Minkä leffan suosiota et ole koskaan käsittänyt?

Ja Kieslowski sikäli, että en ole koskaan ymmärtänyt sen leffoja, vaikka ne hienoja ovatkin. Siis aina on jäänyt tunne, että oliko tässä nyt jotain mikä meni multa ohi. (olen muuten ihan älykäs ihminen :)

Minä katson kuvausta, tunnelmaa, värimaailmaa, puvustusta, lavasteita ja puitteita sekä pidän tunteita herättävistä ja puhuttelevista elokuvista. Lisäksi yksityiskohdat ovat mielestäni kivoja seurata...



Itse en ymmärrä lainkaan aivottomia komedioita... kuten scary movie, spy hard jne jne... Niille näyttää olevan kohdeyleisö mutta minulle kyseiset leffat kuvastavat ajan järjetöntä tuhlausta.

titanic mullekintulii ekana mieleen. Leonardo ei osaa näytellä.

Ei uppoa muhun vaikka tätäkin jotkut kehuvat..

Olen pohtinut että kuka idiootti menee katsomaan näitä Levottomia, Vareksia, Pahoja Poikia jne. mutta ilmeisesti kaikki muut paitsi minä. Sen verran hyvin myyvät, aivan kuten Salkkaritkin...yööök.

Herralle riittää rahoitusta paskoille filmeilleen ainoastaan siitä syystä, että hän tekee niitä nimenomaan suurhenkilöistä. Pilaa sitten samantien ison ja laajan merkkihenkilöpellon koko maassa. Noh, jos ei kukaan muu tee, niin...



Joku haukkui spy hardit yms. crazy -komediat, mutta samalla kehui mm. lavastusten, puvustusten ja muiden yksityiskohtien tärkeyttä. No nimenomaan muita parodioivissa " alaston ase yms" -leffoissa juuri kaikki nuo yksityiskohdat ovat loputtomat. Jokainen pieni yksityiskohta viittaa johonkin. :) Mutta jos ei tykkää genrestä, niin on paha yrittääkään tykätä.

täysin perusteettomasti, ja vain isänsä takia.

Ihan älyttömän huono!

Voi tosin johtua siitä että katsoin leffan rajatilan silmin.

Taiteen, johon elokuvakin lasketaan, yksi tarkoitus on herättää tunteita. Siksi Amelie on mielestäni hyvä, mutta myös esim. Requiem for a Dream.



Pidän myös Scary Movie- ym. crazyhuumorielokuvista. Joskus on vaan hyvä saada nauraa aivonsa pellolle. Parodia on vaikea laji, eikä se aina näissäkään onnistu, mutta silti ne naurattavat minua enemmän, kuin mikään muu komedia.



Kellopeliappelsiini jne. väkivallan kuvaukset eivät minuun iske. Nekin täyttävät kuitenkin tarkoituksensa, herättävät tietynlaisia tunteita katsojassaan. Minä en niitä tunteita halua kokea, joten en niitä katso.



Ainoat elokuvat joiden suosiota en kovin ymmärrä, ovat Kummisetä yms. gangsteri/mafiosoelokuvat. Tai no ymmärrän että joku pitää, mutta en sitä, miten kaikki muut paitsi minä.

bridget jones.... Tykkäsin myös Titanicista, kuten myös esim. Pearl harbourista ym. " olevinaan suurista" leffoista. Sitten nämä ns. " taideleffat" , kuten just joku Amelie tai Piano, on sellaisia että en kyllä tajua en. Kuten en myöskään näitä parodioita, kuten scary moviet ym. Puhumattakaan sellaisista kamalan synkistä leffoista kuten esim. Seven, joissa vaan sataa koko ajan ja on kamalan pimeää ja synkkää. Yök.