Miltä sinusta tuntuisi, jos lapsillesi opetettaisiin vapaa-ajattelijoiden toiveesta

Onko vapaa-ajattelijoita vastaamassa?

Se on uskomus ja vakaumus, varsinkin jos tätä ilosanomaa täytyy julistaa kaikelle kansalle.

Vapaa-ajattelijat saavat ajatella, mitä ajattelevat. Tuen jopa verovaroilla heidän käännytysoperaatiota. Jos uskonnonopetus muutettaisiin kaikille yhteiseksi oppiaineeksi, riippumatta oppilaan uskontokunnasta, en haluaisi opettajaksi henkilöä, jonka missio olisi vapauttaa kaikkia kurjat uskonnon ikeistä vapaiksi. Opettajalla saa olla oma vakaumus, mutta hänen tulee lähteä oppijan tarpeista ja kunnioittaa, että opettajasta huolimatta oppilas uskoo tai ei usko.

Miksi sitten sallitte ev. lut kirkon opettaa, että Jumala on, mutta ette sallisi vapaa-ajattelijoiden opettaa, että ei ole? Kumpikin on ihan yhtä hataralla pohjalla.

Ei Jumalaa voida todistaa olevan olemassa, mutta ei myöskään sitä, ettei Jumalaa ole. Ei riitä mittarit ja anturit testaamaan tätä. On tieteisuskoa väittää, että tieteen mukaan Jumalaa ei ole olemassa. Ei tiede pysty myöskään todistamaan mitään kuoleman jälkeisestä ajasta, onko jatkokertomusta tulossa vai ei.

voisi ottaa tätä luterilaisuutta osana aika tärkeää kulttuuriperintöä? Mun mielestä se on nimenomaan sitä: kulttuuri johon olemme kasvaneet. jos on uskonnoissa pahaa, niin paljon enemmän niissä on hyvää, ihmiset vain haluavat nostaa kaikki pikkumaiset säännöt ohi kaikkein tärkeimpien ja kaikkein suurimpien sääntöjen ohi, esim. homouden vastustus ohi lähimmäisenrakkauden...

esitellä lapsille erilaisia maailmankatsomuksia ja antaa näiden sitten itse tehdä päätöksensä?

Ei meistä kukaan voi sanoa että ei ole jumalaa, -varma tieto, tai toisin päin. Kaikki me ollaan täällä uskomme varassa.

uskonnontunneilla keskitytään lähinnä kristinuskoon.

Hei!



Minua ihan kiinnostaisi tietää, että missä vapaa-ajattelijat vaativat, että koulussa opetettaisiin, että jumalaa ei ole?



Jos jollain tavalla tarkoitat elämänkatsomustiedon opetusta (katso http://www.et-opetus.fi ), ei siellä tehdä mitään sellaista, ei ainakaan lukemieni ET:n oppikirjojen eikä opetussuunnitelmien mukaan. ET sopii niin uskontokuntiin kuuluville kuin kuulumattomille.



Uskontotunnillahan opetetaan, että jumala on olemassa (löytyy mm. uskonnon opetussuunnitelmista). ET:ssä ei opeteta, että jumalia on tai että ei olisi. Siihen ei vain oteta kantaa. Vastaavalla tavalla kuin ei esim. historian tunnilla ei oteta jumaluuksiin mitään kantaa, vaan kerrotaan kuinka historialliset asiat tapahtuivat.



Koulussa ei muuten mielestäni pitäisi opettaa, että jumala on, koska se on uskon asia, ja aika moni suomalainenkaan ei tällaisiin satuihin enää usko!!! Opettakoon vanhemmat kotona uskonasiansa, tai vieköön kirkkoon koulun jälkeen. Pysyköön koulu neutraalina ilman uskoon perustuvien asioiden opetusta!

ilman sen tarkempia tietoja tai nimiä niin viestini ei tullut läpi=O Ateismi on uskonnoista pahin!

Ateismi on "jumaluskon puutetta" tai käsitys, "että jumalaa tai jumalia ei ole". Miten ateismi olisi uskonto???



Lähde:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi

jotkut uskovat että on, jotkut että ei.

Kunnioita elämää ja muita (pitää sisällään niin ihmiset kuin luonnonkin), sekä itseäsi.

Uskonto ei ole välttämätön arvomaailman perusteluun, vrt. filosofit.

-ateisti

että esitellään vaan tosiasioita ja sit saa itse valita - ei lapsi kasva arvotyhjiössä, lapsi tarvitsee kasvulleen arvot, joihin tukeutua. Eikä arvot voi olla pohjaamattta johonkin - eli jokainen vanhempi kertoo omalla toiminnallaan lapsilleen mitä itse pitää arvokkaana ja SIIRTÄÄ näin lapsilleen omia arvojaan ja uskomuksiaan. Se on tosiasia. On lapsen heitteillejättö pyrkiä kasvattamaan hänet arvoista vapaaksi, tyhjiöön, jossa voi sit aikanaan valita omat arvonsa. Huijaatte vain itseänne, ei lapsi ole tabula rasa edes syntyessään saati sit et pysyisi sitä kasvaessaan. Lapsi tarvitsee arvot - mitkä tahansa, jotta voi niitä vastaan kapinoida ja SITTEN tehdä omat johtopäätöksensä ja valintansa.

että esitellään vaan tosiasioita ja sit saa itse valita - ei lapsi kasva arvotyhjiössä, lapsi tarvitsee kasvulleen arvot, joihin tukeutua. Eikä arvot voi olla pohjaamattta johonkin - eli jokainen vanhempi kertoo omalla toiminnallaan lapsilleen mitä itse pitää arvokkaana ja SIIRTÄÄ näin lapsilleen omia arvojaan ja uskomuksiaan. Se on tosiasia. On lapsen heitteillejättö pyrkiä kasvattamaan hänet arvoista vapaaksi, tyhjiöön, jossa voi sit aikanaan valita omat arvonsa. Huijaatte vain itseänne, ei lapsi ole tabula rasa edes syntyessään saati sit et pysyisi sitä kasvaessaan. Lapsi tarvitsee arvot - mitkä tahansa, jotta voi niitä vastaan kapinoida ja SITTEN tehdä omat johtopäätöksensä ja valintansa.

Uskonnon opetuksen ristiriidat

05.11.2008 21:35

Uskonnon opetuksessa on paljon ristiriitoja koulun muiden oppiaineiden, kuten biologian, fysiikan ja historian kanssa.



Uskonnon opetussuunnitelmassa on kohta (s. 205):



Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus ja Jeesuksen opetuksen Jumalan huolenpidosta

Nykytietämyksen mukaan mikään Jumala ei ole luonut mitään, eikä ole havaintoja siitä, että jokin Jumala huolehtisi jostakin.



Oppikirjoissa on myös selkeästi todellisuuden kanssa ristiriitaisia asioita (lainaukset kirjasta Suuri kertomus, tekijät Riitta Nisonen, Markku Pyysiäinen ja Markku Töllinen, WSOY 2005). Luokka-asteilla 1-2 tarkoitettu oppikirja alkaa seuraavasti:



Jumala on luonut maailman ja pitää siitä huolta. Jumala on luonut ihmiset ja rakastaa meitä. s.6

Missä Jumala asuu? s.6

Miltä Jumala näyttää? s.6

On selvästi ensimmäisen luokan oppilaiden harhaanjohtamista väittää, että Jumala olisi luonut maailman. Väite on räikeästi ristiriidassa kaiken nykyisen tiedon suhteen. Oppikirjan tekijätkään eivät pysty antamaan tietoa siitä, missä Jumala asuu tai miltä hän näyttää. Eri uskontojen tuhansista jumalista ei ole olemassa mitään kriittisen tarkastelun kestäviä havaintoja.



Uskonnon oppikirjoissa käsitellään vastaavasti eettisiä asioita, kuten elämänkatsomustiedossa. Mukaan otetaan kuitenkin Jumala tai Jeesus perusteluiksi:



Tahdon auttaa toisia. Jeesus, riidat poista. Auta, ettei koulussa kukaan kiusaa toista. s. 16

Auttaminen lähtee oppilaista itsestään eikä oppilaalle tulisi kertoa, että Jeesus tai Jumala hoitaa asian hänen puolestaan.



Selvästi todellisuuden vastainen on väite, että Jumala olisi luonut ihmisen. Ala-asteikäiset oppilaat eivät pysty tunnistamaan, puhutaanko koulussa asioista vertauskuvallisesti vai totena. Kun myöhemmin biologian opetuksessa kerrotaan elämän synnystä ja evoluutiosta, tulee oppilaalle ristiriita aiemmin opetetun kanssa.



(tuon uuden elämäkatsomustietoa esittelevän sivulta)

Ateismi ei ole uskonto. Ateismi on "jumaluskon puutetta" tai käsitys, "että jumalaa tai jumalia ei ole". Miten ateismi olisi uskonto???

Lähde:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi

Ateismi voi olla kuvamaasi "kuivaa" Jumalan tai jumalien olemassaolon kieltämistä, mutta jos ateismista tehdään totuuskysymys ja sen ympärille kokoontuu yhteisö (esim. ateismia julistava järjestö), alkaa ainakin vahvan ideologian piirteet hahmottua esiin. Intomielinen uskonnollisten vastustajien (lue: ev.lut. kirkko, tuo kaiken maailmassa rehottavan pahan alku ja juuri) teilaaminen liu´uttaa ideologiaa uskonnon kentälle.

"Kukin iloitsee omalla tavallaan. Mutta minä iloitsen siitä, että minulla on terve järki, mikä ottaa huomioon kaiken ihmiselämässä mahdollisen, katselee lempein silmin kaikkea ja suhtautuu kaikkeen sen merkityksen mukaisesti.

Marcus Aurelius"



Ehkä minä ymmärrän lempeyden hieman toisella tavalla. MInusta uskontoihin suhtautuminen ei ole kovin lempeää, vaan yksipuolisen kielteisesti värittynyttä. Eikä tuo uskonnollisen toiminnan funktion merkityksenkään ymmärtäminen ihan huipussaan vielä ole.



En ole koskaan ollut viehtynyt populismiin, missä räksytetään toisten epäkohdista ja vastustetaan kaikkea, mutta ei pystytä esittämään rakentavia ehdotuksia siitä, miten eri tavalla ajattelevat (tai uskovat) mahtuisivat asumaan tällä samalla planeetalla.



Jos eroaisin kirkosta ja heittäytyisin aktiiviseksi ateistiksi, toivoisin, lähtisin ajamaan tähän maahan yhdistystä, mikä ajaisi uskonnollisille ja uskonnottomille yhteistä keskustelevaa yhdistystä, missä tavoitteena ei ole käännyttää vastapuolta oman totuuden taakse.

mutta fiksua kritiikkiä on esittää rakentavia vaihtoehtoja. Vapaa-ajattelijoiden tavoitteena tuntuu olevan kaiken uskonnollisuuden kulottaminen pois maankamaralta, mikä on

a) lievästi sanottuna aika iso kakku haukattavaksi

b) ei ota huomioon, että maailmassa on muitankin tuhoavia aatteita ja ideologioita kuin paha-paha-uskonnot

c) ei tunnusta uskonnollisuudessa mitään hyvää (vaikka itse olen kristitty, ei minun ole vaikea uskoa, että joku muu voi saada rauhan sielulleen toisesta uskonnosta).

Anteeksi, mutta vapaa-ajattelijoiden toiminta kuulostaa minusta murrosikäiseltä "kaikkien fossiilien auktoriteettien vastaiselta uholta " (koulu on syvältä, vanhemat on tyhmiä, kirkko alistaa). Se on niin yksisilmäistä, ettei eroa siitä uskonnollisesti puupäisyydestä, mistä vapaa-ajattelijat haluavat ihmiset pelastaa. Myös olemattomia uhkia voidaan nähdä siellä, missä niitä ei ole.

Jos kirkko on niin heikoissa kantimissa, että vapaa-ajattelijoiden heitot tuhoaa sen, niin ehkä sen on aika mennäkin. Jos kirkolla on jotain olennaista annettavaa, niin ei se vapaa-ajattelijoihin tuhoudu.

Saako mitään instituutiota kritisoida, jos on mahdollista, että joku loukkaantuu siitä? Mitä jos joku saa mielihyvää hallitusta haukkumalla ja Vanhanen ottaa jostain asiasta itseensä? pitääkö politiikan kritiikki kieltää?

Kehittää kirkkoa vai tuhota se? Aiheuttaa itselle mielihyvää, loukata kirkon jäseniä?

En kuulu vapaa-ajattelijoihin, mutta mikä evlut. kirkosta tekee niin pyhän ettei sitä saisi kritisoida?