Kysymys teille, joilla EI ole koiria: vaikuttaako kyläilyintoosi se, onko vierailuperheessä koira?

Olen kyllä pyytänyt välillä koiraa laitettavaksi toiseen huoneeseen, mutta siitä tuntuvat loukkaantuvan. En myöskään tykkää siitä, että meille tullaan koiran kanssa kylään, voisi sitä ainakin kysyä etukäteen että sopiiko koira ottaa mukaan. Lasten lelut aina kuolassa ja purtuina kun silmä välttää, yök.

Johtuu kyllä allergioista. Anopin kissaan siedätin itseni, jotta pystyn siellä käymään.

Mutta täytyy myöntää, että kun menemme vierailemaan kaverini luokse, jolla on kaksi isoa rotwaileria, toivon että koirat olisivat ulkona aitauksessa tai jossain omassa rauhassa nukkumassa.

Koirat ovat niin tolkuttoman isoja ja ylettyvät joka paikkaan. Kahvipullat ovat vaarassa pöydällä ja hevosen kokoiset koirat pyrkivät viereen sohvalle rapsutettavaksi... Koirat ovat kilttejä ja lempeitä, mutta yksinkertaisesti liian isoja. En saa edes työnnettyä pois vierestäni kun painavat niin paljon... Ja perhe itse rakastaa niin koiriaan, etteivät edes huomaa jos vieras tuntee olonsa tukalaksi ison naaman ja roikkuvan kielen ollessa 2cm päässä omastaan.

tai sitten emme ole niin nipoja,lapsetkin tykkää touhuta koirien kanssa ja meille saa tulla kylään vaikka ottaa koiran mukaan ja moni ottaakin.

Nyt meillä on myös oma koira ja se otetaan mukaan vaan jos ollaan pidempään tai yökylässä,mutta yleensä ne paikat on mummoloita tms. ettei muita tuttavia rasiteta.

Itse asiassa eivät edes enää oireile koirille, mutta en todellakaan sano sitä. Saan siitä hyvän tekosyyn.

Olen aina inhonnut näitä jalassa nylkyttäviä koiria, joita pitää rapsuttaa. Kahvipöydässä nuuskivat jalkoväliä ja kerjäävät pullaa ja koko ajan pyörivät jaloissa.

Kun istutaan sohvalla niin´jo on koiran kuono kuolaamassa sylissä. Ja sitä karvaa. Yök. Inhottava kotona sitten harjata kaikki vaatteet.



Siunattu lasten koira-allergia.

Sitten kun saimme oman " karvakasan" niin on kyläilykerrat harventuneet.

tykätään kun kyläilypaikassa on lemmikkejä. Sen takia ei käydä harvemmin/useammin. Mua ei haittaa lemmikkien karvat. Ne on pieni paha tässä kovassa maailmassa.

Pidän eläimistä, en vain halua niitä omaan huusholliini. Siksi onkin kiva lasten kanssa käydä paijaamassa muiden koiria ja kissoja.

kun pääsee silittelemään.

Onneksi ystäväni tietävät koirapelostani, silloin laitetaan Fifit pois näkyvistä jos mahdollista.

pelottava ja hyppivä koira, joka mielellään vielä " leikkiii" lasten kanssa näykkimällä. Joku pieni koira ei vaikuttaisi kyläilyintooni.

koiraperheissä. Mieluummin kustutaan heitä meille.

Siis ohjeistan toki lapsia miten koiran kanssa käyttäydytään mutta silti nuo pienet voivat innostua liikaa.

kun lapsi oli pienenmpi, niin kävivät nuolemassa naaman tasaisin väliajoin... ja lapsihan ei tykännyt. Nykyisin emme kyläile heillä. Lapseni pitää omien sanojensa mukaan rauhallisista vanhoista koirista eli suomeksi sanottuna koirista jotka eivät nuole naamaa, hypi vasten ja jättävät rauhaan, jos lapsi ei itse hakeudu koiran luokse.



Lapsi itse haluaisi perhoskoiran ;)

Sen sijaan en ole aina innostunut yhdestä tuttavaperheestä, joka tuo koiransa mukanaan kyläillessään meillä. Joskus harmittaa kovasti, kun olen siivnnut ja puunannut koko kodin ja koira juosta läähättää märillä tassuillaan ympäri taloa...

mutta se harmittaa, kun pitää kokoajan pitää vauvaa sylissä , kun koira tunkee muuten koko ajan nuolemaan. Sama koiraperhe tuo aina koiran mukanaan vierailulle, kun eivät hennoa jättää eläintä pariksi tunniksi yksin kotiin.

Eivät kerjää pöydän vieressä, eivätkä tunge iholle, ellei niitä kutsu luo. Kun meillä käy lapsiperheitä, laitan jo valmiiksi koirat ulos, tai porttien taakse, jotta saavat olla rauhassa lapsilta. Vihaisia eivät ole, ja meillä omiakin lapsia, mutta koskaanhan ei tiedä mitä se vieraileva lapsi keksii jos ei ole tottunut koirien kanssa olemaan.

Nuuhkaseevat vieraat äkkiä ja luikkiivat omiin oloihinsa. Itseä kylässä ei haittaa koirat, mutta isot yli-innokkaat koirat, jotka työntää kuonon joka paikkaa ei ole kiva juttu. Ylipäätään yli-innokkaat ja huomiota kerjäävät koirat häiritsee kyläilyä. Näin se vaan on.

Lapset kyllä tykkäävät, ja kylätelläänkin silloin tällöin eläinperheissä. Tuttavaperheen kissa on aina mun kimpussa (oon allerginen), kun taas lapsia viilettää karkuun... en välittäis hänen lähentelystään ollenkaan, ja vaivihkaa hosunkin sitä pois. Siitä en myöskään tykkää, että kissa hyppii pöydällä, missä on ihmisruokaa jne. Ei oo kiva levittä leivälle voita, kun tietää, että kissa on ehkä saattanut sitä nuolla... Koiratkin haisee musta pahalle, joten en oo niistäkään kovin intona, mut yritän järjestää lapsille " eläinkontakteja" kun lapset niin tykkää. Oon tavallaan " kiitollinen" allergiastani, koska meille ei tartte ees harkita otettavan karvaeläintä - samaan vedoten voin pyytää, ettei vieraat toisi eläimiään meille.

Jokainen ystäväni ja kaikki muutkin tutut tietävät varmasti millainen koira meillä on. Siksipä osaavat, kiitos heille, pyytää etukäteen jos haluavat koiran vierailun ajaksi toiseen huoneeseen. Yleensä kyllä antavat sen aikansa haistella ja komentavat ITSE sen sit pois. Uskoo kyllä vieraitakin. Olen ihan kaikille sanonut, että komentakaa jos häiritsee. Minuahan ei häiritse, koska harvemmin se omaa emäntäänsä haistelee =)

Miks ihmeessä ihmiset luulee, ettei vierasta koiraa saa kieltää/ komentaa? Ja sanokaa immeiset koiran omistajalle, että vie pois toi jos ette tykkää. Täällä sit kyräillään ja valitetaan " ystävien" koirista. Tuskin hyvä ystävä voi olla, jos ei tämmöstä voi ääneen hänelle sanoa!