Enskat uuteen viikkoon 31.3.-6.4.08
Heippa! Kokeilen saanko pystyyn uutta pinoa :)
Linkki viime viikon keskusteluihin http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=82&m=12759188&p=2&tmo…
Kommentit (24)
Paco: Sain veljeni perheeltä pinniksen mukana telineen, johon verho viritellään. Eli heiltä sain myös mallin verhoista millaiset siihen käy. Noita telineitä on varmaan monenlaisia, tuohon tuli kaksi verhoa, omat molemmille puolille sänkyä. Eli ompelin kaksi verhoa jotka leveydeltään n. 150 cm ja korkeudeltaan n 130 cm, yltää siis pinniksen alareunaan. Yläreunaan tein verhoihin kujan, josta pujotin ne siihen telineeseen. Verho ei siis ole yhteinäinen, mutta " yhdistyy" takana kuitenkin niin, ettei jää rakoa... Sekalainen selitys, mutta jospa jonkin kuvan sait...kysy ihmeessä lisää. Verhotanko on merkiltään Babydan, ja malli siitä näyttäisi löytyvän ainakin Lastentarvikkeen nettisivuilta. Joten jospa pääsisit perinnettä jatkamaan :)
Nimet on meilläkin jo aikalailla tiedossa, varsinkin tytölle. Pojalle on etunimi, mutta toisesta nimestä on vielä vähän vääntöä, yksi hyvä nimi toiseksi oli meillä mielessä, mutta ystäväni antoi sen omalle pienelleen etunimeksi, joten olen miettinyt, että kehtaako sitä enää käyttää.... Ollaan päädytty antamaan kaksi nimeä, vaikka kyllä kolmekin voisi mukavasti löytyä. Täytyy vielä katsoa jahka pienoinen syntyy, että onko tosiaankaan " nimensä näköinen" , tiedä miten vielä muuttuvat. Nimet on koitettu löytää meidän suvuista, eli varmaan aika perinteisiä nimiä olisi tulossa. Kummeja ei olla vielä kysytty, mietitty on kovasti, pyydetään jahka pienokainen syntyy. Siskoani miehensä kera kysytään ainakin, toinen pariskunta on varmaankin meidän kaveripiiristä. Norpanpoikasella onkin mietittävää kummi-asiassa. Toisaalta mielestäni voit pyytää vain ystävääsi kummiksi, kun onhan hän sinulle se tärkeä ihminen. Luuletko, että se aiheuttaa ystävässäsi ihmetystä, miksi hänen miestään ei pyydetä?
Paco kyseli myös mahdollisista tulevista sisaruksista. Olin aina ajatellut ennen tätä odotusta, että haluaisin nauttia esikoisesta jonkin aikaa, ennen kuin aletaan sisaruksia miettimään, eli ei ihan heti vuoden tai kahden sisään. Mutta kun tämä raskaus ei alkanut ihan helpolla, vaan käytiin tutkimuksien kautta josko on jotain meissä " vikana" . Lähes puolitoista vuotta odotettiin tätä odotusta, mutta hoitoja ei vielä tarvittu... Eli voi olla että vähän aiemmin voidaan aloittaa myös sisarusten mietintää, jos sekin antaa odotuttaa itseään... Kahdesta lapsesta meillä on ollut puhetta, tässä ei kovin nuorennuta enää, yli kolmekymppisiä kun ollaan. Itse olen perheeni kuopus ja minulla on lähes kymmenen vuotta vanhemmat sisarukset, niin pitkää ikäeroa en haluaisi kuitenkaan. Isommat sisarukset ovat jo muuttamassa pois kotoa, kun sitä seuraa heistä tarvitsisi, niin sitä osaksi kasvaa periaatteessa ainoana lapsena. Mutta tosiaan koitetaanhan saada tämä ensimmäinen pienokainen maailmaan ja mietitään sitten asiaa tarkemmin. :)
Tosiaan kun odotettiin tämän raskauden alkamista jokseenkin kauan, niin on mennyt aika ihmetellessä tätä odotusta ja aika on mennyt tosi nopeeta. Ja muutenkin kun raskaus on ollut suhteellisen helppo, ilman mitään pahempia kremppoja. Silläpä tuntuukin ihmeelliseltä, että ollaan jo loppuraskaudessa ja kohta se pieni meillä on täällä sylissä. Eli Paco käyhän sinä ensin hakemassa oma nyyttisi, minä tulen sitten perässä, meidän la on 29.4. :) Koitan olla " kiilaamatta" jonossa...luulen kyllä että toukokuu koittaa ennen kuin meidän pieni syntyy.. tai mistäs sitä tietää miten se yllättää... ;)
Tälläisiä sunnuntai-aamun mietteitä. Mies nukkuu yövuoron jälkeisiä uniaan, joten rauhallista aamua itsekseni täällä vietän. Josko aamupalaa lähtisi laittelemaan...
Weera 36+5
missäs muut " alkupään" odottajat on? en kyllä ole itsekkään kovin ahkerasti jaksanut kirjoitella mutta se johtuu näistä pääkivuista joista edelleen kärsin...lääkäri ei noteerannut oikein mitenkään,voivotteli vaan ja toivoi että loppuisivat viimeisellä kolmanneksella viimeistään :( sitäpä siis odotellaan.
Ultrassa kaikki oli muuten hyvin mutta huolestuttamaan jäi lääkärin kommentti vauvasta " mitenkäs nuo munuaiset näyttävät noin hassuilta..." selitystä ei kuulunut muuta kun että kuva hieman epätarkka,johtuen vatsapeitteistäni. Toukokuussa on rakenneua,siellä kuulemma sitten näkee selvemmin. sinne asti siis odotellaan ja tuskaillaan onko siellä jotain vikana!!
ollaan mekin jo niitä nimiä pyöritelty ja mietitty,mutta mitään ei olla päätetty. Kummejakaan ei olla lyöty lukkoon vielä,aikaa kun on!
hyviä vointeja kaikille ja ilmoitelkaa itsestänne!
tiitu ja " möttönen" 15+4
Täällä yövuorossa oli rauhallista aikaa kirjoitella teille.
Sase onkin varmaan jo vauvansa saanut..? Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin!
Saikku, eikös vaan ookkin kiva laitella kaikkea vauvalle valmiiksi, kyllä se odotus siinä puuhaillessa niin konkretisoituu. Teillähän on ne vaunutkin jo, me kun ei olla mitään isompaa vielä saatu hankittua, niin kiva laitella ees vaatteita. Ikean reissulle oon yrittäny nyt miestä saada ylipuhuttua, tarvittais ihan kirjahyllystä ja työpöydästä alkaen ja lipasto sitten hoitopöydäksi. Käytiin ystävien juuri valmistuneessa talossa ja olivat hankkineet ikeasta samaa sarjaa kalusteita vaikka mitä ja olivat äly hyvän näköisiä, hintaansa nähden siis.
Paco, suahan on supistellut jo lupaavasti ja muitakin merkkejä ilmassa..? Kyselit nimistä, meillä olisi tytölle ollut ihana nimi josta olllaan täysin yksimielisiä, mutta kun meille taidetaan tuoda poikaa..! Pojan nimestä ei ole päästy vielä yksimielisyyteen. Kuulosti muuten kivalta tuo lappujenvaihtotekniikka! Kummeja ollaan alustavasti ajateltu, mutta ei vielä kysytty. Molempien sisaruksia varmasti tullaan pyytämään. Ja niistä sisaruksista, ollaan ajateltu, että mahdollisimman pian. Asutaan aika korvessa, eikä leikkikavereita ole ihan lähellä, niin jo ihan senkin takia.
Alfreed, kyllä sitä maitoa riittää sitten synnytyksen jälkeenkin. Oman kokemuksen mukaan, mitä työssäni oon huomannut, niin sellaiset, joilla maitoa tulee jo ennen synnytystä melko reippaasti, niin maitoa tulee hyvin sitten lapsellekin. Ja on muuten alkanut jo mullakin, toki tippa vaan silloin toinen tällöin. Oli jotenkin jännä, aika mahtavakin tunne huomata, että mun kropassa tapahtuu nyt niin paljon sellaista, mitä en voi kontrolloida millään lailla! Että kroppa toimii niinkuin luonto on tarkoittanut..
Norpanpoikanen oli ollut kunnon shoppailukierroksella! Sehän on oikeasti niin rasittavaa puuhaa että en ihmettele, että oot ollut ihan poikki. Vaikka kiva ois kierrellä, niin ei luut anna myöten enää :) Meinaan että tuollaisen kierroksen jälkeen kun kotona sohvalle istahtaa niin en minä ainakaan meinaa enää ylös päästä, kävely on sitten kunnon ankkaköpöttelyä ..
Weera, oon kans miettinyt, että miten voi aika mennä näin nopeaan.. Samansuuntaisia ajatuksia perhekoon kasvattamisesta, me kans ollaan kolmenkympin pahemmalla puolella jo, joten toivotaan sisaruksia tälle masuvauvalle aika pian. Noin teoriassa ainakin :) Saa nyt nähdä, miten tämän ensimmäisenkin kanssa pärjäillään!
Tiitu, ymmärrän, että tuollainen tokaisu jää mieleen pyörimään. Tuossa tilanteessa pitää lääkärin/kätilön olla Niin tarkkana mitä suustaan päästää, että vältetään turhat väärinymmärrykset ja niistä syntyvät huolet! Eiköhän hän kuitenkin vain tarkoittanut, ettei saanut kunnon näkyväisyyttä nyt tällä kerralla. Yritä ainakin olla murehtimatta liikaa, vaikka on tietysti helpommin sanottu kuin tehty.
Omaan napaan kuuluu hyvää.. Teen näitä yövuoroja vielä, meidän osastolla kun ovat yleensä tosi rauhallisia. Mieluummin näitä kun aamuvuoroissa juoksemista. Eipä tässä ole enää pitkästi kesälomaan ja siitä sitten suoraan mammalomalle.. Oikeasti tajusin nyt että reilut kolme viikkoa enää! Jihuu! Opiskelujuttuja on toki vielä vaikka kuinka mutta eipä tarvi enää töihin tulla!
Voimia kaikille uuteen viikkoon toivoo fiiu ja potkiskelija 26+5
Onpa hiljasta väkee täällä:)
Kummeista ja nimistä: Nimet on jo päätetty, ainakin nyt ennen syntymää.. Voihan se olla, että vauvan nähtyämme, ne on muutettava. Tehtiin, että isäntä kirjotti paperille tytön nimiä ja mä pojan ja sit vaihdettiin laput ja siitä tehtiin valinta. Toiset nimet löyty sitten ihan juttelemalla. Tytön toiseen nimeen ihastuttiin vaan molemmat ja pojan toinen nimi on isänsä toinen nimi. Tyytyväisiä ollaan molemmat nyt ainakin.
Kummeista ei olla vakavasti viä keskusteltu. Tuolla toukokuisissa just kyselin mielipietitä ottaa pariskunnasta vaan toinen kummiks: mä tahdon pyytää lapsuudenystävääni, joka on kun sisko, kummiks, mut en oo ystävän miehen kans päässy oikeen samalle aaltopituudelle. Voinko siis jättää miehen pyytämättä? Miespuolinen kummi tulisi kuitenkin. Toukokuisissa oli vastauksia tullu puolesta ja vastaan. Mitä mieltä täällä?
Sisaruksista ollaan puhuttu ja nyt on suunnitelma, et aika nopeesti tämän perään, jos vaan kaikki menee hyvin ja se on mahdollista. Mä oon halunnu aina paljon lapsia, eikä mieskään oo vastustanu ja kuitenkin ikää on jo molemmilla (26/30) niin ei kauheita ikäeroja voi jättää. Ovatpa sitten toisilleen kavereita, kun ei jää isoo väliä, vaikka onhan se varmasti kovaa työtä kahen pikkusen kanssa.
Toissapäivänä oli vihlovaa kipua mahanahkassa. Navan ympärillä ja kohdun ympäryksillä. Paniikki oli jo, itkeekin piti ja kovasti vauvan liikkeitä tarkkailla. Onneks se liikku ihan normaalisti, eli paljon. Eilen soittelin neuvolaan, mut epäili, et maha venyy ja siitä tulee kipua. Oli sitten alamahalle ilmestyny valkosia viiruja:( Käski seurailla ja lähtee päivystykseen, jos pelottaa ja siltä tuntuu. Kauhulla eilisen tarkkailin vauvan liikeitä ja mahaani, mut kyl kipu lakkas. Ja tänään on ollu ihan ok ja vauva liikkuu. Kaikki tollanen vaan pelästyttää älyttömästi, kun ei tiedä onko normaalia vai ei. Tuntee ittensä iahn heikkohermoseks.
Eilen ajeltiin Tampereelle soppaileen. Seikkailtiin Ideaparkissa, Koskikeskuksessa ja Cittarissa. Se Ideapark meni hyvin, sit alko väsyttään ja eikä kauheesti huvittanukkaan enää,lonkkia särki ja mahaa piti kuulostella vähän väliä niiden liikkeiden vuoksi. NARI NARI:) Päivän reissu tuntu olevan jo vähä liikaa, viime yönä oonki nukkunu ku tukki 12 tuntia, kerran heräsin vessaan, ja nukuttas edelleen. Täällä haahuilen tukka pystyssä aamutakki päällä ja kello on puolessa päivässä:) Eipä taida haitata, ulkona on vesisade, että sama kai se mien tän päivän viettää..
Voikaa paksusti!
Norpanpoikanen huomenna 33 viikkoo täys..