Lue keskustelun säännöt.
Mustasukkaisuus ahdistaa
28.03.2008 |
Auttakaa nyt tätä onnetonta typerystä. Tilanne on se, että olen saanut vahingossa selville, että nainen, jonka kanssa miehelläni oli suhde ennen minua, käy taas tekemässä töitä mieheni työpaikassa. Tämä nainen ei ole siellä jatkuvasti, mutta ilmeisesti kuitenkin jossain määrin säännöllisesti. Mieheni ei ole enää kiinnostunut tästä naisesta ja meidän suhde voi hyvin, joten en sinänsä pelkää mitään tapahtuvan, vaikka sattuisivatkin olemaan töissä samaan aikaan.
Mikä tässä ärsyttää on se, että mies ei ole puhunut mitään että tuo nainen on taas ilmestynyt työpaikalle. Toisaalta emme muutenkaan puhu hänestä ja mies tietää mustasukkaisuuteni, joten ymmärrän ettei ole naisesta mitään maininnut. Itse taas en halua mainita asiasta, koska asia ei millään tavalla minulle kuulu ja sain tietää asiasta vahingossa (törmäsin eräällä nettisivustolla tämän naisen profiiliin, jota seuraamalla tämä työjuttu on tullut ilmi. Miehelle en halua tunnustaa olevani näin utelias, että olen seurannut ex-heilansa tekemisiä netitse).
Heillä on tulossa keväällä jotkut työpaikan bileet, joista mieheni on maininnut, mutta joihin hän ei välttämättä ole osallistumassa. Tämä ex-heila on niihin menossa, joten otan oikeudekseni loukkaantua, jos mies menee bileisiin, eikä edes jälkikäteen mainitse että se nainenkin oli siellä. Työporukka ei ole erityisen iso, joten he eivät voi olla törmäämättä toisiinsa bileissä.
Mikä tässä nyt on ongelmani: ärsyyntyminen ja mustasukkaisuus, johon ei ole aihetta. Mieheni ei voi vaikuttaa exänsä tekemisiin, eivätkä he ole koko yhdessäolomme aikana (2v) olleet yhteydessä toisiinsa. En siis usko, että tuo nainen on mieheni perään tai toisinpäin. Toisaalta itse olen niin avoin ja rehellinen, että ilman muuta mainitsisin, jos näkisin jotain exääni työpaikallani. Siksi olen loukkantunut, kun mies ei ole asiasta kertonut ja hän ei siis tiedä, että tiedän.
Tämä nyt on ihan turha juttu jota ei pitäisi edes miettiä. MUTTA, jos olisit minä, nostaisitko jossain vaiheessa metelin, jos mies ei puhu exän olemassaolosta mitään, vai antaisitko asian olla ja yrittäisit unohtaa koko jutun? Toisaalta kutkuttaa ajatus siitä, että mies osallistuu työpaikan bileisiin ja jättää sekä etu- että jälkikäteen kertomatta exän osallistumisesta samoihin pippaloihin. Luotan mieheeni, enkä usko että hänellä olisi sutinaa exän kanssa, mutta nähtävästi en luota siihen että hän kertoisi exänsä kohtaamisista minulle.
Olenko aivan sekopäinen kun edes mietin tällaisia? Onhan miehellä oikeus omaan elämään työpaikallaan, eikä hän ole minulle velvollinen kertomaan ketä siellä tapaa päivän aikana.
Kommentit (10)
En siis ehkä vain kuvittele, että tästä saakin loukkaantua.
En mä sen naisen olemassaolosta niinkään pahastu, mutta harmittaa niin pirusti, ettei mies ole maininnut asiasta mitään. Sellainen syö luottamusta. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kertomalla siitä exästä. Tavallaan ymmärrän miestäsi, mutta ymmärrän myös sinuakin. Haluaisin, että mieheni kertoisi tuollaisen uutisen. Toisaalta olisin aika varma ettei oma mieheni kertoisi tuollaista " uutista" , sillä jos häntä ei yhtään liikauta koko tyyppi niin unohtaisi edes mainita siitä, ei siis edes kiinnosta niin paljoa, että muistaa mainita.
Luulen että miehesi suojelee sinua. Älä ole mustasukkainen, ei kannata jonkun vanhan takia. Onhan sinulla varmaan itselläkin exiä ja et voisi varmaan itsekään kuvitella itseäsi enää heidän seuraan. Sama se on miehilläkin.
Kivaa kevättä!
A) suhteessane tarvittaisiin paljon enemmän avointa keskustelua, että sellainen rahallinen luottamus saisi kasvaa, mutta
B) ongelma on sinun epävarmuutesi - jos saa näin jyrkästi sen sanoa, ilman pahoja tarkoituksia.
Ei ole ihme, ettei miehesi uskalla puhua. Olette sen suhteen pattitilanteessa. Lisäavoimuus saattaa vain haavoittaa, jos toinen on kovin hauras; vaikeneminen suojelee mutta luo puolestaan välimatkaa puolisoiden välille.
Näin siis kuvittelisin asioiden olevan, sinua tuntematta. Mitä itse sanoisit - onko itsetunnossasi kaikki kohdalla? (Itse sanoisin että hyvin harvalla ihmisellä on - ja erityisesti tämä on suomalainen vaiva.)
PS. Olin itse aikoinaan sairaalloisen mustasukkainen. Olen päässyt siitä eroon.
ja toisenlaisesta näkökulmasta.
Mieheni tietää, että tämä nainen on mulle jostain syystä kuin punainen vaate ja siksi ymmärrän, jos haluaa olla puhumatta asiasta. Mahdollista on myös se, että miestä ei voisi vähempää kiinnostaa koko tyyppi ja siksi ei ole edes tajunnut, että voisi mainita mulle asiasta. Toisaalta tässä on kuitenkin se, että mies luulee etten mä tiedä että se nainen käy siellä työpaikalla. Jos mies tietäisi mun tietävän, ottaisi asian varmaan jollain tavalla puheeksi.
Mulle vaan tulee salailusta niin äärettömän paha olo. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli jos olet mustasukkainen, mieti haluaisitko olla joskus naisen kanssa. Jos se ei olisi niin kiellettyä ;)
Jos suhde on totta, silloinhan sullakin on lupa ylläpitää sivusuhdetta.
Vierailija:
Eli jos olet mustasukkainen, mieti haluaisitko olla joskus naisen kanssa. Jos se ei olisi niin kiellettyä ;)
Eli jossakin vaiheessa kun myönsin itselleni tykkääväni itse myös kauniiden naisten katselusta, lakkasi kummasti ahdistamasta se että mieheni tykkää siitä myös. :D
Heterosuhteessa olen ja aion pysyä. Mutta kyllä osa siitä ahdistusenergiasta, mikä jonkun tietyn naisen ajatteleminen saattoi mullekin ennen aiheuttaa, saattoi kyllä olla enemmän siitä syntynyttä, että kamppaili sitä sisäistä vau-reaktiota vastaan. No, en kamppaile enää. Iloitsen kauniiden naisten katselemisesta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhut ihan asiaa, en minä siitä loukkaannu.
Meidän suhde on sen verran tuore vielä, pari vuotta, että luottamus ei ole voinut täysin vielä rakentua. Edellisessä suhteessani, joka kesti 8 vuotta, olin yhtä lailla mustasukkainen ensimmäiset vuodet, mutta ajan kanssa pääsin siitä yli kun opin tuntemaan mieheni ja luottamaan häneen. Samaan toivon pääseväni myös nykyisen mieheni kanssa.
Itse olen hirmu rehellinen ja avoin monissa asioissa, ja kuten sanoinkin,jos vastaava tilanne olisi toisinpäin olisin ilman muuta siitä miehelleni kertonut. Haluan jakaa hänen kanssaan kaikki asiat. Mies ei samalla tavalla näe aiheelliseksi tai mieleiseksi puhua entisistä suhteistaan tms. Mies ei ole koskaan tykännyt kertoilla existään. Minä olen puhunut omasta menneisyydestäni varmaan liiankin kanssa.
Olet oikeassa, että olen hirvittävän epävarma. En kuitenkaan epäile, etteikö mieheni haluaisi olla kanssani - tiedän että haluaa, sillä hän osoittaa ja sanoo sen jatkuvasti. Olemme vielä todella innostuneita toisistamme. :)
Mutta sitten kuitenkin minussa on toinen puoli, joka epäilee voiko mieheni olla aito ja rehellinen. Vähän kuin koko ajan odottaisi, että joutuu pettymään. Toisaalta en ole aiemmissa suhteissani juurikaan tullut petetyksi, joten asia ei ole päällimmäisenä mielessä.
Mieheni on itse vähintään yhtä mustasukkainen kuin minä, joten olemme myös puhuneet mustasukkaisuudesta ja epävarmuudesta paljon. Varsinkin siksi olisinkin toivonut, että mies olisi maininnut exän kohtaamisista. Rehellisyys on kuitenkin aina parempi kuin salailu. Ja mitäs siinä, jos olisi asian kertonut? En minä sentään häneltä työntekoa estäisi. :) Olisi helpompaa, jos hän olisi ottanut asian puheeksi niin minäkin voisin avautua...
-ap
Mutta se nyt ei poista tätä ahdistusta miehen exästä (joka ei edes ole erityisen kaunis...) :DDD
-ap
Luultavasti ilman mitään syytä, mutta olisin. Olisin varmaan loukkaantunut just siitä, ettei mies ole kertonut asiasta. Mutta joo, mä olen huono vertailukohde, koska olen niiiiin mustasukkainen.