : )
Aluksi harjoiteltiin niin, että nostettiin apurattaita hiukan ylös, etteivät osuneet maahan. Tasapaino karttui pikku hiljaa... Apparit pois ja penkki alas, jotta pojalla osuivat jalat hiukan maahan. Tästä se sitten lähti. Meijän poitsu on aika lyhytpinnainen, mutta luulen, että tässä hommassa meillä meni noin kuukausi. Ajoa oli muutama kerta viikossa...
Meidän taloyhtiöllä myös iso ruohoalue, jolla aluksi poika sai ajeltua kaatumisien kera.
Pyöräilyintoa teille!
jos lapsi on polkenut 1 v kolmipyörää, niin miten siitä voi päätellä, miten hän lähti 3 v ajamaan ilman apupyöriä
konkretiaa! Onko lasta pidetty kiinni opetteluvaiheessa, jos on, niin miten? Onko vaan lasketeltu ensin vai onko työnnetty hurja vauhti ja päästetty irti? Vai onko lapsen pitänyt oppia heti ottamaan lähtö itse? Eli miten se oppiminen on tapahtunut?
Sitten on juostu pyörän vieressä ja muistutettu polkemisesta. Tasapainon opettelu on helpompaa, kun vauhtia on tarpeeksi. Molemmat lapset ovat oppineet nopeasti (=ensimmäisenä päivänä, kun on otettu apparit pois) vauhdissa polkemisen, mutta pyörän käsittely ja pysähdyksistä lähteminen on vaatinut muutamia kertoja. Oikeastaan siinä tulee se luonnekysymys esiin, niin lapsen kuin vanhempienkin. Kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä tarvitaan.
Toinen lapsista oppi hiukan yli kolmevuotiaana polkemaan ja käsittelemään pyörää, jossa ei ollut apupyöriä. Toinen oli hiukan alle kolmevuotias.
Kolmipyörän sai 2v, mutta ei innostunut siitä koskaan/ollenkaan. Vähän alta 4v sai oikean pyörän jossa apupyörät. Pari kertaa viikossa ollaan " pakotettu" sään salliessa ajamaan, todella takkuista oli apparien kanssa 5v asti. 5v oppi ajamaan kovan treenin jälkeen apupyörien kanssa. Nyt 6v ja harjoittelee ilman. Vuosi harjoiteltu ilman appareita, kesällä joka päivä, talvella sään salliessa. Meilläkin tanko pyörässä. On tehnyt potkutteluharjoituksia, olen auttanut tangosta tasapainoon jne. Ongelmana meillä ollut juuri tasapaino. Potkuttelut on olleet meillä tehokkaimmat.
Eli loiva alamäki. Lapsi istuu pyörän päällä, välillä päästää jalat ylös, sitten taas jalat potkaisee vauhtia.
Meillä ollut käytössä myös tarrasysteemi eli harjoittelusta saa tarran. Tämä koska tyttöä ei ole kiinnostanut. Viime kesänä pelkästään keräsi noin 200 tarraa... 1 tarra/30 min harjoitteluista.
Poika oppi jo 2v apupyörien kanssa. Oli todella innokas pyöräilemään heti. Menee tosi kovaa nyt 3v, ehkä kokeillaan hänellä ilman appareita jo tänä kesänä.
Hyvä olisi kyllä meidän tyttöä aiemmin oppia. Hävettää jo tyttöä itseäänkin kun on vielä apparit. Mutta minkäs teet... Harjoittelun puutteesta ei ainakaan ole kyse. Tyttö ihan normaali lapsi, tosin temperamenttinen ja lyhytpinnainen ja ei pidä pyöräilystä.
Pyörässä ei ole appareita. Ekana päivänä iskä tuki tyttöä ja vähän matkaa meni jo ilman tukea, seuraavana päivänä tyttö ajoi jo pitempään itsekseen ja kolmantena päivänä hän polki jo ihan täysin, satoja metrejä kerralla, oppi jopa pysähtymään. Likkeelle lähtemisessä tyttö tarvitsee vielä apua. Tänä iltana tehtiin eka pyöräreissu kauppaan vajaan kilometrin päähän ja tyttö ajoi itse koko matkan.