Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Vauvakuume, synnytys ja taaperot
Istukka asiaa
24.03.2008 |
Minulla on kolme lasta ja jokaisessa synnytyksessä on ollut tosi vaikeaa tuo istukan irtoaminen..Kätilöt ovat tehneet töitä, että ovat saaneet irtoamaan. Kahdessa viimeisessa synnytyksessä mulla on tullut aika paljon verta tämän " repimisen" takia ja viimeisen synnytyksen kohdalla verenvuoto oli niin rajua, että joutuivat tekemään kaavinnan ja sain lisäverta. Nyt olisi kauhia vauvakuume, mutta jotenkin pelottaa tuo istukan irrottaminen itse synnytys ei pelota... Viimeksi sanoivat, että olisi ollut parempi vaihtoehto tehdä sektio. Onko vastaavanlaisia kokemuksia kellään?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Vauvakuume, synnytys ja taaperot
Minulla jumi istukka ekassa synnytyksessä, se irrotettiin käsin nukutuksessa. Oli kiireellinen toimenpide kun vuosin synnytyssalissa tosi paljon, olikohan koko verenhukka 2500g. Neljä pussia sain verta. Sairastin synnytyksen jälkeen kohtutulehduksen joka ilmeni pitkittyneenä jälkivuotona.
Toisessa synnytyksessä jumi taas ja irrotettiin nukutuksessa, verenhukka 2800g. Tuolloin en vuotanut ja tunnin tekivät kätilöt töitä istukan irrottamiseksi, kaikki taikatemput mitä ikinä keksivät.
Pussi verta ja pussi Hemohessiä ja olin jaloillani.
Kolmas synnytys sitten, kolme varttia teki vanha kokenut kätilö töitä ja sai kun saikin istukan revittyä irti synnytyssalissa vaan se kyllä kävi ihan kamalan kipeää=(. 1,6 litraa verta vuosin siltikin. Istukan paloja irtoili vielä kaksi kuukautta synnytyksestä=).
Neloseni syntyikin sitten perätilan takia sektiolla ja istukka saatiin näpsäkästi samalla pois. Mutta.. yhä edelleen melkein kolme kuukautta synnytyksestä istukan paloja aina välistä ilmaantuu pikkareihin..
Todellisia takiaisia ovat istukkani olleet, isoja ja vereviä ja kasvattaneet kyllä yli nelikiloisia vauvojakin;D
Itse en ole pelännyt ollenkaan synnytyksiä enkä istukan juuttumista, ensimmäisellä kerralla sain niin hyvän hoidon ettei jäänyt mitään traumoja (vaikka olisi voinut kun se synntys oli muutoinkin aikas raskas) ja seuraavilla kerroilla olin luottavainen, että yhtä hyvä on hoito taas. Ja on ollut.
Ja nyt kun on takana sektiokin niin en kyllä istukan takia sektiota haluaisi, mieluummin vaikka käsinirrotuksen. Olin niin tosi kipeä sektion jälkeen ettei ole tosikaan. Vaikka verta olen synnytyksissä paljon menettänyt niin olen joutuin aina noussut jaloilleni.
Todennäköistähän on, että istukkasi on taas lujassa mutta kun siihen osataan varautua eikä turhan kauaa synnytyssalissa yritetä kiskoa vaan viedään suosiolla leikkuriin niin en usko, että mitään kamalaa pääsee tapahtumaan.
Tympeähän se on joutua vauvasta eroon heti mutta kyllä sen muutaman tunnin odottelun kestää.