Energiatekniikan DI vastaa muutamaan peruskysymykseen, jos osaa

ei varsinaisia sivuaineita, muistaakseni.

eikö kotonakaan ole ihmetyttäviä energia-asioita.

Ja ovatko ne oikeasti niin turvallisia kuin väitetään?

Siis kun talvisin puhutaan sähköpulasta, niin mitä konkreettisesti tapahtuu, jos sähköä ei pystytä tuottamaan tarpeeksi.

on erittäin turvallinen.

Kannatan ydinvoimaa, juuri turvallisuuden kannalta. Kannattaisin myös hukkalämmön talteenottamista kaukolämpötarkoitukseen.

Käyttöisin itse sitä samaa lämpöä.

Ydin voimala toimii:

Liian pitkä vastaus, mutta lyhyesti:

aineen ytimet jotka hajotessaan luovuttavat paljon energaa on saatu reaktorissa hajoamaan ja näin vapautunut lämpö saadaan talteen veteen. Tämä lämpöenergia muutetaan turbiinissa mekaaniseksi (pyörimis) energiaksi ja edelleen sähköksi.

Ja ovatko ne oikeasti niin turvallisia kuin väitetään?

Voimalat ovat töydellä teholla ja ei vain tule lisää tehoa, ei sitten millään-



Sama kuin ajaisit mopolla kaasu pohjassa, eikä nopeus nouse yli 45 km/h, ei vain nouse vaikka kuinka yrittäisi. Resurssit on loppuun käytetty.



Silloin on pakko ajaa ales kuluttajia, esimerkiksi saunomista suositellaan vähennettävät ja mahdollisesti jotku tehtaan joutuvat alesajamaan osaa tuotannostaan.



Voisi ajatella että kaupungin osai ajetaan ales, eli joka 6 tunti yksi kuudesta kaupunginosasta on ilman sähköä tunnin verran. Tämä tietysti ääritapaus. Asunnon eivät vielä kylmene, mutta ruuanlaittoa ja peseytymistä pitää tarkistalla kellosta.

mutta en silti suosittelisi. Tarkoitan että paperista saa varmaan paremman hyödyn kun vie sen kierrätykseen, jolloin säästyy metsät kaatamiselta ja paperia voidaan käyttää kierrätyspaperin tekemiseen.



Paperin lämpöarvo ja polttoarvo takassa on yhtä tyhjänkanssa. Sytykkeenä voi hieman käyttää, mutta muuten kierrätys lehtiroskiksen kautta on suositeltavampaa.





Vaarallista se ei kuitenkaan oel, ellei joku nyt hirveitä määriä sitä polta. Myönnän etten tiedä mitä vaaraa siitä voisi olla. Toki musteita ym muita ei ole tarkoitetta varsinaisest poltettavaksi.



Vierailija - 30.11.2008 21:07 (ID 1052993)



Onko takassa paperiroskan polttaminen "vaarallista" vai ok?

siitä missä mennään fuusioreaktion kanssa? Eli miten pitkä matka vielä on kaupalliseen käyttöön?



t. eräs jolla fysiikanluennoista aikaa lähes 10 vuotta.

Käyttäen vähemmän (lisä) energiaa kuin tuottaa? (Vai miten niitä nyt siis ikinä mainostetaankaan toimiviksi?)

siten, kun on vastattu viimeiset 20 vuotta, eli fuusioreaktori on käytettävissä voimalatoksena 20-30 vuoden päästä. Niin se oli 20 vuotta sittenkin, eli jos ennuste olisi osunut oikeaan, valmistuisi juuri tällä hetkellä ensimmäinen fuusiovoimala jonnekin päin maailmaa. Ikävä kyllä edelleen uskotaan että ensimäinen fuusiovoimala nousee 25 vuoden päästä jonnekin päin maailmaa.

No edistysaskeleita on otettu, ja sen tuoma hyöty on niin valtava, että kyllä se valmistuu ennemmin tai myöhemmin. Uskon että maidän elinaikana se viälä tuottaa erinomaista energiaa ihmiskunnalle.

siitä missä mennään fuusioreaktion kanssa? Eli miten pitkä matka vielä on kaupalliseen käyttöön?

t. eräs jolla fysiikanluennoista aikaa lähes 10 vuotta.

Jääkaapissa on "kylmä", eli +4 astetta. sieltä jääkaapin kylmäaine siirtää tämän lämmön jääkaapin ulkopuolelle, käytännössä jääkaapin taakse.

Olette varmasti huomanneet, että jääkaapin takana ja myös sen päällä on huomattavan lämmintä.

Kaikki tuo lämpö on otettu pois jääkaapin sisältä. Toki jääkaapin takaosa on osittain lämmin myös siksi, että siellä toimiin kompressori sähköllä ja toimiessaa se lämpenee. Kuitenkin iso osa tuosta jääkaapin takaosan lämmöstä on kotoisin jääkaapin sisältä. Näin lämpö johdetaan jaakaapin sisältä pois jääkaapin ulkopuolelle. Mikäli näin ei tehtäisi, olisi jääkaappi pian huoneen lämpöinen.

Fysikaalisessa mielessä jääkaapin kylmyys +4 astetta on kuitenkin lämpöä, josta saadaan lämpöä siirrettyä pois huoneilmaan.

Vesi höyrystyy kattilasas 100 asteen lämpötilassa. Jääkaapin kylmäaineen kierto on rakennettu siten, että siellä kiertävä kylmäaine höyrystyy jääkaapin lämpötilassa, eli esim +4:ssä asteessa.

Kylmäaine on siis aina jonka ominaisuudet ovat sopivat juuri tähän käyttötarkoitukseen. Tämän prosessin kiertoon rakennetaan sopiva paine kiertoputkistolla ja venttiilillä siten, että tuo kylmä aine höyrystyy jääkaapin takaseinässä. Höyrystyminen on fysikaalinen ilmiö, joka sitoo lämpöä (tai edellyttää tietyn siirrettävissä olevan lämpömäärän olemassaolon). Kun kylmäaine höyrystyy se sitoo lämpöä jääkaapista ja höyrystynyt kylmäaine paineistetaan takaisn nestemäiseksi jääkaaipn ulkopuolella sen takaosassa, jonne tämä kylmäaine samalla tekee käänteisen reaktion, eli luovuttaa höyrystymiseen tarvinut energian eli lämmön.

Tästä syystä jääkaapin ulkopuolinen takaosa ja yläosa ovat jopa kuumia.

Ilmalämpöpumppu toimiii samalla periaateella, mutta jääkaapin +¤ asteen kylmää osaa vastaa ulkoilma ja jääkaappin lämmintä ulkopuolista osaa vastaa asunnon sisäpuoli, joka siis lämpenee.

Jääkaapin ulkopuolisessa takaosassahan ilman lämpötila on varmastyi 40 astetta, vaikka huoneen lämpötila muuten olisikin 22 astetta.

Koita ruiskuttaa käteesi jotain kylmäspraytä. Kun ruiskutat sitä käteesi tämä aine spray-purkista aloittaa höyrystymisen kädessäsi ja koska höyrystyminen vaatii energiaa, tämä höyrystymisen vaatima energia otetaan kätesi lämmöstä. Tästä syystä kätesi lämpö siirtyy höyrynä ilmaan ja kätesi lämpö laskee.

Sama kiukaassa. Kiukaan lämpö johdetaan löylykauhalle heitetyllä vedellä, sen höyrystyessä löylyhuoneen ilmatilaan. Siletä ilmatilasta höyrystynyt vesi leijailee saunojan hartioille ja tuntuu kuumalta. Tuo kuumuus on juuri höyrystetty pois kiukaasta. Vesi ja ilmanpaine ovat sopivia höyrystämään kuumuus pois kiukaasta, mutta jääkaapin lämpötila +4 astetta vaatii pienemmän paineen (järjestetään sillä putkisto/venttiili järjestelmällä) ja juuri siihen tarkoitukseen sopivan aineen, joka on jotain muuta kuin vesi.

Käyttäen vähemmän (lisä) energiaa kuin tuottaa? (Vai miten niitä nyt siis ikinä mainostetaankaan toimiviksi?)