Lapseni tarhakaveri 3v. sanoi minulle lasta hoidosta hakiessani, etta aiti ja isi eivat ikina paasta minua lapseni synttareille...
Lapseni oli siis kutsunut tarhasta synttäreilleen 7 lasta, joista 6 on tulossa. Tarhan ulkopuolisia kavereita lapseni synttäreille on tulossa 5 kaveria. Tämän kyseisen lapsen vanhemmat eivät viitsineet vaivautua lähettämään testaria tai meiliä ettei heidän lapsensa osallistu lapseni synttäreille vaan laittoivat lapsensa asialle...No, eipä tarvitse enää ikinä lasta minnekään kutsua...
Kommentit (13)
Ehkä niillä vaan on muuta menoa sinä päivänä. Munkin kolmevuotias ilmoittaa milloin mistäkin asiasta aina hyvin dramaattisesti että mä en IKINÄ saa tehdä sitä ja tätä, vaikka asiaa ei ole kielletty ollenkaan tai tänään se ei ole mahdollista mutta on sitä kyllä monet kerrat tehnyt.
kannattaa rangaista 3-vuotiasta lasta ikuisesti siitä, miten hän ilmaisee vanhempiensa tämänkertaisen päätöksen.
3-vhän on luotettavuuden huippu, ei koskaan sekoita mitään ja joka tapauksessa lapsi varmasti on syyllinen asiaan siihen , ettei isä ja äiti päästä häntä teille.
Vanhemmat olivat nähtävästi kutsun lukeneet ja todennett, että lapsi ei pääse synttäreille. Lapsi siis kertoi minulle, että isä ja äiti eivät päästä häntä lapseni synttäreille...
meidän 2-vuotias puhuu jo täysin, ja juuri tällä hetkellä hänellä on tapana ilmoittaa heti jos asiat eivät mene hänen toivomallaan tavalla, että hän ei ikinä tee tai saa kyseistä asiaa. Esim. lauantaiaamuna miehen kanssa puhuttiin kumpi nousee pojan kanssa, ja kun emme hetkessä olleet pystyssä hän meni takaisin omaan sänkyynsä ja ilmoitti, ettei aio ikinä nousta. Tai kun torni kaatui, sanoi, ettei ikinä rakenna tornia.
Siinä mielessä ennen kuin rupeat lasta syrjimään, niin kysypä vanhemmilta onko lapsi tulossa juhliin, sano vaikka muka huumorilla, että hän ei omien sanojensa mukaan saa ikinä osallistua juhliin, pitääkö paikkansa, vai kutsutteko jonkun muun sen sijaan? Näet samalla vanhempien reaktionkin, suhtautuvatko huumorilla, ja huomaat onko kyse lapsen jutuista vai vanhempien. Ja muutenkin, ei tuon ikäistä voi lähteä rankaisemaan moisesta asiasta.
Kummasta sitä ihmiset loukkaantuukin...
Sinä olet saanut tietää että lapsi ei tule synttäreille, mitäpä sillä väliä kuka sen viestin lähettää. Jos te olette ihan täyspäistä porukkaa, niin tuskin ne vanhemmat on asiaa lapselle niin perustelleet, että sen roskaväen lapsen synttäreille sinä et sitten ikipäivänä saa mennä, vaikka kolmevuotias olisikin saanut sen kuulostamaan sellaiselta.
soittamalla tai meilillä. Itse olisin todella häpeissäni, jos oma lapseni menisi soittamaan suutansa tarhakavereiden vanhemmille...
Jos vanhemmat ovat selittäneet, että se ei kuulu meidän uskontoon, lapsi on voinut kysellä lisää ja käsittänyt, että hän ei ikinä voi mennä kenenkään synttäreille. Ja siksi sanonut tuon ikinä.
Meillä päin on muuten tapana ilmoittaa vain jos EI pääse tulemaan, kutsuun laitetaan alas vain puhelinnumero. Eli jos vanhemmista ei kuulu mitään, oletan lapsen tulevan.
Ei me nyt niin nokiakansaa vielä olla, että suulliset viestit olisivat huonoa käytöstä. Enkä tuota nyt suunsoittamisenakaan pidä, kolmevuotiaalta ihan normaali dramaattinen tapa ilmaista itseään. Jos nyt jostain vanhempia voi moittia niin siitä että jättivät asian lapsen vastuulle, joka olisi ihan hyvin voinut unohtaa, tai ehkä oma lapsesi olisikin ollut tarhasta pois ennen synttäreitä eikä hän olisi nähnyt teitä.
Mielestäni 12 lasta alkaa olla muutenkin katto tarhaikäisen lapsen. lastensynttäreille varsinkin kun lastensynttärit ovat nykyään useinmiten ulkoistettuja. Lapsi saa tietenkin itse jatkossakin ehdottaa ketä haluaisi kutsua synttäreille, mutta vanhemmat tekevät lopullisen päätöksen.
Tuo on juuri tyypillistä 3-4-vuotiaan ilmaisua että " ei pääse ikinä" . Älä sitä ota vakavasti. Minusta on hyvä, että sait tiedon lapsen poisjäännistä jollakin tavalla. Niitäkin nimittäin riittää, jotka eivät vaivaudu kertomaan millään tavalla.
Kiitos asiallisesti vastanneille !
Kyllähän se kutsu silti voidaan lähettää, ajattele pientä.