Miten tuntemillasi teiniäideillä menee nykyisin?
Tunnen seuraavat tapaukset ja ei kovin hyvin mene kellään.
1. Sai lapsen 16-vuotiaana, mutta myöhemmin hylkäsi lapsen ja perusti uuden perheen. Muutti pois paikkakunnalta, en tiedä minne.
2. Lapsi 18-vuotiaana, suhde miehen kanssa kesti pari vuotta ennen kuin erosivat. Lapsi jäi äidilleen, mutta isä tapaa lasta. Asuu edelleen lapsuudenkaupungissaan.
3. Lapsi 17-vuotiaana, isä lähti menemään lapsen ollessa pieni. Ollut siitä asti täysipäiväinen yksinhuoltaja. Kotipaikkakunnallaan edelleen.
4. Äidiksi myös 17-vuotiaana, erosi pian vauvan syntymän jälkeen miehestään. Nykyään uusi mies. Asuu myöskin kotikunnassaan.
Kaikilla koulutuksena max. ammattikoulu ja työ sellainen perusduunarityö huonohkolla palkalla.
Tämän ketjun ei ole tarkoitus haukkua teiniäitejä, mutta olisi kiva kuulla millaisia elämäntarinoita teiniäideille on tullut?
Kommentit (54)
Olen vain sen todennut, että mielestäni teiniäitiys rajoittaa elämää ja tulevia valintoja aika lailla. Teiniäitikin voi elää onnellista elämää, en ole sitä kieltänyt, mutta kieltämättä monen elämä voisi olla monin puolin onnellisempaa jos olisi lapsen myöhemmin hankkinut, mutta turhahan sitä on murehtia.
t. ap
Vierailija:
Ja nämäkö syyt oikeuttaisivat/ vaatisivat teinin tekemään abortin??
Vierailija:
Olen vain sen todennut, että mielestäni teiniäitiys rajoittaa elämää ja tulevia valintoja aika lailla. Teiniäitikin voi elää onnellista elämää, en ole sitä kieltänyt, mutta kieltämättä monen elämä voisi olla monin puolin onnellisempaa jos olisi lapsen myöhemmin hankkinut, mutta turhahan sitä on murehtia.t. ap
Vierailija:
Ja nämäkö syyt oikeuttaisivat/ vaatisivat teinin tekemään abortin??
Mistä sitä tietää olisiko heidän elämänsä onnelisempaa?
Tunnen aika monta pariskuntaa ja äitiä, jotka ovat saaneet lapsensa myöhemmin ja eivät todellakaan ole onnellisia!
Sai esikoisen 18-vuotiaana (täytti tosin 19 kk:n päästä lapsen syntymästä), samana keväänä kirjoitti ylioppilaaksi. Lapsen isän tapasi ulkomailla ja sinne se isä jäikin, vaikka alkuraskaudesta pitivät yhteyttä ja miehen piti tulla Suomeen. Oli siis " alusta asti" yh. Äitiysloman jälkeen lapsi oli mummolassa hoidossa päivät, kun äippä opiskeli itselleen ammattia.
Tapasi netin välityksellä ihanan miehen 20-vuotiaana (lapsi tällöin reilu vuoden). Seurustelivat muutaman kk:n ennen kuin muuttivat miehen luokse toiselle paikkakunnalle. Puolen vuoden jälkeen tästä, toinen lapsi ilmoitti tulostaan. Menivät myös kihloihin. Häitä tanssittiin tasan 1,5 vuoden päästä kihlapäivästä.
Muuttivat ennen toisen lapsen syntymää maalle, miehen kotitilalle. Äiti oli puoli vuotta toisen lapsen kanssa kotona, kunnes vaihtoivat: isä jäi kotiin lasten kanssa ja äiti jatkoi opiskelujaan. Kuopuksen ollessa 1-vuotias perusti tämä teiniäiti oman yrityksen ja pärjäävät todella hyvin. :)
Ihanan miehen tämä teiniäiti löysi itselleen ja mahtavan isän molemmille lapsilleen! Paremmin ei heidän asiansa enää voisi olla.
Niin ja tällä hetkellä tämä teiniäiti on 22v. (täyttää kohta 23v.)
Ikää kohta jo 30, yhden vauvan yh, lapsen isä ei kuvioissa mukana, ei koulutusta, ei työpaikkaa, asuu kotikaupungissaan kunnan vuokra-asunnossa.
Tällaisia tapauksia tiedän ainakin 2.
Sai lapsen 17 vuotiaana. Meni kihloihin, mutta isä häippäsi ennen lapsen syntymää. Jatkoi villiä nuoruuttaan ----> mummo hoiti lasta 3 vuotiaaksi. Lapsilla maailman kauhein lapsuus, johon kuului juoppo isäpuoli, ei kunnon vaatteita, hyvä jos ruokaa. Aina lomilla mummolassa hyvässä hoidossa.
Äiti alkoholisoitui jo nuorena. Yritti tehdä monta itsaria yms. sekoilua. Toimi siivoojana ja jäi sairaseläkkeelle hyvin nuorena. Tuli 43 vuotiaana mummoksi. Ei lähetä joulu tai synttärilahjoja, koska kaikki rahat menee ryyppäämiseen. Täys juoppo ja moniongelmainen.
1) Paksuksi yläasteaikaiselle poikaystävälle, peruskoulun sai nipin napin loppuun, ero, lapsi on tytön vanhempien hoivissa useimmiten, tyttö istuu lähipubissa ja etsii uutta miestä, ei töitä, ei koulutusta, ikää nyt 25v.
2) Raskaaksi ammattikoulussa, mies oli täysi alkoholisti, ero, asuu lapsen kanssa kahdestaan vanhempiensa luona, on ollut työharjoittelussa kierrätyskeskuksessa joskus 6 vuotta sitten, ikää nyt 24v.
3) Raskaaksi 18-vuotiaana, taustalla huono koulumenestys ja kesken jääneitä amisopintoja, ero raskausaikana, raskausaikana myös uusi mies kuvioihin, ero lapsen synnyttyä, kolmas mies, taas ero lapsen ollessa parin vuoden ikäinen, ei käy töissä, en tiedä millä elättää itsensä, ikää nyt 24v.
4) Raskaaksi 19-vuotiaana 32-vuotiaalle linnassa istuneelle miehelle, muuttivat omakotitaloon, uusi raskaus, kyseessä kaksoset joista toinen kuoli synnytyksessä, mies pahoinpitelee ja pettää minkä ehtii, naisella satunnaisia lyhyitä työpätkiä mm pizzerioissa ja siivoojana, ikää nyt 23v.
5) Raskaaksi 19-vuotiaana elämänsä rakkaudelle, joka tosin on alkoholisti, menettänyt luottotietonsa ja käy huorissa säännöllisesti. Muuttivat kaupunkiin, asuvat yhdessä, nainen opiskelee sairaanhoitajaksi, mies yrittää vaihtaa työpaikkaa sitä mukaa kun saa juomisen vuoksi potkut, ikää nyt 23 tai 24v.
6) Apukoululainen, teki lapsen 18-vuotiaana 38-vuotiaan miehen kanssa. Olen bongannut tytön paikallisen räkälän terassilta maha pystyssä, rööki huulessa, tuoppi edessä ja silmä mustana. Toivon kovasti, että lapsi on otettu huostaan, tyttö nyt 21 tai 22v.
7) Pieneläinhoitajaksi opiskellut tyttö, joka teki suunnitelmallisesti lapsen ryyppäävän ja hakkaavan apukoululaisjuntin kanssa. Ovat edelleen yhdessä ja lisääntyvät, tyttö nyt 26v.
8) Kasvatuslaitoksen tyttö, joka teki lapsen lihavan itseään vanhemman taekwondo-opettajan kanssa. Mies käyttää taistelulajiosaamistaan tytön pieksemiseen, naimisiin silti mentiin ja pikkukakkonenkin on tehty, tytön iästä en ole ihan varma, 22-25v kuitenkin?
Ja nämä kaikki tapaukset ovat siis yhden 6000 asukkaan pikkukaupungin kasvatteja, yhden kanssa olin lapsena hyvä ystävä, suurin osa on ollut koulussa samalla tai rinnakkaisluokalla jossain vaiheessa. Minä olen sellainen klassinen nörttitapaus, joka päätti jo nuorena karistaa kotikylän pölyt jaloistaan, opiskella, matkustella, hankkia sivistyneen ei-hakkaavan, ei-pettävän, henk. koht. hygieniastaan huolehtivan jne.. miehen. Jäihän sinne kotikylään ihan ok-tyyppejäkin, mutta muistoissani nämä " tällaiset tapaukset" kummittelevat päällimmäisenä. Samasta syystä moni ehkä ei pidä kotikylään jäämisenä kovin suurena meriittinä tai teiniäitiyttä, avioliittoonkaan päätynyttä, kovin ihailtavana. Aina on poikkeuksia, mutta suurin osa on ainakin minun kokemuspiirini mukaan alempaa sosiaaliluokkaa, jolla ei ole mitään haluja edes yrittää kiivetä yhtään ylemmäs.
Samassa firmassa töissä 20 vuotta, ylennyt hitaasti ja varmasti. Meni naimisiin, sai toisen lapsen. Ollut avioliitossa 15 vuotta. Lapset ihania ja hyvin koulussa toimeen tulevia, ei näytä olevan ongelmia.
Ystävätär 2
Äidiksi 18-vuotiaana. Isä häipyi ennen lapsen syntymää. Lapsi kasvoi ja voi hyvin, äiti työskentelee lastentarhassa, tehnyt tosin jos jonkinlaisia hanttihommiakin. Oma asunto, nyt jo kokonaan maksettu. Miesystävä, ystäviä, harrastuksia, näyttäisi olevan asiat ihan ok.
1. äiti oli 17-v. meni kihloihin lapsen isän kanssa raskausaikana, mutta erosivat heti lapsen synnyttyä. Lapsi kasvoi isovanhempiensa kanssa ja on siellä edelleeen. Pitää äitiään " tätinä" . äiti jatkoi biletystä, nyttemmin rauhoittunut ja hankkinut ammatin, uusi suhde.
2. äiti sai ekan lapsensa 17-vuotiaana, muutti isän kanssa yhteen, nyt 10 vuotta myöhemmin 3 lapsen perhe. äiti ei ole opiskellut peruskoulun jälkeen, mutta käy töissä.
Ei pidä huolta lapsistaan. Ei koulutusta tai kunnon työtä. Alkoholisoitunut.
Lapsi 16-vuotiaana, naimisiin lapsen isän kanssa 18-vuotiaana, samassa iässä toinen lapsi, opiskeli ammatin, kolmas lapsi 24 vuotiaana, neljäs lapsi pari vuotta myöhemmin. Yhä edelleen naimisissa saman miehen kanssa (kohta kymmenettä vuotta), tekee työkseen toimistohommia, viides lapsi tulossa ja ikää ei vielä 30:ntä...
samalle miehelle 35 vuotiaana. Nyt on jo kolminkertainen isoäiti, naimisissa olleet miehensä kanssa yli 40 vuotta.
Pakko provosoitua. Ap:n tarinoista ei kyllä käy mitenkään ilmi, millä tavalla " ei kovin hyvin mene kellään" . Tarkoitatko siis että jos on yh, jolla perusduunarityö ei voi olla onnellinen? Tai mitä jos asuu kotipaikkakunnallaan, onko se ratkaiseva tekijä?
No okei, ykköstapauksesta voi sanoa, että vähän karumpi tarina, jos hylännyt lapsen. Toisaalta, jos ap ei edes tiedä missä tällä hetkellä menee, mistä voi tietää miten tällä hetkellä menee?
että eivät ole onnistuneet " nostamaan" elintasoaan mitenkään. En tarkoita, että se olisi huono juttu, mutta ei se kovin mairittelevaa kuvaakaan anna, että ei ole muuhun pystytty kuin siihen, että saadaan " perustyö" ja jämähdetään kotikaupunkiin eikä ole edes mahdollisuutta parempaan.
t. ap
Vierailija:
Pakko provosoitua. Ap:n tarinoista ei kyllä käy mitenkään ilmi, millä tavalla " ei kovin hyvin mene kellään" . Tarkoitatko siis että jos on yh, jolla perusduunarityö ei voi olla onnellinen? Tai mitä jos asuu kotipaikkakunnallaan, onko se ratkaiseva tekijä?No okei, ykköstapauksesta voi sanoa, että vähän karumpi tarina, jos hylännyt lapsen. Toisaalta, jos ap ei edes tiedä missä tällä hetkellä menee, mistä voi tietää miten tällä hetkellä menee?
hyvinkin onnellinen kyseisessä asemassa. Oli sitten teiniäiti tai ei. Ei kaikki halua uraihmisiksi, akateemisiksi. Ei tämä maailma edes pyörisi ilman niitä duunareita.
Miksi elämän pitäisi kehittyä ulkoisissa standardeissa jonkun oletetun kehityskaaren mukaisesti?
Etkö usko että omassa kotikapungissa eläminen, perusduuni ja lapset voisivat tehdä ihmisen onnelliseksi?
Eikö tärkeintä ole ihmisen onni ja hyvä olo eikä muiden ajatukset?
Asuu ulkomailla lapsen kanssa mutta suhde lapseen ei ole mitenkään kamalan hyvä, eivät osaa olla jotenkin läheisiä.
Lapsi 17 vuotiaana. Isä ei kuvioissa edes alussa.
Nyt naimisissa (onnellinen liitto) ja kaksi lasta lisää. Opiskeli erityisopettajaksi ja omalla alalla töissä.
Eli todella hyvin menee. Tuo nuorena saatu lapsi jo aikuinen ja myös työelämässä.
Anoppi.
Raskaaksi 16v, kolme lasta kasvattanut ja perheensä hoitanut. Ei se teiniäitiys näy. Nyt mitä ihanin mummu ja toimeen tullaan.
Sai lapsen 17 vuotiaana.
Naimisissa lapsen isän kanssa yli 35 vuotta
Samassa työpaikassa kohta 35 vuotta. Asuvat omakotitalossa. Saivat myös kaksi muuta lasta. Lapset hyvissä työpaikoissa.
Olen itse naimisissa tämän esikoisen kanssa :)
Osan tunnen hyvin, osan huonommin.
1. sai lapsen ennen 16v. päivää. Oli lapsen kanssa reilu 2v. kotona, opiskelee nyt ammattia. Lapsen isän kanssa elää yhdessä, häät kohtapuolin. Miehellä ammatti ja työpaikka jo olemassa. Ovat ihana, lastaan rakastava pari ja yhteistä taivalta jo 7v. nuoresta iästä huolimatta.
2. sai lapsen kesken yläasteen. Teki toisen ja kolmannen heti perään. Mies oli ekan lapsen syntyessä yli 30v. Ei ole opiskellut, nyt lapsia viisi tai kuusi ja ikää 25v. Itse sanoi että tekee aina uuden lapsen että tuet juoksee. Mies kuvioissa satunnaisesti.
3. Sai lapsen 16v. Oli vuoden kotona, opiskeli ammatin, jatkoi opintojaan. Valmistui vuosi sitten ja syksyllä sai toisen lapsen. Eri isä kylläkin kuin ensimmäisellä lapsella, mutta yhdessä ovat olleet esikoisen taaperoiästä saakka.