Kasvot menosuuntaan...
Kyselen tässä, että minkä ikäisenä olette kääntäneet lapsenne autossa kasvot menosuuntaan istumaan? Jostain joskus luin, että alle kolmivuotiasta ei suositeltaisiin kääntämään kasvot menosuuntaan...?
Meillä on britaxin two way elite istuin ja ohjelehtisessähän lukee, että 9-25kg voisi jo kääntää istuimessa kasvot menosuuntaan...
Mutta olisi kiva kuulla miten muissa perheissä on tehty:D
Kiitos vastauksistanne jo etukäteen!
Kommentit (21)
Meillä tosiaan poika 1v 8kk ja istuu jalat koukussa kasvot pois menosuunnasta...Mä tuossa jo käänsinkin istuimen kasvot menosuuntaan, istuin oli viikon niin päin ja sitten oli pakko kääntää istuin takaisin kasvot ei menosuuntaan, koska en saanut mielenrauhaa ajamiseen.
Nyt siis poika taas turvallisemmassa asennossa ja äitikin voi rauhallisemmin mielin ajella autoa :D Tuo vaan on kurja, kun ei tosiaan meilläkään enää kauaa mahdu olemaan noin päin...eihän lapsi nyt polvet suussa voi istua! Viihtyy kyllä ihan hyvin noinkin päin, ainoaksi ongelmaksi vaan alkaa käymään tuo, että polvet on ihan koukussa varmaan kesään mennessä...joten varmaan meidänkin on siinä vaiheessa viimeistään käännettävä istuin kasvot menosuuntaan :( ikävä kyllä.
Pistäkää ihmeessä lisää omia mielipiteitänne ja kertokaa kuinka teillä on tehty...mielenkiintoinen aihe lueskella.
Meillä on myös keskusteltu kyseisestä aiheesta. En jaksanut aivan kaikkia kommentteja lukea, mutta tuli mieleen opiskelijaperheet.
Moni tuntui pitävän itsestään selvänä että joko auto vaihetaan tai sitten ostetaan uusi parempi istuin. Esimerkiksi me olemme sellainen perhe, joka ei vaihda autoa ennenkuin on ihan pakko ja nuorempi (meillä siis kaksi lasta) istuu edelleen turvakaukalossa vaikka onkin yli vuoden. Hän on pieni kokoinen, mutta yksi syy tähän on myös se, että emme ole löytäneet vielä hyvää ja edullista KÄYTETTYÄ istuinta. Vanhemmankin istuin on ostettu käytettynä eikä olla kaduttu yhtään.
Vanhempi siirtyi kasvot eteenpäin joskus 1-1.5 vuoden iässä.
Ihmisiä kehotetaan perustamaan perhe nuorena, mutta jälleen kerran joudun toteamaan, että yhteiskuntaa ei ole suunniteltu sen mukaan. Kaikki on niiiiin kallista, että opiskelijaperhe joutuu tinkimään hyvin monesta asiasta, jopa ruoasta.
Te jotka moralisoitte lasten turvallisuuden puolesta, olen kyllä samaa mieltä, mutta kannattaa miettiä sitä että kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta elää. Jos perheeseen tulee sahaa reilu tuhat euroa kuussa niin ei sillä ensimmäisenä osteta 300 euron istuinta.
*opiskelija
Kaikilla ei ole varaa ostaa sitä uutta autoa, tai edes turvallisinta (=kalleinta) mahdollista turvaistuinta. Meillä ei ole omaa autoa, joten istuin on hankittu vain mummin kyydityksiä & satunnaisia taksimatkoja varten. Lapsi pitää kääntää viim. 10kg painoisena naama menosuuntaan päin, eikä se ole meille mikään ongelma. Eiköhän se istuin edes jonkin verran suojaa, ja kun se kolarikin voi sattua vaikka missä tilanteessa. Pakko on tyytyä siihen laatuun, mitä meidän budjetilla voi ostaa...
mammukka@:
Meillä on myös keskusteltu kyseisestä aiheesta. En jaksanut aivan kaikkia kommentteja lukea, mutta tuli mieleen opiskelijaperheet.Moni tuntui pitävän itsestään selvänä että joko auto vaihetaan tai sitten ostetaan uusi parempi istuin. Esimerkiksi me olemme sellainen perhe, joka ei vaihda autoa ennenkuin on ihan pakko ja nuorempi (meillä siis kaksi lasta) istuu edelleen turvakaukalossa vaikka onkin yli vuoden. Hän on pieni kokoinen, mutta yksi syy tähän on myös se, että emme ole löytäneet vielä hyvää ja edullista KÄYTETTYÄ istuinta. Vanhemmankin istuin on ostettu käytettynä eikä olla kaduttu yhtään.
Vanhempi siirtyi kasvot eteenpäin joskus 1-1.5 vuoden iässä.Ihmisiä kehotetaan perustamaan perhe nuorena, mutta jälleen kerran joudun toteamaan, että yhteiskuntaa ei ole suunniteltu sen mukaan. Kaikki on niiiiin kallista, että opiskelijaperhe joutuu tinkimään hyvin monesta asiasta, jopa ruoasta.
Te jotka moralisoitte lasten turvallisuuden puolesta, olen kyllä samaa mieltä, mutta kannattaa miettiä sitä että kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta elää. Jos perheeseen tulee sahaa reilu tuhat euroa kuussa niin ei sillä ensimmäisenä osteta 300 euron istuinta.
*opiskelija
Mekin olemme opiskelijaperhe, tai mies on nyt valmistunut, mutta lapset saadessamme (2 kpl) kummatkin olivat korkeakouluopiskelijoita. Silti onnistuimme keräämään rahat kummankin istuimiin ja vieläpä vaihtaa auto isompaan. Esikoiselle on ostettu uusi istuin, jonka kuopus aina perii.
Ei auto uusi ollut, mutta 2000-luvulta ja riittävän iso koko perheelle. Vaihto oli pakko tehdä, muusta elämästä jouduttiin tinkimään. Lainaahan tässä on seuraavaksi 20 vuodeksi kun asuntokin ostettiin, mutta pärjäämme. Ymmärrän toki mielipiteesi ja että kaikilla ei ole samalla tavalla rahaa säästössä kuin meillä.
Itse koen pöyristyttävänä sen, että työtä tekevillä ihmisillä joilla on varaa paljon korkeampaan elintasoon eivät koe lastensa turvallisuutta riittävän tärkeäksi pitääkseen lapsia selkä menosuuntaan autossa (tuttavapiirissäkin tällaisia löytyy).
Joku kirjoitti tilastoista ja " todellisuudesta" : tilastoja voidaan tulkita oman mielen mukaan, mutta itse luotan fysiikan lakeihin - eli siihen törmäysvoiman eroon mitä nokkakolarissa tulee verrattuna peräänajoon. Tämän luulisi jo olevan hyvä peruste istuimen pitämiseen selkä menosuunnassa mahdollisimman pitkään.
törmäävätkö kaksi esim. 80km/h ajavaa autoa nokat vastakkain, vai ajaako joku oman auton perään liikennevaloissa. Tai edes tilanteessa, että olet pysähtynyt autoletkan perään ja joku pamauttaa perääsi sen 80 km/h, mikä on ERITTÄIN epätodennäköistä, ettei olisi ehtinyt yhtään hidastaa. Siitä voi jokainen itsekseen mietiskellä kummanlaisen törmäyksen haluaa mieluummin lapsensa niskoihin rasitteeksi. Kumpikin on ihan yhtä todennäköinen, mutta tosiaan peräänajossa ei törmäysvoima ole juuri koskaan yhtään mitään siihen verrattuna kuin se on nokkakolarissa.
Meillä lapset ovat selkä menosuuntaan tasan niin kauan kuin mitenkään mahtuvat olemaan. Toistaiseksi ei ole valitusta kuulunut, vaikka jalat ovatkin isommalla koukussa. Hän vain on tottunut siihen.
On paljon vanhempia, jotka eivät turvaistuinta hankkiessaan kiinnitä juurikaan huomiota törmäystuloksiin tms, turvallisuuteen ylipäätäänkään, vaan muihin seikkoihin. Onneksi tässäkin asiassa on valinnanvapaus! Minä en yksinkertaisesti jaksa kantaa huolta kaikkien niiden muksujen puolesta jotka kulkevat kasvot menosuuntaan pienestä pitäen, joskus kylläkin ihmetyttää miten eri tavalla ihmiset suhtautuvat turvaistuimen ominaisuuksien tärkeysjärjestykseen. Meidän taloudessa ovat niin ikään rahat monesti tiukilla, mutta lasten turvallisuus on asia, johon rahat kyllä aina revitään jostain.
Kun esikoinen syntyi, mies vielä opiskeli, joten meidänkään perheessä ei rahaa liikaa ollut. Suuri osa lasten vaatteista (alle 2 v ikäisten vaatteista suurin osa, mutta sen jälkeen niitä ei enää niin hyvin löydy) on kirppikseltä ja lähes kaikki lasten tarvikkeet (sängyt, syöttötuolit, pyörät, sukset jne.) on käytettynä ostettu. Nyt mies on ollut jo 4 vuotta työelämässä, mutta mä olen ollut 5 vuotta kotona lasten kanssa ja siitä huolimatta ollaan ostettu lapsille aika arvokkaat turvaistuimet. Kaikessa muussa voin tinkiä, mutta en lasten terveydessä ja turvallisuudessa! Mutta tämä on siis vain minun mielipiteeni näissä raha-asioissa.
Ja niistä turvaistuimista. Esikoinen istui Britax Freewayssä, jonka voi kiinnittää vain selkä menosuuntaan päin, reilu 3-vuotiaaksi, jolloin siirrettiin kuopus kyseiseen istuimeen. Esikoinen oli silloin yli metrin mittainen ja painoi n. 16 kg. Meillä ei silloin ollut vielä omaa autoa, vaan istuinta käytettiin vain mummolamatkoilla isovanhempien autossa. Toinen niistä oli Toyota Camry, joka oli tosi tilava, mutta toinen oli Seat Leon, missä pojan jalat olivat aika ahtaasti, mutta ei poika siitä koskaan valittanut. Nyt meillä on sitten oma autokin ja 2 v kuopus-tyttö istuu tossa Britax Freewayssä (selkä menosuuntaan päin siis). Tyttö on autossa ilmeisesti hieman pahoinvoiva (oksensi kaksi kertaa viime kesänä, kun ajettiin mutkaista tietä), mutta koska on vielä niin pieni (n. 85 cm ja 11,5 kg), en missään nimessä uskalla vielä kääntää kasvot menosuuntaan istumaan. Siihen täytyisi myös ostaa uusi istuin, eikä silloinkaan ole varmaa, että tyttö alkaisi autossa viihtyä. Ollaan nyt sitten tehty muilla tavoilla matkustaminen mahdollisimman mukavaksi, ettei tytölle tulisi huono olo, eikä onneksi tarvitse autossa matkustaa kuin n. 1 krt/kk mummoloihin ja niihin on suorat tiet.
Olipa sekavaa tekstiä, missä ei tainnut olla oikein mitään pointtiakaan...
meillä tuplat matkustivat turvakaukalossa 1v synttäreihinsä asti, josta sitten siirtyivät kasvot menosuuntaan istuimiin suoraan. meillä ei autoon kuskin penkin taakse vaan voinut huonon ajoasennon takia laittaa selkä menosuuntaan istuinta. eikä uutta autoakaan siinä kohtaa pystytty hankkimaan. toinen istuin on maxi cosi priori ja toinen hts be safe izi comfort. toinen istuin saatiin kaveriperheeltä lainaksi. mielestäni ollut ihan toimiva ratkaisu... ja onneksi mitään ei ole sattunut liikenteessä!!
Meillä esikoinen käännettiin 2,5 vuotiaana kasvot menosuuntaan. Toinen lapsi on nyt 1,5 v ja istuu selkä menosuuntaan vielä pitkään. En näe vielä mitään syytä häntä kääntää toisin päin. Hyvin mahtuvat molemmat takapenkille näinkin.
Itse olen myös kuullut tuosta 3 v iästä kääntämisen suhteen. Johtuu lapsen pään suhteellisesta suuruudesta verrattuna loppuosaan vartaloa ja suhteellisesti aikuista heikommista niskalihaksista -- mahdollisen nokkakolarin tullessa selkä menosuuntaan on turvallisempaa.
Meille (jos kaikki menee hyvin) syntynee kesän lopulla kolmaskin lapsi - ja silloinkin meillä takapenkillä nykyiset penkit pysyvät juuri niin kuin ovat nytkin. Katsotaan sitten kun toinen on lähempänä kolmea vuotta, jos hänet kääntäisi toisin päin.
Koska lapsen niska ei vielä kestä kovin rajua kolaria kasvot menosuuntaan. Meillä poika 1v4kk ja tulee matkustamaan niin kauan kuin mahtuu, toivottavasti siihen 4 v synttäreihin asti, selkämenosuuntaan. Minulla ei ole mitään kiirettä ottaa turhia riskejä.
Poika huomenna 2.5kk.
Ei mahtunut enää toisinpäin, meillä pieni farmari, kaks vuotta on tingitty omasta jalkatilasta, ja oltais vieläkin, mutta poika ei enää mahtunut. Istuimena gracon cosmic xtp.
Olisin halunnut vielä puolivuotta pitää, mutta näin oli nyt tehtävä.
Ei kukaan tietenkään halua että oma lapsi vammautuu tai kuolee kolarissa, mutta toisaalta kaikilla ei ole varaa vaihtaa sen takia autoa tai ostaa uusia istuimia (varsinkaan kun vierailta niitä ei kannata käytettynäkään ostaa). MUTTA, jos on varaa ajaa autolla näillä bensan hinnoilla, niin kyllä uuteen (sopivaan) istuimeenkin täytyisi olla varaa.
Monista ostopaikoista voi kysellä osamaksumahdollisuutta (itse olen maksanut lastentarvikeliikkeessä uudet tuplavaunut osamaksulla, sovimme vain mitä maksan/kk ja homma toimi hyvin), tai sitten voi ottaa vaikka Visakortin sitä varten! Ok, korkoja tulee, tiedän, mutta onko mitään arvokkaampaa kuin lapsen terveys ja henki?
Koska vaikka miten varovasti itse ajaa, joku toinen ei ehkä aja. Ja kun kolari tulee, ketään muuta ei voi syyttää kuin itseään.
Jokaisella on kuitenkin oma mielipiteensä, tämä on minun. Me tingitään mieluummin muusta kuin lapsen terveydestä. Esikoinen käännettiin liian aikaisin (2,8v) kasvot menosuuntaan (kun auto jäi pieneksi pikkusiskon siirryttyä kaukalosta selkä menosuuntaan ja näin saimme tilaa OMILLE jaloillemme etupenkille) ja kadun sitä edelleen. Luojalle kiitos, ettei mitään sattunut. Mutta siitä pelottavasta ajatuksestakin oppineena samaa virhettä ei enää toisteta. Eli mikään pyhimys minäkään en näissä asioissa ole, mutta tosiaan toista kertaa en kyllä suostuisi kääntämään lasta liian aikaisin.
t. kolmen lapsen pitkä äiti ja pitkä isi ja todella ahdas auto
kasvot menosuuntaan päin noin 1 vuoden iässä koska turvaistuimen ohjeissa luki että 0-9 kg istuin asennetaan selkä menosuuntaan ja 9-18 kg kasvot menosuuntaan! Että onkohan meillä nyt sitten sääntöjen vastainen istuin vai!? Ihan on Hobby Hallista tilattu, ei kai ne sentään lainvastaisia penkkejä myy!?
Meidän esikoinen painoi 1 vuotiaana reilut 9kg kun naapurin vauva painoi 2kk iässä 8,5kg.. Nelivuotiaana vasta niskat alkaa kestämään törmäyksiä.
Käsittääkseni tämä selkä menosuuntaan suositus 3 vuotiaaksi on pohjoismainen suositus (sen perusteella minkä tyyppisiä kolareita täällä tilastojen mukaan eniten ajetaan) ja muualla Euroopassa kaikki istuimet ovat kaukalon jälkeen kasvot menosuuntaan.
Joten oma mielipiteeni on, että järkeä voi käytää ohjeiden kirjaimellisen noudattamisen sijaan. Entäs jos kohdalle sattuukin se kolarityyppi, jossa toisin päin olisi ollut turvallisempaa... Tilastot ja tosielämä kun eivät aina ihan tarkalleen kohtaa!
Tämä siis oma mielipiteeni ja oma perusteluni sille, että käänsin hiukan yli 2 vuotiaana lapsen matkustamaan niin, että hänen jalkansa mahtuvat hyvään asentoon. Tuskin on kasvavan lapsen selällekään hyväksi istua pitkiä matkoja paikalleen köytettynä hankalassa asennossa jalat kippurassa (lapsen isä pitkä ja neuvolassa alusta asti varoiteltu mahdollisista aikuisiän selkävaivoista, jos tytön pituus tulee isäänsä ja selkää rasitettu vauvana/lapsena haitallisesti). Jos olisi mahtunut, olisin varmaan pitänyt vielä jonkun aikaa toisin päin.
...vaikeita juttuja. Kyllähän se selkä menosuuntaan istuminen on turvallisempaa (kaikkihan me istuttais sillä tavalla, jos vaan auton saisi järkevästi sen malliseksi suunniteltua ;)) ja vahingollisimmat rysäykset sattuu juuri sieltä nokan suunnasta (fysiikan lait törmäyksissä peräkolari verrattuna nokkakolariin). Siitähän ei päästä mihinkään. Sitäkään ei voi unohtaa, että liikenteessä on ajettava oikeasti kunnolla ja riittävillä turvaväleillä sopivaa nopeutta. Törmäys 15 km/h edellä ajavan perään tuntuu jo ihan muikeasti niskoissa aikuisellakin.
Mutta sitten tulee ne viihtyisyysseikat. Meilläkin 1 v 8 kk poika on ruvennut rempomaan siinä penkissään aika hulluna, kun tahtoisi nähdä auton kuskin tai muuten vaan sen etuosan autosta. Kokoakin on niin paljon, että jalat koukussa alkaa pian olla. Meillä on Brion Zento istuimena. Se voi olla melko pystyasennossa, ja etupenkille kyllä melko hyvin pääsee istumaan, ainakin normaalimittainen nainen tai lyhyt mies :). Uskon kyllä, että olisi aika kinkkinen paikka pistää tuohon asentoon joku tukijalallinen turvaistuin kuskin penkin taakse :-S. Tai sitten tuo Zento viistommassa asennossa, jossa sen kyllä tahtoisi pitää silloin, kun lapsi on vielä alle vuoden vanha tms. Meillä turvaistuimeen siirryttiin jo 5-6 kk:n iässä, kun on niin iso poikanen.
Mä luulen, että vaihdamme penkin toisinpäin tuossa kesän korvilla, ellei poika sitten ala viihtyä siinä paremmin nyt. Toki tahtoisin pitää sen turvallisemmassa asennossa pitkään, ja aiemmin ajateltiin, että yli 2-vuotiaaksi näin tehdäänkin, mutta mutta... Tuossa Zentossa alkaa kyllä loppua mitta niistä turvavöistäkin, kun siis ne olkavyöt ei saa olla yhtään hartialinjaa alempana. Ehkä pojalla on pitkä selkä sitten. Kesällä varmaan on parempi tilanne, kun vaatteita ei ole niin paksusti, mutta jos tosiaan hartialinja alittuu, niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että on pakko vaihtaa penkki toisinpäin ja vaihtaa auton omilla vöillä kiinnittämiseen.
Ei olla viitsitty vaihtaa autoa parin vuoden takia (koska nykyinen auto riittää varsin hyvin kun lapset istuu nokat menosuuntaan), joten molemmat alle 3v lapset istuu naamat menosuuntaan. Nuorempi siirtyi suoraan kaukalosta alle 1v iässä näin.
Meillä ajoturvallisuuteen vaikuttaa myös paljon se, miten paljon autossa kiljutaan. Jos molemmat ovat naamat menosuuntaan, niin mies ei mahdu edes ratin taakse istumaan ja mulla on naama ratissa. Se ei ole turvallista. Samalla lapset kirkuvat. Huuto alkaa heti jakkaraan kiinnityksestä.
Nyt kun molemmat istuvat naamat menosuuntaan, niin kuskin penkin saa suht järkevään paikkaan ja lapset viihtyvät ainakin 20 minsaa yleensä. Sitten vasta alkaa protestointi.
Samalla viihdyttäminen on helpompaa, ei tarvitse aina pysähtyä käyttämään esim DVD soitinta tmv.
Juu, meidän molemmat on aika tempperamenttisiä tapauksia... :)
Meillä kävi näin: Isokokoinen poikamme istui selkä menosuuntaan jalat jo melko koukussa. Niinpä vaihdoimme toisin päin istumaan 1,5-vuotiaana. Isuin on malliltaan sellainen, että voi käyttää molemmin päin. Alkoi viihtymään hirmu paljon paremmin autossa. Mutta jälkikäteen vähän hirvittää. Olisi ehkä kannattanut vielä antaa kuitenkin olla pitempään selkä menosuuntaan, vaikkakin jalat aika koukussa. Onneksi ei kolaroitu..
Lisäystä vielä edelliseen: Pojalla on nyt ikää 2,5 vuotta. Pituutta on 98 cm ja painoa 18 kg. Istuimen ohjeiden mukaan nyt pitäisi jättää istuimen vyöt käytöstä ja kiinnittää lapsi istuimineen auton omilla vöillä (viim 18 kg eteenpäin). Tämähän ei enää onnistuisi, jos istuin olisi selkä menosuuntaan. Joten ainakin tämän istuimen kohdalla olisimme joutuneet viimeistään nyt kääntämään istuimen kasvot menosuuntaan. Malli on Gragon XP_, mikä lie, jotain sinne päin.
Eli tingitään muista asioista kuin lapsen turvallisuudesta. Siksi vaihdoimme isompaan autoon kun oli tarve mahduttaa kaksi lasta selkä menosuuntaan tulevat pari vuotta. Vanhassa autossa olisimme joutuneet kääntämään esikoisen viim. 2-vuotiaana, kuopuksen jo 1-vuotiaana.
Istuimen suunnan merkityksestä kolaritilanteessa on selkeät tutkimustulokset ja mies oli työssään joutunut perehtymään kolarisyytutkimuksiin joissa oli lapsia. Tietojemme perusteella asia oli päivänselvä. Auton vaihto ei ole kaduttanut kertaakaan vaikka opiskelijaperheessä usean tonnin lasku kirpaisi.
Meillä on edelleen pitkät 3v/100cm sekä 1½v/93cm selät menosuuntaan autossa. Näin mennään vielä muutaman kuukauden näin kun lapsilta ottaa talvikengät ottaa jalasta pitemmillä matkoilla - kesä onneksi tulossa. Etupenkeillä pitkillä vanhemmilla on ihan mukavasti tilaa.
Moi! Turvallisuus ennen kaikkea ja siksi en ole vielä kääntänytkään istuinta. Meillä Brio Zento istuin ja 1,5v poitsu viihtyy siinä ainakin vielä ihan hyvin. Jossain oli infoa, että vaikka lapsi istuu jalat koukussa tuolissaan, se ei ole huono asia. Välillä haluaisi nähdä kuskin, mutta on tyytyväinen, kun näkee kuskin matkan jälkeen! Yritän pitää istuimen selkä menosuuntaan 3-vuotiaaksi asti, mutta pojalla on niin pitkät jalat, että voi tehdä tiukkaa. Mutta en halua aiheuttaa vaaraa hänelle.