Kertokaa mulle hyvät palstailevat, mistä juttelette mihenne kanssa jos olette kaksin? ov

politiikasta tai paikkakunnan uusimmista juoruista.



Tai sitten ollaan vain hiljaa, sekin tuntuu hyvältä.

tuntuu että meillä ei ole muuta yhteistä kuin lapset ja seksi... minä haluaisin lähteä miehen kanssa enemmän jonnekin kahdestaan mutta hän kun ei kauheasti ota viinaksia niin ei halua lähteä baariin, jos taas menemme kylpylään tai laivalle tms niin siellä mies haluaa vain seksiä ja katsoa telkkaria tms...



ap

Lapsista, kotihommista, tulevaisuudesta, mitä kummalleki kuuluu, "juoruillaan" työasioista yms.



Tai mekin ollaan vaan hiljaa, sekin onnistuu.

Paitsi toi "uusimmat juorut" :)



Tosin autossa monesti nukahdan tosi helposti, enkä oikein voi sille mitään. Mutta jos ollaan vaikka ravintolassa syömässä kaksin, niin sitten kyllä jutellaan yleensä vähemmän arkisista asioista, niistä mistä arkena ei "ehdi" puhua: unelmista, siitä miltä arkeen kuuluvat asiat ja ihmissuhteet _tuntuvat_ (esim mulla on ollut niin kivaa olla äitiyslomalla" ja siitä tarkempaa asiaa), tai sitten vaikka lasten luonteenpiirteistä ym.



Onneksi ei ole samaa ongelmaa kuin ap:lla, tsemppiä siis teille!

Eli vaikea nyt eritellä mutta ihan mistä tahansa voidaan jutella. Taidamme olla niin hyviä ystäviä. Hiljaakin on helppo ja luonteva olla.





Ajattele ap asiaa positiivisesti; te olette enemmän rakastajia keskenänne kuin juttelukavereita. Hyvä piirre sekin:)

mutta se kun ei ole sitä tyyppiä joka jaksais istua ja syödä rauhassa ja hitaasti. Hän taas syö ja sit mennään... =(

Nyt ajan mittaan olen huomannut miten eri asioista me tykätään, minä haluaisin kahden keskisä aikaa vaikka kylpylässä ja ravintolassa jossa voisi jutella ja olla. mies taas haluaisi olla kotona ja harrastaa seksiä (aina) ja mennä ajoissa nukkumaan, hän ei välitä/tykkää ravintoloissa istumisesta tai kävelyllä käymisestä tai yhdessä kaupassa käymisestä ja taas tuota kaikkea minä haluaisin. Ne joita minä haulaisin niin saan aina tehdä yksin tai jonkun kaverin kanssa.



ei me iltaisinnistuta yhdessä tv kiinni ja juoda viinä tms, minä katson yksin tv:tä ja mies on koneella ja odottaa koska päästään sänkyyn. =(



ap

ihan kuin parhaan ystävän kanssa yleensäkkin,kumpikin voi sanoa ja jutella mitä nyt päähän juolahtaakin,se minusta onkin meidän suhteen yks ihanimpia asioita,että puhuminen on luontevaa ja voin kertoa vaikka kaikkein typerimmät juttuni ja ajatukseni (ja kerronkin heh,samoin mies)

Ajattele ap asiaa positiivisesti; te olette enemmän rakastajia keskenänne kuin juttelukavereita. Hyvä piirre sekin:)

No noin en ole kyllä asiaa koskaan ajatellutkaan?!

Tuntuu vaan niin pahalta kunei saa sitä mitä niin toivoisi. Joo tiedän kaikkea ei voi saada mutta tämä oikeesti ahdistaa, me ei olla miehen kanssa ystäviä vaan meillä on omat kaverit joiden kanssa puhutaan asioista.

ap

Oletko kertonut miehelle kuinka kovasti haluaisit tehdä noita asioita hänen kanssaan? Toivotaan, että jossain vaiheessa hoksaisi sen miten asioita voi välillä tehdä toisenkin toivomalla tavalla,



Niin ja vaikka me joskus käydään kaksin ravintolassa, niin ei me lähes koskaan iltaisin istuta yhdessä tv:n ääressä tms. Ei jakseta iltaisin kauheasti jutella. Minä katson tv:tä ja mies on koneella tai toisinpäin. Seksistä en nyt voi sanoa oikein mitään kun olen vieläkin toipumassa synnytyksestä (vaikka siitä on jo 6,5kk). Ja onhan siitä ravintolassa käymisestäkin jo aikaa, kun ei tuota vauvaa ole vielä pystynyt jättämään muille hoitoon. Mutta kaikki ajallaan, tärkeintä on että todella tahtoo olla toisen kanssa ja rakastaa. Aika tuo mukanaan muutoksia jos niitä molemmat haluaa.



t.5

Ruuasta, haaveista, lapsesta, politiikasta, säästä, seksistä, työstä (ollaan samalla alalla), kirjoista, musiikista, kavereista, ajankohtaisaiheista, kaupassakäymisestä...



Ja nää ei ole missään järjestyksessä sitten :) Ja joskus ollaan kyllä ihan hiljaakin :) Ei aina tartte puhua, läsnäolo riittää.

puhua tästä asiasta miehellesi? Siis että sinusta teillä ei keskustella tarpeeksi?

Ensinnäkin mua ns pelottaa lähteä miehen kanssa jonnekin kun tiedän että sen mielessä on vain seksi ja että sitä se odottaa jos jonnekin kaksin päästän (ja sitä pitää harrastaa sitten monta kertaa), koitan siis pitää mieheni tyytyväisenä ja jostain syystä hän ei kuitenkaan tajua että myös minua voisi yrittää pitää tyytyväisenä ja tehdä jotai josta minä pidän (en tarokoita ettenkö pitäsi seksistä mutta...)

Mä en tajua sitä että vaikka minä olisin kuinka väsynyt niin jonkinlaista seksiä mies saa jos sitä haluaa, mutta jos minä haluan että mennään vaikka kävelylle niin mies on niin väsynyt että ei jaksa kävellä tms...



Oikeesti ahdistaa tämä ja kateellisena katselen tuttavia jotka yhdessä käyvät kaupassa ja lnekillä ja viihteellä ja paljon paljon muuta, minä katson yksin tv:tä , käyn lenkillä , kaupassa ja lasetn kanssa ulkoilemassa ja tapahtumissa yms...



Tuntuu niin yksinäiseltä, ja aina puhunkin nykyään että minä teen ja menen ja minä sitä ja tätä, en enää edes sano että joo kyllä me tullaan tai mennään tms...



ap

juttelemme yhteisistä asioista. Tulevaisuuden suunnitelmat, mihin käyttäisimme yhteisiä säästöjä. minne matkustaisimme seuraavan kerran, lapsen kasvatuksesta, lasten lukumäärästä ja molempien perheistä.. Jutellaan kai kaikesta, mutta mies ei ole mulle todellakaan ystävä, hänen kanssa jaan elämäni mutta parhaan ystävän(ja siskojen) kanssa jaan sielunelämäni.

Mm. lapsista, kodista, tulevaisuuden suunnitelmista, työasioista, ystävyyssuhteista, juoruillaan (paljon:)), kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä.

15 vuotta yhdessä eikä puheenaiheet ole vielä loppuneet :)